Arvoisa puhemies,

Hallituksen Nato-selonteko on yksipuolinen eikä vähimmässäkään määrin kriittinen arvio turvallisuuspoliittisesta tilanteesta tai Suomen vaihtoehdoista. Se on tiekartta Natoon.

Jo pääministeri Marinin julkisten esiintymisten perusteella on selvää, että hallitus ajaa Suomen jäsenyyttä Yhdysvaltojen johtamassa sotilasliitossa.

Viime viikolla pääministeri lausui, että Suomen ei tulisi asettaa minkäänlaisia ehtoja jäsenyydelleen, ei edes sellaisia, joita Tanska ja Norja ovat rauhan aikana pyrkineet yksipuolisesti asettamaan. (Kauppalehti ja IL 13.4.22) Ollaanko siis valmiita pysyvien ulkomaisten joukkojen, raskaan aseistuksen, myös ydinaseiden sijoittamiseen Suomeen? Pääministeri on puhunut hyvin myönteisesti Naton ”ydinasesuojasta”, unohtaen ne eksistentiaaliset uhkat, joita tähän väistämättä liittyy. (IL 12.4.22)

Naton Nuclear sharing -ohjelmassa ydinasevallat jakavat ydinaseita niille valtioille, joilla ydinaseita ei ole. Onko Suomi valmis tähänkin? Saksan ulkoministerin mukaan maan F-35-koneiden lentäjiä koulutetaan nyt ydinaseiden käyttöön. Tullaanko myös suomalaisia F35-lentäjiä kouluttamaan samoin? Siihenkö nämä koneet hankitaan?

Arvoisa puhemies,

On ilmeistä, että Yhdysvaltain Suomeen kohdistama paine on tällä hetkellä kova. Tavoite on saada Suomi hakemaan Naton jäsenyyttä. Näin pyritään luomaan painetta Venäjän rajoille nykyisessä maailmapoliittisessa tilanteessa. Kyse on suurvaltapolitiikasta, jota Suomen yli tehdään.

Mitään varmuutta siitä, että 30 Nato-maata lopulta hyväksyisivät Suomen jäseneksi ei ole. Jäsenyysprosessin aikana Suomi altistuisi ulkopoliittiselle kaupankäynnille, maailmanpolitiikan pelinappulaksi. Viitteitä siitä on saatu jo Suomen ja Turkin välisissä keskusteluissa, joissa Turkki on mitä ilmeisimmin esittänyt Suomen Nato-jäsenyydelle ehtoja.

Käytännössä Suomen ulkopoliittinen liikkumavara kaventuu jo jäsenyysprosessin aikana. Itse sotilasliiton jäsenyys rajaa suvereniteettia ulko- ja turvallisuuspolitiikassa vielä lisää. Kansallinen päätösvalta kapenee ja osin häviää. Maahan sijoitettavat ulkomaiset joukot ja raskas aseistus tottakai kaventavat omaa liikkumatilaa ja päätäntävaltaa. Mahdollisten ydinaseiden osalta Suomella ei ole mitään valtaa päättää, käytetäänkö niitä ja miten, vaikka asejärjestelmät olisivat maahamme sijoitettuja.

Nato-jäsenyys on kaventanut jäsenmaiden suvereniteettia myös tilanteissa, joissa Naton viidettä artiklaa on käytetty poliittiseen kiristykseen. Ennen Yhdysvaltain ja sen liittolaisten hyökkäystä Irakiin 2003 Yhdysvaltain Oslon suurlähettiläs esimerkiksi kiristi viidennellä artiklalla asemamaataan Norjaa, jotta olisi saanut sen mukaan hyökkäykseen Irakia vastaan.

Väitetään, että Natossa päätökset tehdään konsensuksella ja yksikin jäsenvaltio voisi estää päätöksen syntymisen. Tässä on erotettava muodolliset valtasuhteet ja todelliset valtasuhteet.

Naton jäsenmaat koosta riippumatta ovat konsensusperiaatteen myötä vain muodollisesti tasavertaisia; samanlaisia oikeuksiltaan ja velvollisuuksiltaan. Eihän kukaan kuitenkaan usko, että Yhdysvalloilla ja Luxemburgilla olisi tosiasiassa samanlaiset oikeudet ja velvoitteet Natossa.

Kun Nato pommitti Serbiaa vuonna 1999 – peräti 78 päivän ajan – vastusti jäsenvaltio Kreikka pommituksia. Kovan painostuksen tuloksena Kreikan oli pakko hyväksyä ns. opting out -menettely. Pommituksia Kreikka ei koskaan hyväksynyt, muttei pystynyt niitä estämään.

Arvoisa puhemies,

Hyvin moninaisia ovat ne keinot, joita ennen kaikkea Yhdysvallat käyttää saadakseen oman tahtonsa maailmanpolitiikan eri käänteissä lävitse sotilasliitto Natossa. Nato on Yhdysvaltojen johtama sotilasliitto.

Kiitos!


