Hyvät toverit,

Suomalaisia pieni- ja keskituloisia – työntekijöitä, työttömiä, eläkeläisiä ja opiskelijoita – uhkaavat nyt oikeistohallituksen ajamat leikkaukset sosiaaliturvaan, etuuksiin ja eläkkeisiin sekä työntekijöiden oikeuksien heikennykset – työtaisteluoikeuden kaventaminen, työehtosopimusten yleissitovuuden heikentäminen.

Etenkin ansiosidonnainen työttömyysturva on hallitusta muodostavan kokoomuksen ja perussuomalaisten hampaissa. Sen taustalla on EK:n isojen jäsenyritysten, isojen työnantajien, tavoite maksimoida voittojaan ja vähentää maksuvastuutaan työttömyysturvasta. Kun yrityksen vuodessa maksamien palkkojen summa ylittää 2,2 miljoonaa eli kun yritys on keskisuuri tai suuri kasvaa sen maksuosuus ansioturvasta merkittävästi. Tätä maksuosuutta omistajat käyttäisivät mieluummin voitonjakoon. Työnantajien maksuosuus on vuosien saatossa jatkuvasti pienentynyt. Esimerkiksi kiky-sopimus siirsi työttömyysvakuutusmaksuja, kuten myös työeläke- ja sosiaaliturvamaksuja työnantajilta työntekijöiden maksettaviksi. Valtio maksaa ansiosidonnaisesta vain peruspäivärahan osuuden, jonka se maksaa myös ilman ansioturvaa jäävälle työttömälle. Valtiontaloutta ansioturvan leikkauksilla ei tietenkään vahvisteta. Tosiasiassa valtion menot voivat jopa kasvaa, kun ansiosidonnaisen heikentyessä ja tulojen pudotessa työtön siirtyy muiden etuuksien piiriin, jotka valtio maksaa.

Väitteet valtiontalouden vahvistumisesta ovat huonosti perusteltuja ja ne nojaavat lähinnä uskomukseen työttömyysturvaleikkausten työllisyyttä lisäävästä vaikutuksesta. Tässä tullaan leikkausten toiseen työnantajan etua edistävään tavoitteeseen: heikentyvä turva pakottaa työttömän ottamaan vastaan töitä aiempaa heikommilla työehdoilla. Pärjätäkseen on ehkä tehtävä 2-3 eri osa-aikatyötä. Jo nyt tilastoissa on merkkejä huonojen työsuhteiden, osa-aika ja silpputöiden yleistymisestä. Hehkutettu Marinin hallituksen aikainen työllisyysasteen parantuminen on mitä ilmeisimmin tapahtunut juuri pätkä- ja silpputöiden kasvun myötä. On kyseenalaista, onko tällainen työllisyysasteen parantuminen ihmisille ja yhteiskunnalle hyväksi, onko se itse asiassa työllisyyden parantumista ensinkään, jos yksi ja sama työntekijä tekee yhä useamman työt, koska näistä töistä ei kunnolla makseta.

Hyvät toverit,

Petteri Orpon puuhaama porvarihallitus tulee käymään suurella todennäköisyydellä myös sotealueiden tuottamien julkisten palveluiden kimppuun. Nyt poliittiselle oikeistolle on aukeamassa mahdollisuus valtionrahoituksen peukaloruuvilla ohjata alueet heikentämään julkisia palveluita ja yksityistämään palveluita. Terveys- ja hoiva-alan jättiryitysten intressit painavat vaakakupissa. Hoitoalan työvoimapulaa ei olla valmiita korjaamaan parantamalla palkkoja, mutta ulkomailta tuodaan massiivinen määrä heikommin koulutettua ja halvempaa työvoimaa polkemaan työehtoja, palkkoja ja julkisten palveluiden laatua. Jo Marinin hallituksen jäljiltä sotealueiden rahoitustaso oli pahasti alijäämäinen, arviolta noin 1,5-2 miljardia. Sen vuoksi esimerkiksi Varsinais-Suomen hyvinvointialueella eli Varhassa on käynnistetty yli 60 miljoonan säästöohjelma. Näin siitäkin huolimatta, että terveyskeskusten lääkärinvastaanotolle on maakunnassa kymmenien päivien jono tai yhteyttä ei terveysasemalle ehkä saa kaikkialla lainkaan. Lastensuojelu on niin pahassa kriisissä, että se on tehnyt lakisääteisten palveluiden toteutumatta jäämisestä kantelun valvovalle viranomaiselle – siis kantelun omasta toiminnastaan.

