Kiitos kaikille äänestäjille ja tukijoille! 1119 ääntä Turussa on kova potti, kuudenneksi eniten. Taakse jäi mm. monta kansanedustajaa.

Turkulaiset äänestivät selkeästi muutoksen puolesta. Vasemmistoliitto voitti kolme valtuustopaikkaa – tavoite kahden paikan lisäyksestä ylittyi (tarkastuslaskenta ei tuone tähän enää muutosta). Turku-sopimuspuolueita haastamaan pyrkinyt radikaali vasemmistopolitiikka sai ihmisiltä vahvan tuen. Oma äänimääräni kasvoi yli 400 äänellä viime kuntavaaleista. Myös kaupunginvaltuutettu Elina Sandelinin kova tulos 644 ääntä (lähes kolme kertaa enemmän kuin viime vaaleissa) on selkeä osoitus turkulaisten halusta tukea periaatteellista, pienituloisten ja syrjään työnnettyjen etuja puolustavaa vasemmistopolitiikkaa. Vasemmistoliiton listalta meni Turussa läpi myös monta uutta valtuutettua. Kaikki tämä on vaatinut satojen aktiivien, ehdokaiden ja tukiryhmien, kovaa jalkatyötä. Isoja mainosbudjetteja ei ehdokkailla juuri ollut. Onnittelut kaikille!

Turkua hallinnut kokoomuksen ja demareiden sinipuna kärsi siis kirvelevän tappion, kumpikin puolue menetti kaksi valuustopaikkaa. Leikkaus- ja yksityistämispolitiikalle ja kabinettikähminnöille halutaan Turussa viimein piste. Pelkään, että vaalivoiton saaneiden vihreiden kiinnostus tämän politiikan muuttamiseen on kuitenkin laimeaa. He ovat olleet tiiviisti mukana Turku-sopimuksessa, toimineet kokoomuksen tukipuolueena. On siis mahdollista, että vaalituloksesta ei piitata ja Turku-sopimuspolitiikka jatkuu kokoomuksen, vihreiden ja sdp:n johdolla.

Me Vasemmistoliitossa taistelemme tätä vastaan ja vaadimme ylijäämäiseltä Turulta nyt tuntuvaa panostusta kunnallisiin lähipalveluihin. Yksityistäminen ja yhtiöittäminen pitää lopettaa. Leikkaus- ja talouskuripolitiikka on johtanut kuntalaisten arjen vaikeutumiseen ja monien ongelmien kasautumiseen, eriarvoisuuteen ja hyvinvoinnin yhä laajenevaan murenemiseen. Kunnallinen demokratia on kaventunut, päätöksenteko viety suljettuihin kabinetteihin ja yhtiöihin. Virkamiesvaltaa on kasvatettu vaaleilla valittujen edustajien vallan kustannuksella.

Liike-elämän etuja myötäilevään kaupungin keskustan ja sen lähialueiden kehittämiseen on holvattu kohtuuttomia rahasummia. Nyt on lähiöiden vuoro, asuinaulueiden kehittäminen pitää asettaa kaupungissa etusijalle. Terveysasemien palvelut, neuvolat, päiväkodit, koulut ja kirjastot sekä vanhuspalvelut tarvitsevat kohennusta. Pansioon on saatava yläkoulu. Asiakasmaksuja pitää alentaa ja vuokria laskea. Näin voidaan helpottaa ihmisten toimeentuloa nopeastikin. Erityisen kiireesti on puututtava lasten päivähoidon pahenevaan tilanteeseen, yksityisten yhtiöiden sijaan tarvitaan nopeasti uusia kunnallisia päiväkoteja. Ryhmäkoot on saatava pienemmiksi niin päiväkodeissa kuin kouluissakin. Tarvitaan lisää työntekijöitä.

Näiden ja monien muiden kysymysten puolesta teemme töitä tulevallakin valtuustokaudella. Rahaa kaupungilla kyllä on. Vasemmistoliiton politiikka on saanut nyt vahvan tuen turkulaisilta. Sen pitää näkyä.

