Kirjallinen kysmys Kansaeläkelaitoksen johdon bonusjärjestelmästä ja toimeentulotukiasiakkaiden oikeuksien turvaamisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Kansaneläkelaitoksen hallitus on päättänyt ottaa käyttöön kannustinpalkkiojärjestelmän (HS 23.2.2021). Järjestelmän piiriin kuuluu Kelan 10-jäseninen johtoryhmä.

Kela on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, mutta eduskunnan alainen siten, että toimintaa valvoo eduskunnan asettama valtuusto. Lain mukaan Kansaneläkelaitoksessa on pääjohtaja ja enintään viisi johtajaa, jotka tasavallan presidentti nimittää valtuutettujen esityksestä. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvaa koskevista tehtävistä säädetään etuuksia koskevissa eri laeissa.

Kansaneläkelaitoksen johdon bonusjärjestelmä palkitsee johtoa tietyin mittarein, joita ensimmäisen kokeiluvuoden 2021 aikana kehitetään. Kokeilun alkaessa kannustinpalkkio on enimmillään 0,6 prosenttia vuosipalkasta. Kelan pääjohtajan palkka on noin 18 000 euroa kuukaudessa, josta laskettuna bonus olisi noin 1300 euroa. Ilmeisenä tavoitteena Kansaneläkelaitoksella on pysyvän kannustinpalkkiojärjestelmän käyttöön ottaminen. Ministeriöissä ja valtionhallinnossa on käytössä tulos- ja kannustinpalkkiojärjestelmiä. Vuonna 2018 tulospalkkioita valtiolla sai noin 4 680 henkilöä. Tulospalkkioiden osuus niitä saaneiden säännöllisen työajan ansiosta oli keskimäärin 4,7 %. Luvuissa ei ole eriteltynä eri henkilöstöryhmiä ja onkin todennäköistä, että johdon palkkiot ovat yleisesti tätä tasoa suuremmat. Valtionyhtiöissä tulos- ja kannustinpalkkiojärjestelmät mahdollistavat johdolle useiden kymmenien prosenttien lisäansiot. 

Kansaneläkelaitoksen hallituksen puheenjohtaja perustelee bonusjärjestelmää koskeva päätöstä Helsingin Sanomissa seuraavasti: ”Uusi järjestelmä mahdollistaa Kelan johdolle selkeämmän tavoitteenasettelun ja tuloksellisuuden mittaamisen. Tavoitteet liittyvät esimerkiksi toimintamenojen budjetissa pysymiseen, asiakaspalveluun, henkilöstön tyytyväisyyteen, yhteiskunnalliseen asemaan ja niin edelleen.”

Aihetta toiminnan korjaamiseen todella on. Kansaneläkelaitoksen toiminta on ajautunut kriisiin toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirryttyä kunnilta Kelan vastuulle vuonna 2017. Jo ennen siirtoa, Kelan asiakaspalvelu oli monin paikoin heikentynyt merkittävästi. Toimeentulotuen siirron vaikutuksia ja onnistumista arvioineen Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) arvio siirrosta on tyly. Se kertoo tarkastuskertomuksessa 1/2020, että vuonna 2019 perustoimeentulotuen käsittelyn välittömät kustannukset olivat lähes 100 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 käsittely työllisti noin 1 500 henkilöä. Lain valmisteluvaiheessa arvioitiin, että kustannukset olisivat noin 32 miljoonaa euroa ja käsittely työllistäisi noin 750 henkilöä. Lakia säädettäessä tästä rajusta rakenteellisesta alibudjetoinnista varoittaneita asiantuntijoita ei huomioitu.

Toimeentulotuen siirto on siis ollut Kelassa merkittävästi lakiesityksessä aikanaan arvioitua kalliimpaa. ”Yksilöllisen tarveharkinnan säilyttäminen perustoimeentulotuessa edellyttää toimeenpanevaa henkilöstöä arvioitua enemmän. Uudistus on lisännyt Kelan ohella myös muiden viranomaisten työtä, mikä välillisesti lisää toimeenpanon muutoksesta aiheutuvia kustannuksia”, VTV toteaa. ”Perustoimeentulotuen Kela-siirto heikensi myös sosiaalityön ja taloudellisen tuen välistä yhteyttä, koska sosiaalityötä tehdään kunnissa, ja siihen kytkeytyvä perustoimeentulotuki siirrettiin hoidettavaksi kansallisella tasolla. Tämän myötä mahdollisuudet ehkäistä pitkäaikaisten toimeentulotukiasiakkuuksien syntymistä ovat heikentyneet”, VTV toteaa tarkastuskertomuksessaan.