Jos Suomi on nyt saamassa kokoomuskomennon, niin Turkua ja Varsinais-Suomea kokoomuslainen politiikka on kurittanut pitkään. Turussa kokoomus on hallinnut jo miltei kahdenkymmenen vuoden ajan ja saanut kiedottua koko puoluekentän pikkusormensa ympärille. Varhan suuren budjettialijäämän taustalla on Turun sosiaali- ja terveydenhuollossa pitkään harjoitettu massiivinen alibudjetointi, kokoomuksen johdolla sitä on ylläpidetty, jotta julkinen palvelu olisi kroonisissa ongelmissa ja yksityinen voisi sen kustannuksella vahvistua ja tehdä yksityisiä voittoja. Turussa on terveysasemien vastaanottojen ohella ollut isoja ongelmia myös neuvola- ja kouluterveydenhuollon palveluissa. Vastaanottoaikoja ei ole saanut eikä lakisääteisiä määräaikaistarkastuksia ole tehty. Myös vanhustenhoidossa sekä palveluasumisessa että kotihoidossa ongelmat ovat suuria ja nekin johtuvat pitkälti ankarasta työvoimapulasta. Palveluita on myös alueellisesti supistettu, mm. Varissuon asuinalueelta on viety oma terveysasema. Se siirrettiin yksityiseltä terveyspalveluyritykseltä vuokrattuihin tiloihin lähelle kaupungin keskustaa. Terveysasemien jonoihin on vastattu yksityisillä ostopalveluilla, mutta ongelmia ei ole saatu siitäkään huolimatta korjattua. Kalliiksi on kyllä käynyt. Turussa on pormestarisopimuspuolueiden voimin päätetty käyttää verovarat rakennushankkeisiin, joista ei ole ihmisten arkielämän kannalta mitään hyötyä: uusi musiikkitalo, ratapihan elämyskeskus. Nämä ovat kymmenien elleivät satojen miljoonien hankkeita. Samaan aikaan lähialueiden alakoululaiset Jäkärlässä ja Varissuolla siirretään kouluremonttien tieltä väistötiloihin pitkien matkojen päähän – taloudellisin perustein.

Hyvät toverit,

Hintakriisi, johon Eurooppa ajautui pakotekierteen ja energian kallistumisen myötä, ei näytä hellittävän. Talouden heikkeneminen lisää työttömyyttä, irtisanomiset ja lomautukset kohtaavat yhä useampaa ihmistä. Esimerkiksi Uudenkaupungin autotehtaan massiiviset vähennykset heijastelevat yhdeltä osin sitä kuinka käy suomalaisen vientiteollisuuden, kun euroalue ja etenkin Saksan talous on ajautunut vaikeuksiin. 

Myös korot nousevat, mikä vaikeuttaa asuntovelallisten asemaa. Korkopolitiikalla sanotaan hillittävän inflaatiota, mutta tehoaako se, kun inflaatio näyttää olevan seurausta muusta kuin kasvaneesta kysynnästä: taustalla siirtymä kalliimpiin energialähteisiin sekä yritysten pyrkimys lisätä voittoja hintoja nostamalla. EKP korkopolitiikan taustalla on myös pyrkimys estää pääomien siirtymistä Atlantin taakse paremman koron perässä. 

Euroopan talouden heikentyminen kytkeytyy Yhdysvaltojen pyrkimykseen vahvistaa omaa talouttaan, irrottaa Eurooppaa yhteistyötä Kiinan ja tietenkin Venäjän kanssa ja sitoa sitä tiukemmin Yhdysvaltoihin itseensä. Yhdysvaltain energia- ja aseteollisuus ovat hyötyneet Ukrainan sodan aikaisista maailmantalouden siirtymistä. Euroopan Ukrainalle suuntaama aseapu pakottaa eurooppalaiset valtiot täydentämään asevarastojaan. Yhdysvallat on jo pitkään pyrkinyt lisäämään eurooppalaisten Nato-maiden vastuuta sotilasliiton kustannuksista Euroopassa. Nyt tavoite käytännössä toteutuu. Suomikin on nyt liittynyt näitä laskuja maksamaan, vaikka toki jo kauan ennen Nato-jäsenyyttä mm. F-35 hävittäjähankinnan myötä, suomalaiset veronmaksajat sidottiin amerikkalaisen aseteollisuuden voittojen maksajiksi. Marinin punavihreäksi sanottu hallitus kaksinkertaisti kaudellaan sotilasmenot noin kolmesta miljardista yli 6 miljardiin vuositasolla. Jos edes puolet tuosta vuosittaisesta kasvusta olisi sijoitettu tai kohdennettaisiin jatkossa sote-palveluihin, voitaisiin merkittävä osa niiden ongelmista korjata ja palvelujen saatavuus turvata.

Hyvät toverit,

Ulkopolitiikassa Suomea ei juuri nyt uhkaa mikään. Ei uhkaa, vaikka niin toistuvasti vihjataan, annetaan ymmärtää tai suorastaan pelotellaan. Uhkat ovat ennen kaikkea sisäpoliittisia ja ne liittyvät siihen pitkään jatkuneeseen uusliberaaliin talouspolitiikkaan, jota eri väliset hallitukset – myös Marinin hallitus – ovat toteuttaneet, ja jota Orpo tulee vielä tuntuvasti kiristämään, mikäli saa oikeistohallituksen muodostettua. Kysymyksessä on ankara talouskuripolitiikka, jossa pieni- ja keskituloiset maksavat. Korkeita energian, sähkön ja elintarvikkeiden hintoja ei juuri kompensoida saati säännellä. Työllisyyspolitiikassa käytetään keppiä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka lisää vastakkainasettelua ja johtaa sotilasmenojen kasvuun. Turvallisuusviranomaisten valtuuksia lisätään ihmisten oikeuksien kustannuksella.  

Vaikka Suomea ei ulkopolitiikassa juuri nyt mikään uhkaa, on ulko- ja turvallisuuspoliittinen asemamme kiistatta heikentynyt Nato-jäsenyyden ja keväällä 2022 toteutetun politiikan suunnanmuutoksen myötä. Kaikki uusi epävarmuus on itse aiheutettua, omin päätöksin synnytettyä. Suomen Nato-hakemuksesta ja sitten jäsenyydestä pantiin päättämään nyt jo väistynyt eduskunta, jonka laaja enemmistö oli 2019 vaaleissa ilmoittanut vastustavansa Suomen Nato-jäsenyyttä. Käytännössä kansalta ei liittoutumattomuudesta luovuttaessa kysytty kantaa. Tämän mittaluokan ratkaisu olisi tullut alistaa kansanäänestykselle, jonka myötä todellinen kansalaiskeskustelu olisi saanut mahdollisuuden.

Suomi on osallistunut jo pitkään Yhdysvaltain maailmanpolitiikan tukemiseen myös sotilaallisesti.

Nato-Suomi joutuu entistä syvemmälle kansainvälisiin sotilaallisiin selkkauksiin. Afganistanin 2001 aloitettu ja 2021 päättynyt operaatio oli jo esimerkki siitä, millaisia tulevat operaatiot ovat. Suomen osuudesta tuohon sotaseikkailuun ei edelleenkään ole tehty kunnollista selvitystä. Esimerkiksi suomalaisten erikoisjoukkojen osuus Yhdysvaltain johdolla laadittuihin paikallisväestön likvidointilistoihin on selvittämättä. Vaikuttaa ilmeiseltä, että Suomi oli mukana kirjaamassa näille mustille listoille henkilöitä.

Hyvät toverit,

Tulevalla eduskuntakaudella, jo hyvin pian, tulee käsittelyyn Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälinen puolustussopimus. Yhdysvallat on näitä sopimuksia neuvottelemassa Pohjoismaiden kanssa. Norja on sellaisen jo solminut. Norjan mallin mukaisesti myös Suomen ja Yhdysvaltain välinen sopimus tulee pitämään sisällään sotilaallisen infrastruktuurimme ja joidenkin maa-alueiden luovuttamisen Yhdysvaltain armeijan käyttöön, myös raskaiden aseiden ennakkovarastointiin. Ruotsissa neuvotellaan sopimuksesta, jossa alueita mm. Tukholman ja Göteborgin lähistöltä luovutettaisiin Yhdysvaltain armeijan käyttöön. Pohjolaa ollaan militarisoimassa nyt kovalla vauhdilla. Kysymys kuuluukin: mitä varten, mihin kaikki tähtää?

Hyvät toverit,

Vasemmiston on nyt alkaneella eduskuntakaudella korjattava ja terävöitettävä linjaansa. Oppositiossa se onnistuu. On alettava kokoamaan ihmisiä leikkauspolitiikan vastaiseen rintamaan. On toimittavia myös rauhan puolesta Suomen militarisoimista vastaan. Tämä edellyttää kriittistä suhtautumista sotilasliitto Natoon ja Suomen jäsenyyteen siinä. Naton myötä Suomi on liitetty osaksi sotilasliiton ydinasepolitiikkaa. Vasemmiston on selvästi vaadittava paitsi Naton ydinasepolitiikasta vetäytymistä, myös Naton sotilastukikohtien ja vieraan vallan joukkojen Suomeen tulon estämistä. Kaikki nämä tekijät heikentävät toteutuessaan maamme turvallisuusasemaa ja kiristävät jännitteitä Itämeren piirissä ja Pohjolassa.

Kasvavan varustelun ja turvattomuuden vastapainoksi tarvitaan vasemmistoa, joka puolustaa ihmisten toimeentuloa, hyvinvointia ja rauhaa.

Hyvää vappua, toverit!

Puheenvuoro 1. toukokuuta 2023 Radio Robin Hoodin taajuudella 91,5 MHz Varsinais-Suomessa.