KUNTAVAALITEESIT 2017

LINJA PITÄÄ!

Lähipalvelut kaikille! Yksityistäminen seis.
Suomalainen hyvinvointivaltio perustuu kuntien tuottamiin lähipalveluihin. Turussa kokoomus, sdp ja vihreät ovat alistaneet palvelut markkinoille. Peruspalveluita murennetaan yrityksistä kopioitujen mallien mukaisesti tehostamalla ja keskittämällä, yhtiöittämällä ja lopulta yksityistämällä. Terveyskeskus, neuvola, päivähoito ja vanhustenhoiva sekä koulu ja kirjasto ovat tasa-arvoisen yhteiskunnan perusta. Jokaisen on saatava peruspalvelut läheltä kotia!

Oikeutta kaupungin työntekijöille!
Kuntalaisille tärkeät palvelut tuotetaan tuhansien kasvatus-, opetus- ja hoivatyöntekijöiden jokapäiväisellä työllä. Kaupungin työntekijät ansaitsevat paremmat työehdot ja paremman palkan. Kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkaukset olivat törkeyden huippu. Ne tulee hyvittää tulevilla sopimuskierroksilla. Työehtoja nakertava kunnan toimintojen yhtiöittäminen ja yksityistämien tulee lopettaa. Työntekijöiden hyvinvointi on kunnon kuntapalveluiden perusta!

Kuntademokratiaa!
Kuntalaisten edun sijaan Turun päätöksentekoa ohjaa valtapolitiikka, jossa kokoomus, sdp ja vihreät käyvät kauppaa mm. johtavista virkapaikoista. Tästä syystä Turun päätöksenteko on salailevaa ja sekavaa. Konsensuspolitiikka on murrettava, jotta kuntalaisen ääni pääsee kuuluviin. Kyllä lähidemokratian parantamiselle ja kaupunginosavaltuustoille, ei vallan keskittämiselle ja pormestareille. Irti eliitin politiikasta!

Aserahat kuntien palveluihin!
Kataisen, Stubbin ja Sipilän hallitukset ovat leikanneet kuntien rahoitusta miljardeille. Kun valtionrahoitus supistuu, on kunnissa helppo perustella talouskuripolitiikkaa ainoana vaihtoehtona. Se merkitsee palveluiden leikkauksia sekä verojen ja asiakasmaksujen korotuksia. Nyt hallitus suunnittelee uusien Nato-yhteensopivien hävittäjälentokoneiden hankintaa. Niiden aiheuttamat vuotuiset menot olisivat yhtä suuret kuin kuntien valtionosuusleikkaukset. Asevarustelusta ja militarismista luopumalla voidaan turvata ihmisten palvelut.

SELVITYSPYYNTÖ
Turun kaupunginhallitus
27.3.2017

Yksityisessä päivähoidossa ilmenneet rikkeet ja palvelusetelien myöntäminen ylipaikoille

Lounais-Suomen Aluehallintovirasto tutkii parhaillaan Touhula Varhaiskasvatus Oy:n Varissuon päiväkodin toimintaa. Päiväkodissa on kaikkiaan 62 asiakaspaikkaa, mutta sinne on osoitettu paikka kaikkiaan 82 lapselle. Ylipaikoilla on siis 20 lasta. Tilat ovat liian ahtaat eivätkä täytä toiminnalle asetettavia vaatimuksia. Päiväkodissa on liian vähän henkilökuntaa, huomattava osa ei täytä kelpoisuusehtoja. Lapsiryhmät ovat liian suuria. Lasten erityisen tuen tarpeita ei ole huomioitu. (LSAVI 8.3.2017)

Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Alle 3-vuotiaiden osalta säädetty suhdeluku on 1:4 ja 3 vuotta täyttäneiden osalta 1:8. Nämä suhdeluvut ylittyvät Touhula Varissuon ryhmissä sen lisäksi, että päiväkotiin sijoitettu lapsimäärä ylittää tiloihin hyväksytyn asiakaspaikkamäärän.