Toimeentulotuen siirto kiihdytti entisestään Kansaneläkelaitoksen toiminnan tehostamista. Käytännössä asiakaspalvelu on heikentynyt edelleen ja konttoriverkosto ja palveluajat supistuneet. Koronavuosi on tuonut asiointiin monenlaisia lisävaikeuksia ja konttoreita on pidetty myös suljettuina. Asiointi Kelassa on vaikeutunut tai käynyt ajoittain jopa mahdottomaksi. Apulaisoikeuskansleri on tammikuussa 2021 kiinnittänyt huomiota perustoimeentulotuen päätösten laadun heikkenemiseen ja asiakkaiden oikeuksien toteutumatta jäämiseen (OKV/26/70/2020).

Käynnissä on keskustelu täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen siirtämisestä kunnilta Kelalle. Tätä on ehdottanut mm. ex-pääjohtaja Elli Aaltonen. Sosiaalialan järjestöt ovat esittäneet asiasta huolensa. Esimerkiksi Talentia (15.2.2021) vastustaa siirtoa. Järjestön mukaan: ”Kela on ensisijaisesti sosiaalivakuutuslaitos. Sen ratkaisut eivät pohjaudu yksilölliseen sosiaalihuollolliseen harkintaan toisin kuin kuntien täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki.”

Talentia katsoo, että ”koko toimeentulotuen siirto Kelalle edellyttäisi merkittäviä muutoksia sen henkilöstörakenteeseen ja toimintatapoihin. Toimeentulon yksilöllistä harkintaa sisältävien päätösten tekeminen edellyttää osaavaa sosiaalialan henkilökuntaa samalla tavalla kuin kunnissa on nyt.” Onkin selvää, että koska Kelalla on suuria vaikeuksia myöntää nykyistä perustoimeentulotukea, ei koko toimeentulotuen siirrosta sen vastuulle pitäisi edes puhua.

Koronarajoitusten aikana toimeentuloon sekä sosiaaliseen ja terveydelliseen hyvinvointiin liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet ja Kelassa työmäärät kasvavat todennäköisesti edelleen. Kelan hallituksen puheenjohtajan päinvastaisista väitteistä huolimatta (HS 23.2.), johdon bonusjärjestelmä aiheuttaa kustannuksia muodostuessaan pysyväksi. Johdolla ei edes ole todellisia mahdollisuuksia korjata asiakaspalvelun laatua resurssien käyttöä tehostamalla, niin kuin kannustinpalkkion avulla uskotaan käyvän.

Ratkaisun Kelan kriisiin tuovat vain merkittävät lisäresurssit asiakaspalvelun parantamiseen, osaavaan henkilöstöön ja myös konttoriverkostoon. Resursseja ei tule suunnata johdon lisäpalkitsemiseen nyt julki tulleen bonusjärjestelmän perustamisen muodossa. Resurssit tulee suunnata perustoimintaan. Bonusjärjestelmän käyttöönotosta tulisi jo eduskunnan alaisen Kansaneläkelaitoksen toiminnan yleisen hyväksyttävyyden nimissä luopua.


Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Pidättekö perusteltuna, että Kansaneläkelaitoksen johdolle on otettu käyttöön kannustinpalkkiojärjestelmä, vaikka mm. toimeentulotukipäätösten tekeminen ja asiakkaiden oikeuksien toteutuminen on perusresurssien niukkuuden vuoksi kriisissä?

Miten Kansaneläkelaitoksen asiakaspalvelun laatua parannetaan niin, että mm. toimeentulotukiasiakkaiden oikeus viimesijaiseen turvaan toteutuu?

Onko hallituksen tarkoituksena siirtää täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki Kansaneläkelaitoksen vastuulle?

Helsingissä 23.2.2021

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Johannes Yrttiaho [vas.]

Kuntavaaleissa vaaditaan parempia palveluita

Eduskunta äänesti ennen joulua uusien hävittäjien hankinnasta. Kysymys on Suomen historian suurimmasta asekaupasta. Tein esityksen, jonka mukaan kymmenen miljardin euron hävittäjien tilausvaltuus olisi poistettu budjetista, hankintaa lykätty ja arvioitu se uudelleen puolustuksen kokonaisvaltaisen kehittämisen näkökulmasta. Samaa vaati syksyllä Vasemmistoliiton puoluehallitus. Esitystäni kannatti Markus Mustajärvi, mutta se kaatui äänin 2-53. Valtuus, jonka eduskunnan enemmistö hyväksyi, jättää hävittäjähankinnan lopullisen hinnan auki. Eduskunnan perustuslaillinen budjettivalta horjuu. Emme tiedä, paljonko rahaa uudet hävittäjät lopulta nielevät. Arviot liikkuvat 30-40 miljardissa.

