Turun kaupunki on sijoittanut veronmaksajien varoja satojen miljoonien arvosta ns. johdannaissopimuksiin. Suurimmat summat on sidottu koronvaihtosopimuksiin. Pankit myyvät näitä sijoitustuotteita tehdäkseen voittoa. Sijoituksia on perusteltu kaupungin johdon puolelta sillä, että ne suojaisivat kaupungin ottamia lainoja korkoriskiltä, koronnousun aiheuttamilta lisäkuluilta.

Tosiasiassa sopimusten tulos on aivan päinvastainen.  Turun tekemät koronvaihtosopimukset näyttävät olevan kaupungille tappiollisia. Laskun kirjoittaa ja voiton korjaa pankki. Nostin asian esille kaupunginvaltuuston käsitellessä vuoden 2015 tilinpäätöstä. Jätin lisäksi johdannaisia koskevan valtuustoaloitteen ja selvityspyynnön kaupunginhallituksen kokouksessa 22.6.

Rahoitusmarkkinoilla korot ovat olleet vuoden 2008 rahoituskriisistä lähtien alhaalla, mutta erityisen alhaalla korot ovat olleet vuoden 2011 eurokriisin jälkeen. Korkotason odotetaan pysyvän edelleen matalalla. Nyt näyttää siltä, että kaupunki on kahdeksan viime vuoden aikana suojannut lainojaan tehokkaasti matalilta koroilta.

Erityisen hälyttävää veronmaksajien kannalta on, että Turku on vuodesta 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeen, korkojen laskiessa, lisännyt koronvaihtosopimusten käyttöä merkittävästi. Sopimusten epäedullisuutta kuvaa se, että niiden käypä arvo on ollut miinuksella joka vuosi vuodesta 2008 alkaen.

Vuonna 2007 koronvaihtosopimusten käypä arvo oli vielä joitakin miljoonia plussalla, sopimusten nimellisarvon ollessa noin 160 miljoonaa. Vuonna 2008 korkojohdannaisia oli kaupungilla noin 180 miljoonaa, käypä arvo useita miljoonia miinuksella. Huippuvuonna 2014 koronvaihtosopimuksia oli kaikkiaan lähes 545 miljoonaa, arvonalenama lähes 30 miljoonaa.

Vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan Turun kaupungin tekemien nimellisarvoltaan 495 miljoonan euron koronvaihtosopimusten käypä arvo oli 21 miljoonaa euroa miinuksella, kaupungin korollisen kokonaisvelan ollessa vuoden lopussa 598 miljoonaa euroa.

On menty pankkien retkuun ja hassattu verovaroja. Turun kokoisen kaupungin lainanhoitokyky on kyllä riittävän hyvä ilman riskialttiita korkosuojauksiakin.

Vaadin tekemässäni selvityspyynnössä, että kaupungin johdannaissopimusten ehdot on tuotava pikaisesti päivänvaloon ja jo aiheutuneet tappiot sekä riskit arvioitava avoimesti. Sen jälkeen on johtopäätösten aika. Epäedullisista sopimuksista on hankkiuduttava eroon ja vastuukysymykset on selvitettävä.

Kaupunkien johdannaiset nousivat kattavasti esille mm. Lahden kaupungin vuoden 2015 arviointikertomuksessa. Kaupungeista mm. Tampere, Oulu, Turku, Jyvaskyla ja Lahti ovat tehneet epäedullisia johdannaissopimuksia. Esimerkiksi Helsinki ja Joensuu eivät ole altistaneet verovaroja pankkien johdannaissaalistukselle. Veronmaksajien varoilla tapahtuva johdannaiskeinottelu on ollut kevään aikana julkisuudessa myös valtionyhtiö Finavian tapauksessa, kun omistajaohjauksesta vastaava ministeri Anne Berner käytännössä esti valtionyhtiön 34 miljoonan johdannaistappioiden vastuullisten selvittämisen ja asettamisen vastuuseen.

Turun kaupungin arviointikertomuksessa ja tilintarkastuskertomuksessa vuodelta 2015 ei johdannaisriskeihin ole kiinnitetty huomiota.

Edellä esitetyt luvut perustuvat Turun kaupungin tilinpäätöksiin.