Turun kaupunki on lisäksi päättänyt järjestää päivähoidon edelleen aiemman asetuksen mukaisena, jolloin yli 3-vuotiaiden ryhmissä suhdeluvun tulisi olla 1:7. Touhula Varissuon ryhmäkoot ylittävät paitsi asetuksessa sallitun, myös Turun kaupungin edellyttämät ryhmäkoot. Kaupungin myöntämillä palveluseteleillä kustannettu päivähoito on siis laadultaan merkittävästi kunnallisia päiväkoteja heikompaa.

Palveluseteli myönnetään kertoimilla korotettuna, mikäli päiväkodissa on erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia. Touhula Varissuolla erityinen tuki puuttuu ainakin osittain, vaikka kaupunki on ilmeisesti myöntänyt yritykseen korotettuja palveluseteleitä.

Edellä esille tuoduista ongelmista huolimatta Turun kaupungin sivistystoimialan yksityisen varhaiskasva-tuksen palvelualuejohtaja toteaa Touhula Varhaiskasvatus Oy:n kotisivuilla mm., että ”Yhteistyö Touhulan kanssa on koko ajan ollut luontevaa ja sujuvaa.” Lisäksi hän toteaa, että ”Yhdessä ja tarvelähtöisesti olemme pohtineet, miten voimme palvella parhaalla mahdollisella tavalla turkulaisia lapsiperheitä päivähoitoasioissa. Kuntalaisten tarpeet ovat olleet koko ajan toimintamme keskiössä.” (www.touhula.fi) Ei ole kaupungin edun mukaista, että viranhaltija esiintyy yksityisen yrityksen pr-materiaalissa. Tiedetyn valossa viranhaltijan lausunto antaa yrityksen toiminnasta myös aivan virheellisen kuvan.

Touhula ilmoittaa olevansa Suomen suurin päiväkotiyritys. Turussa sillä on kaikkiaan neljä yksikköä, viides on perusteilla. Toiminta Turussa on alkanut vuonna 2014. Valtakunnallisesti Touhulan yli 130 päiväkodissa on yli 8000 lasta ja yhteensä yli 2000 työntekijää. Yrityksen pääomistaja on pohjoismainen pääomasijoitusyhtiö EQT. Muita omistajia ovat Cor Group Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy ja Norvestia Oyj sekä toimiva johto.

Vaadin, että kaupunki puuttuu välittömästi Touhula Varhaiskasvatus Oy:n rikkeisiin ja ryhtyy toimiin kunnollisen varhaiskasvatuksen turvaamiseksi ao. yksikön lapsille.

Lisäksi kaupunginhallitukselle selvitetään ensi tilassa,

– miksi Touhula Varhaiskasvatus Oy:n Varissuon yksikköön on myönnetty palveluseteleitä ylipaikoille?

– AVI:n mukaan päiväkodissa on erityislapsia, mutta erityistä tukea ei käytännössä ole järjestetty. Onko kaupunki myöntänyt kertoimilla korotettuja palveluseteleitä erityislasten hoitoon, vaikka sitä ei ole tarvetta vastaavasti järjestetty?

– ylittyvätkö asiakaspaikat ja säädetyt ryhmäkoot tosiasiassa muissakin yksityisissä päiväkodeissa, joihin Turku myöntää palvelusetelin ja jotka ovat kaupungin valvontavastuulla? Miten erityinen tuki toteutuu?

– ovatko yksityisestä päivähoidosta vastaavat viranhaltijat toimineet virkavastuunsa edellyttämällä tavalla?

– onko Touhula Varhaiskasvatus Oy:llä enää lainkaan edellytyksiä toimia kaupungin hyväksymänä palvelustelipäiväkotina?