Lähetekeskustelu koskien ajankohtaisselontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta (VNS 1/2022vp)

Arvoisa puhemies,

Suomen talous kehittyy lähivuosina odotettua heikommin. Jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan oli inflaatio kiihtynyt, polttoaineiden ja ruoan hintojen nousu alkanut. Nyt pakotteiden ja vastapakotteiden, Venäjän viennin loppumisen ja tuonnin korvaamisen myötä tämä kehitys kiihtyy. Euroopan talousnäkymien heikkeneminen ei lupaa vientiteollisuudelle hyvää. On olemassa riski, että myös työttömyys kääntyy Suomessa kasvuun.

Nyt olisi parannettava kansalaisten mahdollisuuksia selvitä arjesta. Tulisi panostaa mm. julkisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan – hyvinvointia, työtä, turvaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista olisi nyt erityisellä painolla huolehdittava. Pelkästään koronatoimenpiteiden aiheuttaman ns. hoitovelan – jonojen purkamisen – kustannukset ovat useita satoja miljoonia vuositasolla. Peruspalveluministerin mukaan puhutaan kaikkiaan 1,5 miljardista viiden vuoden aikana, 300 miljoonaa vuosi.

Hoitajajärjestöjen oikeutetut, sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kannalta välttämättömät palkkavaatimukset, pelastusohjelma, vaatisi sekin reilun 300 miljoonan vuosittaisen lisäyksen seuraavan viiden vuoden aikana. Hoitajapula voidaan kestävästi ratkaista vain korottamalla palkkoja. Tähän ei julkisen talouden suunnitelmassa varauduta. Sen sijaan hallitus roikottaa viikosta toiseen ilmassa uhkaa työntekijöiden perusoikeuksia loukkaavasta pakkolaista. Näin se pyrkii painostamaan työntekijät hyväksymään ns. suojelutyön laajentamisen, heikentämään työtaistelun tehoa; pitkittäen sitä, aiheuttaen uusia jonoja ja kasvavaa hoitajapulaa, kun ainoa oikea ratkaisu olisi palkankorotusten rahoittaminen.

Julkisen talouden suunnitelma pitää sisällään 370 miljoonan leikkaukset. Lisäksi toteutetaan työttömien asemaa monelta osin heikentävät ”työllisyystoimet”, joita tehdään 110 miljoonalla: mukana eläkeputken lopettaminen sekä työttömyysturvan työssäoloehdon ”euroistaminen”. Jälkimmäinen heikentää erityisesti pienituloisten silpputyöläisten turvaa.

Hallitus on luvannut kompensoida hintojen nousua pienituloisille sosiaalietuuksien indeksikorotuksella. Aikaistettu korotus vaikuttaisi arvioiden mukaan bruttona ehkä vain 20-30 euroa/kk kansaneläkeindeksiin sidottuihin eläkkeisiin, työmarkkinatukeen, peruspäivärahaan, toimeentulotuen perusosaan ja hoito- ja sairaspäivärahoihin. On selvää, etteivät tämän mittaluokan korotukset tule juuri auttamaan pienituloisten eläkeläisten tai työttömien asemaa.

Julkisen puolen työntekijöille, eläkeläisille tai työttömille ei juuri panostuksia löydy, mutta kenraalien esitykset sotilasmenojen massiivisesta lisäämisestä ovat kuitenkin monen mielestä vastaansanomattomia tässä ”muuttuneessa tilanteessa”, kuten viime viikkoina usein toisteltu fraasi kuuluu. Hämmästellä täytyy, millaiseen otteeseen turvallisuussektori on päätöksentekijät ja koko yhteiskuntamme saanut.

Olisi syytä pysähtyä miettimään, mikä valtion varojen käyttö on vastuullista ja mikä ei. Puolustusmäärärahoihin ollaan nyt osoittamassa jopa 200 miljoonan korotus jo tänä vuonna ja vuosittain koko kehyskaudella. Lisäksi materiaalihankintoihin lisätään kehyskaudella yli 1,5 miljardia. Kaikkiaan sotilas- ja turvallisuusmenoihin lisätään kehyskaudella luokkaa 3 miljardia nykyisen poikkeuksellisen korkean tason päälle. Sotilasmenothan ovat nousseet niin kutsuttujen strategisten hankkeiden – kuten F35-hankinnan – vuoksi viidessä vuodessa 2,9 miljardista 5,1 miljardiin. Tasokorotuksen piti olla ohimenevä, mutta nyt taso halutaan nostaa pysyvästi Naton vaatiman 2 prosentin BKT-osuuden yläpuolelle.

Suomen F35:en hinta näyttää olevan inflaation, valuuttakurssien ja korkojen nousun myötä rajussa kasvussa, raportoi Suomen Kuvalehti viime viikolla. Kymmenen miljardia ei tule likikään riittämään. Viime viikkojen kansainväliset esimerkit ovat myös osoittaneet hävittäjien rajoitteet puolustuksessa valitettavalla tavalla. Suomen F35-hankinnan mielekkyys asettuukin hyvin kyseenalaiseen valoon. Tosiasiassa tämä hankinta vie tulevaisuudessa resursseja maavoimilta, joihin uskottava puolustus Suomessa pitkälti on perustunut.

Kiitos, puhemies!