Hävittäjähankinta on suuruudeltaan siis vähintään yhtä suuri kuin Suomen koronan vuoksi ottama 30 miljardin euron velka. Tarvitaanko valtion talouteen ja veronmaksajille kahta tällaista megalaskua, vieläpä lähes samalla eräpäivällä? Hävittäjiin kuluu varsinaisena hankinta-aikana 2021-31 vähintään miljardi joka vuosi. Se miljardi on pois myös kuntien taloudesta, jota koronakriisi on jo kurittanut raskaasti. Miten kevään vaaleissa valittavien kuntien uudet valtuustot purkavat hyvinvointipalveluihin syntyneet jonot tällaisessa tilanteessa? Miten ne korjaavat rajoituksista aiheutuneet vauriot kasvatuksessa ja koulutuksessa, jos asehankinnat nielevät tällaisia summia tulevien vuosien budjeteista?

Politiikkaa Pentagonin kyljessä

Koronakriisin vuoksi otettu velka on ollut perusteltua ottaa. Toki isojen yritysten, omistajien ja sijoittajien hyödyksi koituneet miljardiluokan vastikkeettomat valtiontuet olisi pitänyt jättää myöntämättä tai antaa niitä vain tiukkaa työllistämisvelvoitetta ja osingonmaksukieltoa vastaan.

Kymmenien miljardien lainaa hävittäjähankintaa varten on mahdoton perustella yhtään millään. Suomen kansa on samalla kannalla. Peräti 76 prosenttia olisi tutkimuksen mukaan valmis lykkäämään hankintaa, jotta verovaroja säästyisi tärkeämpiin kohteisiin. Karmeinta on, että hävittäjähankinta vahvistaa Suomen sidosta Yhdysvaltain ulkopoliittisiin etuihin ja tosiasiassa heikentää omaa turvallisuuttamme. Hävittäjät eivät edes kykene torjumaan nykysodankäynnin ilmeisintä uhkaa: ohjuksia ja miehittämättömiä lennokkeja. Hävittäjät ovat suursodan hyökkäysaseita, jotka USA:n puolustusministeriö Pentagon haluaa Suomen hankkivan osana Venäjää vastaan kokoamaansa rintamaa.

Laittomassa liu’ussa kohti ”Pormestarien Turkua”

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Kenraalien hävittäjähaaveiden rahoittaminen yhteisestä kukkarosta ei eduskunnan ja valtioneuvoston tasolla tunnu poliitikkoja huolettavan. Yhtä huoletonta näyttää olevan meno Turun kaupungin hallinnossa, jota kokoomus nyt johtaa. Tammikuussa kävi ilmi, että Turun kaupunginhallitus on toiminut kaksi kuukautta laittomassa kokoonpanossa. Hallitukseen on kuulunut liikaa kaupunkiin työsuhteessa olleita henkilöitä. Kuntalain mukaan saa olla alle puolet – Turussa meni yli.

Turun kaupunginhallitus 2019-21 jää historiaan. Se on tehnyt laittomassa kokoonpanossa mm. pormestarimalliin, uuteen Musiikkitaloon ja raitiotiehen liittyviä päätöksiä. Valtaa kaupunginhallitukselle itselleen keskittävä ja hallinnon kuluja lisäävä pormestarimalli tai kalliit rakennushankkeet eivät tavallisen turkulaisen veronmaksajan arjessa lämmitä, mutta johtavia päättäjiä ja rakennusliikkeitä ne kiinnostavat senkin edestä. Kuntalaisille tärkeiden palveluiden kuluja on painettu alas, jotta rahat voitaisiin käyttää kokoomuksen, vihreiden ja sdp:n ajamiin satojen miljoonien eurojen rakennushankkeisiin uudessa ja uljaassa ”Pormestarien Turussa”.

Vasemmisto laittomuuksia ja leikkauksia vastaan

Sitä saa mitä tilaa. Viime kuntavaalien suurimmat puolueet Turussa olivat kokoomus ja vihreät. Valta-asemansa ne käyttivät vallan kahmimisen ja törkeän kalliiden rakennushankkeiden parissa niin antaumuksella, että toiminnan laillinen pohja jäi varmistamatta. Myös kuntalaisille tärkeät palvelut unohtuivat, esimerkiksi lasten varhaiskasvatus ja vanhusten hoiva. Näitä ihmisille tärkeitä palveluita leikataan ja yksityistetään, koska rahat halutaan hallintoon ja hankkeisiin.

Onneksi valtuuston kokoonpano on pormestarivouhotuksesta huolimatta edelleen se, mikä politiikan sisältöön eniten vaikuttaa. Vasemmistoliitto on Turussa sitoutunut puolustamaan parempia palveluita ja pysymään irti kabinettien kähminnöistä. Vasemmistolainen valtuusto on paras lääke laittomuuksia ja leikkauksia vastaan.

Johannes Yrttiaho
kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu (vas)


Kirjoitus on julkaistu Turun Vasemmistoliton Uusi Päivä -lehdessä 1/2021.