Turussa 27.3.2017

Johannes Yrttiaho
kaupunginhallituksen jäsen
Vasemmistoliitto

Sata vuotta siten säädettiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus Suomen kuntiin. Paikallisen kansanvallan kannalta tämä oli radikaali uudistus. Ennen kunnissa myös yksityisillä yhtiöillä oli äänioikeus, kun valtuustoja valittiin. Asukkaiden itsehallinto laajeni uudistuksen myötä, vaikka pian valtio alkoikin määrätä kunnille erilaisia palvelu- ja muita tehtäviä.

Kuntien tehtävä on yhä edelleen pitää yllä asukkaiden arjessa tärkeitä palveluita, kuten terveydenhuoltoa, varhaiskasvatusta, kouluja, kirjastoja ja vanhustenhoitoa. Nykyisin kunnilla on satoja laissa säädettyjä tehtäviä, joita ne rahoittavat kunnallisveroilla ja valtiolta saamillaan valtionosuuksilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä suuri osuus kuntien tehtävistä on siirtymässä maakunnille, joiden itsehallinto on kuitenkin merkittävästi kapeampi kuin kuntien. Sipilän hallituksen mallissa itsehallintoa ei ole käytännössä juuri lainkaan, sillä maakunnilta puuttuu verotusoikeus. Kunnilla tämä oikeus on vanhastaan ollut ja taannut niiden itsehallinnon. Itsenäisyyden satavuotisjuhla uhkaa kääntyä paikallisen demokratian muistojuhlaksi, kun yli puolet itsehallinnollisten kuntien tehtävistä siirtyy valtion tiukassa budjettiohjauksessa toimiville maakunnille.

Maailmantalouden uusliberalistinen käänne tarkoitti Suomessa 1980 – 90 -lukujen taitteessa sitä, että etenkin pääomanomistajien verotusta kevennettiin ja kuntien valtionosuuksia alettiin leikata kovalla kädellä. Sääntelyn purkaminen eteni rahamarkkinoilta peruspalveluihin viimeistään Euroopan Unionin jäsenyyden ja Maastrichtin sopimuksen myötä. Kunnan ennen tuottamat palvelut alistettiin markkinakilpailuun, jonka seurauksena julkiset palvelut tuotti ja tuottaa yhä useammin yksityinen yritys.

Kataisen, Stubbin ja nyt Sipilän hallitukset ovat 2010-luvulla toteuttaneet ankaria kuntien valtionosuuksien leikkauksia. Vuoteen 2019 mennessä peruspalveluiden valtionosuudet vähenevät vuositasolla 2,2 miljardia, mikä merkitsee 20 prosentin osuutta. Leikkausten tarkoitus on ajaa kuntien talous entistäkin ahtaammalle, jolloin peruspalveluiden järjestäminen vaikeutuu tai käy mahdottomaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen palveluihin erikoistuneet kansainväliset suuryhtiöt odottavat hyvin valmistautuneena.

Vaikeuksissa painivien kuntien kilpailuttaessa palveluita yhtiöt tarjoavat niitä aluksi ainakin näennäisesti edullisemmin kuin kunta itse tuottaa. Usein kilpaillaan työntekijöiden työehdoilla, joista tärkeimpiä ovat palkka ja työaika. Poliittinen oikeisto kunnan hallinnossa jouduttaa yksityistämispäätöksiä. Kun kunta sitten ostaa palvelut yksityisiltä yhä laajemmin, vahvistuu yhtiöiden valta ja ne voivat alkaa nostaa hintojaan. Yhtiöiden tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa ja siksi niiden tuottama palvelu tulee ennen pitkää kalliimmaksi kuin kunnan itse tuottama palvelu. Myös laatu kärsii, kun työntekijöistä ei huolehdita ja viranomainen ei pysty yhtiöiden toimintaa valvomaan.

Yhtiövalta saatiin kunnissa aisoihin sata vuotta sitten työväenliikkeen uudistusvaatimusten ja liikehdinnän myötä. Nyt yhtiöt ovat taas kampeamassa vallankahvaan. Puolustamalla julkisia palveluita tämä voidaan estää.

Johannes Yrttiaho
kaupunginvaltuutettu
kaupunginhallituksen jäsen
Turku

Kirjoitus on julkaistu Uusi Päivä -lehdessä helmikuussa 2017

 

 

Mikä yhdistää oppositiopuolue Sdp:tä ja Vihreitä sekä Sipilän hallituksessa istuvia Keskustaa, Kokoomusta ja Perussuomalaisia? Kaikki mainitut toteuttavat maan hallituksen politiikkaa täällä Turussa. Se tuli todistettua, kun Turun kaupunginvaltuusto päätti kaupungin budjetista marraskuun puolivälissä.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti, että Sipilän hallituksen ajamia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksia ei oteta käyttöön ja jo tehdyt korotukset peruutetaan. Kyse on todella suurista 27,5 % palvelumaksujen korotuksista, jotka kohdistuvat lapsiperheisiin, vanhuksiin, työttömiin ja sairaisiin. Tavoitteena on kupata turkulaisilta kaikkiaan yli 4 miljoonaa euroa. Tämä raha on pois arjen muista menoista, kuten ruoasta ja asumisesta. Pienituloisten elämä käy entistä vaikeammaksi, kun samaan aikaan lääkkeistä joutuu maksamaan enemmän, eläkkeitä ja sosiaaliturvaa leikataan ja naisvaltaisten alojen pienipalkkaisilta viedään lomarahat.

Turkua veljellisessä yhteisymmärryksessä johtavat Kokoomus ja Sdp olivat sopineet talousarvion sisällöstä jo ennen kaupunginvaltuuston kokousta. Kabinetissa istui myös Vihreät. Lopputulos on kuin Sipilän hallituksen ohjelmasta. Maksukorotukset eivät Turun puoluekolmikolle riittäneet, vaan sosiaali- ja terveystoimen 6 miljoonan euron alibudjetointi pakottaa tekemään palveluihin leikkauksia ja jouduttaa niiden yksityistämistä. Palvelut siis kallistuvat, niitä on vähemmän ja niiden laatu ja saavutettavuus heikkenee.

Samaan aikaan kun palveluita leikataan, Turku rahoittaa keskushallintoaan ja erilaisia IT- ja kehittämishankkeita avokätisesti. Vasemmistoliitto on esittänyt kaupunginhallituksen menoihin varatun 6 miljoonan euron siirtämistä turkulaisille tärkeisiin palveluihin. Näin torjuttaisiin leikkaukset.

Vasemmistoliitto on puolustanut laadukkaita, kunnallisia hyvinvointipalveluita ja varhaiskasvatusta johdonmukaisesti. Olemme vaatineet myös opetukseen kohdistuvien leikkausten peruuttamista. Talousarviotavoitteenamme on myös mm. työttömien alennus bussilippuihin ja rollaattorin käyttäjille maksuton joukkoliikenne. Ne eivät paljoa maksaisi sen rinnalla, millaisia miljoonamääriä keskushallinnon syövereihin uppoaa. Myös työttömien työllistämiseen olemme esittäneet lisää rahaa.

Valtakunnan politiikassa Sdp ja Vihreät esiintyvät oppositiopuolueina, mutta kun tullaan Turkuun ne asettuvat kiltisti Kokoomuksen liekaan. Kokoomuksen kädenjälki näkyy, kun Turku heikentää omia palveluitaan ja samalla yksityistää mm. vanhustenhoitoa, lastensuojelua ja varhaiskasvatusta. Suuret kansainväliset yhtiöt ovat jo onnistuneet saamaan täältä vankat jalansijat. Palvelut kallistuvat ja voitot piilotetaan veroparatiiseihin.

Johannes Yrttiaho
kaupunginvaltuutettu
kaupunginhallituksen jäsen (vas.)