Puheenvuoro lähtekeskustelussa koskien julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2023-2026 (VNS 2/2022vp).

Marinin hallituksen yksimielisesti hyväksymä Nato-selonteko –  tiekartta sotilasliiton jäseneksi – on täysin yksipuolinen, eikä vähimmässäkään määrin kriittinen arvio turvallisuuspoliittisesta tilanteesta tai Suomen vaihtoehdoista, sanoo vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho.

Nato-jäsenyys johtaisi Suomen suvereniteetin kaventumiseen. Tästä konkreettisena osoituksena on ulkomaisten joukkojen mahdollinen sijoittaminen sotilasliiton jäsenyyden myötä maahan sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksenteon alistaminen Naton ja Yhdysvaltain vaikutukselle.

– Selonteko jättää kokonaan selvittämättä sen, miten jäsenyys sotilasliitossa kaventaisi Suomen kansallista päätäntävaltaa, vaikka tämä kysymys on maamme itsenäisyyden kannalta kaikkein keskeisin, katsoo Yrttiaho.

Nato-selonteko ”unohtaa” myös mainita Naton viime viikolla tekemästä päätöksestä lisätä ulkomaalaisten joukkojen määrää kaikissa niissä Naton jäsenmaissa, jotka ovat Venäjän ja Valko-Venäjän rajanaapureita.

– On itsestään selvää, että päätös ulkomaisista joukoista koskisi tulevaisuudessa myös Suomea, jos Suomi liittyy Naton jäseneksi. Selonteon vakuuttelu siitä, että Suomeen ei sijoitettaisi ulkomaisia joukkoja on ristiriidassa Naton juuri tekemän päätöksen kanssa ja pääministerin eilisten puheiden kanssa, Yrttiaho sanoo.

Nato-jäsenyys merkitsee todennäköisesti myös Suomen ydinaselinjausten muuttumista päälaelleen ainakin mikäli pääministeri Sanna Mariniin on uskominen. Jokainen Nato-maa on myös sotilasliiton ydinasesuunnitteluryhmän jäsen. Tämä koskisi myös Suomea Naton jäsenenä.

– Marinin hallituksen ohjelma sisältää myönteisen maininnan ydinasekieltosopimuksesta, mutta hallitus tuntuu unohtaneen tämänkin linjauksen ennen kaikkea nyt, kun Nato-jäsenyyden tavoittelu ajaa kaiken muun yli, toteaa Yrttiaho. Marin on jo puhunut mm. ydinasesuojan tuomasta turvasta. (IL 12.4.)

Norjan ja Tanskan ydinaseiden sijoittamiselle asettamat rajoitukset ovat nekin koskeneet vain rauhanaikaa, ei kriisi- tai sota-aikaa. Pääministeri Marin ei sitä vastoin pidä hyvänä, että Suomen jäsenyydelle asetettaisiin liittymisvaiheessa minkäänlaisia rajoituksia.

– Mitä ilmeisimmin pääministeri viittaa tässä yhteydessä sekä ulkomaisiin joukkoihin, tukikohtiin että ydinaseisiin, toteaa Yrttiaho.

– Odotettavissa vaikuttaakin nyt olevan sekä molempien vasemmistopuolueiden että vihreiden johdon julkinen kääntymys ydinaseiden vastustajista ydinaseiden kannattajiksi, jos ne päättävät tukea Suomen Nato-jäsenyyttä, Yrttiaho arvioi.

– Valmisteleva askel tässä suhteessa oli hallituksen yksimielisesti hyväksymä Suomen F35-kauppa joulukuussa. Koneet ovat Yhdysvaltain ja Naton ensilinjan aseistusta ja ne kykenevät sekä kuljettamaan että käyttämään ydinaseita, Yrttiaho toteaa.

Suomen Nato-jäsenyys merkitsisi Yrttiahon mukaan myös Suomen yhä voimallisempaa suuntautumista Yhdysvaltain johtamaan Kiinan vastaiseen rintamaan.

– Valitettavasti Marinin hallitus on jo ottanut ensiaskeleet myös tähän suuntaan. Valtiojohdon mittatikkuna historiallisen kehityksen arvioinnissa on muutama kuukausi, kun maailmanpolitiikassa pitäisi nähdä vähintään vuosikymmenten jatkumo, sanoo Yrttiaho.

Yrttiaho arvioi myös selonteon talouspoliittista osuutta

Suomessa Nato-jäsenyyden puolesta voimakkaasti liputtaneet elinkeinoelämän järjestöt ovat pelotelleet niin sanotun maariskin kasvulla kriisitilanteessa ja jos Suomi jäisi Naton ulkopuolelle.

– Selonteko ei tue tällaista käsitystä. Se toteaa sinänsä realistisesti, että ulkomaisten investointien tai kansainvälisen rahoituksen suhteen ei ole ilmennyt ongelmia.

– Pikemminkin esimerkiksi valtion joukkovelkakirjojen hinnoittelulla mitattu maariski on euroalueella noussut juuri Natoon kuuluvien Baltian maiden kohdalla, Yrttiaho korostaa.


Lehdistötiedote koskien Marinin hallituksen Ajankohtaisselontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta.