Arvoisa puhemies!

Nostan tässä esiin yhden hallitusohjelman kohdan. Kirjaus on yksi ohjelman lyhyimpiä ja tiiviimpiä, mutta vaikutuksiltaan yksi suurimpia. Kysymys on ohjelman Puolustuspolitiikka-osion tavoitteesta numero 2, joka kuuluu: ”Poistuvat strategiset suorituskyvyt korvataan täysimääräisesti”. Tässä viitataan Ilmavoimien Hornet-kaluston ja Merivoimien alusten uusimiseen ja uuden kaluston hankintaan – HX- ja Laivue 2020 -hankkeisiin. Ohjelman mukaan nykyinen ”Hornet-kalusto korvataan täysimääräisesti. Hankintasopimus solmitaan vuonna 2021”. Laivue 2020 -hankkeen hankintasopimusta koskeva päätös tehdään hallitusohjelman mukaan kauden alussa.

Etenkin HX-hanketta koskevien kirjausten on tulkittu jättävän avoimeksi hankittavien monitoimihävittäjien määrän ja hankintahinnan. Siksi keskustelua hankinnasta ja sen mielekkyydestä on syytä edelleen käydä ja keskustelu varmasti jatkuu myös hallituksen sisällä.

Hävittäjähankinnan on sanottu olevan Suomen suurin yksittäinen hankinta koskaan. Hintahaarukaksi on arvioitu 7-10 miljardia euroa. Merivoimien kalustoon käytettäisiin 1,2 miljardia euroa, huomattava summa sekin.

Hornetien hankinta 1992 maksoi nykyrahassa viisi miljardia euroa. Nyt puhutaan siis jopa kaksinkertaisesta summasta.

Hankintahinnan lisäksi hävittäjien ylläpidosta ja käytöstä koituu elinkaarikustannuksia, arviolta jopa 30-40 miljardia euroa. Arvio perustuu Kanadan ja Norjan laskelmiin F-35A-hävittäjien elinkaarikuluista. Juuri tämä amerikkalaisen Lockheed Martinin kone on nousemassa ykkössuosikiksi myös Suomessa.

Itse hankinnan tekninen toteuttaminen herättää paljon kysymyksiä. Valtioiden asehankintoja ja puolustusmenojen vaikutusta kansantalouteen tutkinut Eero Lehto on keväällä julkaistussa artikkelissaan kiinnittänyt huomiota HX-hankkeen tarjouspyyntöön ja hankintaprosessiin.

Tarjouskilpailussa ratkaisevaksi kriteeriksi on asetettu ns. ”suorituskyky”. Hinnan, elinkaarikustannusten, huoltovarmuuden ja teollisen yhteistyön osalta riittää sen sijaan tiettyjen kynnysarvojen täyttyminen. ”Suorituskyky” on varsin monitulkintainen käsite ja tässä tapauksessa sen sisältö on pitkälle sotilaiden määriteltävissä. Tällaiset hankintakriteerit voivat johtaa tilanteeseen, jossa hankituksi tulee kallein vaihtoehto. Kilpailun voi siis hävitä vaikka tarjoaisi halvemmalla ja tarjoaisi vaikkapa merkittävästi arvokkaampaa teollista yhteistyötä eli vastakauppoja.

Julkisen talouden suunnitelmassa vuodelle 2020-2023 näihin hankintoihin näyttää olevan varattu miljardeja euroja. Laivue-hankkeen menoja kehyksissä on 192-194 miljoonaa euroa vuositasolla. HX-hankkeen menoja sisältyy vuosien 2021-23 kehyksiin 1,5 miljardia euroa vuositasolla. Puolustusministeriön hallinnonalan määräraha vuonna 2020 on kehyksessä 3,1 miljardia euroa. Kehyskaudella se nousee viiteen miljardiin euroon. Tätä taustaa vasten hallitusohjelman kirjaus 10 miljoonan lisäyksestä puolustusmenoihin johtaa pahasti harhaan.

Etenkin HX-hanke uhkaa syrjäyttää julkisia menoja koulutuksesta, tutkimuksesta ja julkisesta infrastruktuurista, hyvinvointipalveluista ja sosiaaliturvasta. Sotilasmenojen kasvattaminen ei tuota mitään, siinä missä panostukset koulutukseen, tutkimukseen, julkiseen infrastruktuuriin ja hyvinvointipalveluihin sekä sosiaaliturvaan kasvattavat kansantalouden tuottavuutta ja bruttokansantuotetta sekä luovat hyvinvointia.

Arvoisa puhemies!

Täällä on keskusteltu tänään hallitusohjelman taloudellisesta pohjasta. Talouden niukkuus näyttäisi olevan melko helposti ratkaistavissa, historiamme suurimmista asehankinnoista leikkaamalla.

 

Puheenvuoro eduskunnan täysistunnossa 11.6.
Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2019
Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. (Rinteen hallituksen ohjelma)