Kirjoitus on julkiastu Uusi Päivä -lehdessä joulukuussa 2016

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa senioriliikkeen kansalaisaloite työeläkeindeksin korjaamiseksi. Eläkeläisjärjestöt ovat olleet liikkeellä asian puolesta jo pitkään. Ex-kansanedustaja Kimmo Kiljunen on julkaissut aiheesta kirjan ja kuuluu aloitteen ensimmäisiin allekirjoittajiin. Mutta miksi kansalaisaloite ei vielä ole saanut Vasemmistoliiton tai Sdp:n kansanedustajien varauksetonta tukea? Kentällä kysytään, eikö juuri nyt olisi syytä korjata 20 vuotta jatkunut eläkekurjuus: eläkeläisten toimeentulon helpottaminen kasvattaisi kulutusta ja elvyttäisi taloutta.

Työeläkejärjestelmää perustettaessa 1962 sidottiin eläkkeet palkkakehitykseen 100 prosenttisesti. Vuosina 1977- 1996 voimassa olleessa niin sanotussa puoliväli-indeksissä sekä ansio- että hintakehityksen painotus oli 50 prosenttia. Lipposen I hallitus leikkasi tai ”taittoi” työeläkeindeksin siten, että palkkataso vaikuttaa eläkkeiden vuotuisiin indeksitarkistuksiin enää 20 prosentin verran. Esimerkiksi pientä 1300 euron työeläkettä saavan eläke on nyt 150 euroa kuukaudessa vähemmän kuin ilman indeksin taittamista.

Suomessa on eläkkeensaajia noin 1,5 miljoonaa. Takuu- ja kansaneläkkeellä heistä on 100 000 ihmistä. Maksetuista eläkkeistä 93 prosenttia on eläkemaksuilla katettavia työeläkkeitä, joita taitettu indeksi siis leikkaa. Viidennes työeläkkeen saajista elää köyhyysrajan alapuolella. Taitettu indeksi on kiistatta eläkeläisten pahin köyhdyttäjä. Sen korjaaminen estäisi eläkeläisten köyhyyttä tehokkaimmin. Jos vasemmisto asettuu puolustamaan vain valtion varoista maksettavien takuu- ja kansaneläkkeiden korottamista, se kiertää pääongelmaa joko tarkoituksella tai ymmärtämättömyyttä.

Eläke on työntekijän palkan osa, joka siirretään yhteisellä sopimuksella rahastoon myöhemmin maksettavaksi. Palkoista kerätyillä eläkemaksuilla on katettu järjestelmän voimassaolon aikana maksuun tulleet eläkkeet. Rahastoihin ei ole tarvinnut kajota käytännössä lainkaan. Nämä tosiasiat sivuutetaan keskustelussa aivan tarkoituksella. Vuonna 1995 rahastot olivat arvoltaan 38,1 miljardia ja nyt ennätysmäiset yli 180 miljardia euroa. Kahdessakymmenessä vuodessa eläkerahastot ovat siis viisinkertaistuneet ja kasvu jatkuu. Mihin rahastoja aiotaan käyttää, kun niillä ei makseta eläkkeitä?

Tämän massiivisen sijoitusvarallisuuden hallinnoijat käyttävät todella suurta taloudellista valtaa. Suuret työnantajat ja pääomanomistajat hyötyvät kun rahastot paisuvat ja eläketurvaa heikennetään. Myös ay-liikkeen johto on edustettuna työeläkeyhtiöiden hallinnossa. Sieltä käsin pitäisi puolustaa pienituloisten eläkeläisten etuja, mutta eläkeyhtiöiden hallituspaikoista onkin tullut napanuora suurpääoman ja ay-liikkeen välille. Siitäkö johtuu, että vasemmistopuolueet ovat niin alttiita eläkeyhtiöiden eläkepelottelulle ja ”rahat loppuu” -propagandalle?

Työeläkeindeksi on muutettava viipymättä vähintään puoliväli-indeksiksi. Vasemmistoliiton Varsinais-Suomen piirijärjestö ja Turun kunnallisjärjestö ovat jo tälle kannalle asettuneet. Vaatimus on nostettava koko puolueen poliittisten tavoitteiden kärkipäähän.

Johannes Yrttiaho (vas.)
Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen
Varakansanedustaja
Turku

Kirjoitus on julkaistu Metalli 49:n jäsenlehdessä marraskuussa 2016