Arvoisa puhemies,

Koronaviruksen leviämisen estämisessä on ryhdytty toimiin, jotka rajaavat monella tavalla kansalaisten perusoikeuksia. Työttömyys on räjähtämässä ennen näkemättömiin lukemiin eri aloilla.

Eduskunta on hyväksymässä pikavauhdilla lain ravintoloiden väliaikaisesta sulkemisesta. Yksin tämä päätös aiheuttaa kymmenien tuhansien työntekijöiden lomautuksen tai irtisanomisen ja ajaa tuhansia pienyrittäjiä ahdinkoon.

Työttömyyskassat ja jo nyt ruuhkainen Kela ruuhkautuvat entisestään. Työttömyysetuuksien ja toimeentulotuen maksuajat venyvät useiden kuukausien mittaisiksi, jos mitään ei tehdä. Nyt tulee välittömästi luopua turhasta työttömien kiusaamisesta ja byrokratiasta ja tehdä maksupäätökset nopeasti – esimerkiksi ennakkomaksumenettelynä.

Kysynkin asianomaiselta ministeriltä, miten hallitus näissä oloissa turvaa työttömyyskassojen ja kelan häiriöttömän toiminnan ja varmistaa etuuksien nopean maksatuksen? Viranomaisille on annettu vahvoja valtuuksia, mutta miten käy ihmisten toimeentulon?

Suullinen kysymys eduskunnan kyselytunnilla 26.3.2020.

Arvoisa puhemies,

Koronaviruksen leviämisen estämisessä on ryhdytty toimiin, jotka rajaavat monella tavalla kansalaisten perusoikeuksia. Taustalla ovat asiantuntija-arviot siitä, että terveydenhuollon kapasiteetti joutuu koronan leviämisen myötä ehkä jopa liian lujalle koetukselle.

Olisi syytä tunnustaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon resurssien pitkään jatkunut heikentäminen ja julkisten palvelujen yksityistäminen ovat keskeinen syy sille, ettei terveydenhuollon kapasiteettiin voida nyt täysin luottaa. Kyse ei ole vain suojavarusteiden riittävyydestä, josta paljon puhutaan. Henkilöstön palkkakehitys on ollut heikkoa, henkilöstöpula on pahentunut ja työ käynyt jatkuvasti raskaammaksi. Töitä tehdään olosuhteissa, jotka ovat yhä useammin suorastaan vaaralliset, muutoinkin kuin tämän akuutin tartuntataudin uhkan vuoksi.

Sotealan työvoimasta 90% on naisia. Alan palkat ovat vastaavan koulutustason miesvaltaisia aloja huomattavasti matalampia. Kuntasektorilla säännöllisen työajan keskiansioiden (ansiotasoindeksin) kehitys on ollut yksityistä sektoria ja valtiota merkittävästi heikompi. Lähihoitajan tehtäväkohtainen palkka on 2095 euroa ja sairaanhoitajan tehtäväkohtainen palkka 2445 euroa (lokakuu 2017 taso). Palkat eivät vastaa työn vaativuutta.

Hoitoala tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa ammattiin soveltuvia osaajia. Alan houkuttelevuus on laskenut ja alalta siirrytään muihin tehtäviin ja ulkomaille. 320 000 koulutetusta 72 000 työskentelee muualla ja näistä 40 000 työskentelee täysin toisella alalla.

Arvoisa puhemies,

Julkisen sektorin työehtosopimusneuvottelut ovat käynnissä. Tehyn ja SuPerin tavoitteena on vientialojen 3,3 prosentin palkankorotusten lisäksi erillinen palkkatasa-arvo-ohjelma. Tavoitteena on palkkojen korottaminen vuodessa 1,8 prosenttia miesvaltaisia aloja enemmän – kymmenen vuoden ajan.

Vaatimus on palkkojen jälkeenjääneisyys ja työolot huomioiden todella maltillinen. Tasa-arvo-ohjelma maksaisi valtiolle 100-150 miljoonaa euroa vuodessa. Summa ei ole suuri, kun katsotaan niitä taloudellisia panostuksia, joita hallitus on nyt käynnistänyt tai käynnistämässä. Tästä paljon puhutusta 15 miljardista hoitajien palkkojen korottamiseen vaadittu summa olisi alle prosentti.

Esimerkiksi Uusi-Seelanti on päättänyt nostaa naisvaltaisen sotealan palkkoja 15-49 prosenttia. Kokoaikaisen työntekijän vuosiansioiden arvioidaan nousevan enimmillään noin 3000 euroa vuodessa. Kokonaiskustannukset ovat n. 1,3 miljardia euroa.

Saksassa on maaliskuussa 2019 päätetty nostaa julkisen sektorin kaikkia palkkoja 8% (vähintään 240 euroa). Lisäksi osapuolet sopivat nostavansa hoitajien peruspalkkaa 120 eurolla, jolla halutaan lisätä alan vetovoimaa. Koulutetut hoitoalan työntekijät saivat lisäksi 50 euroa 2019 alusta ja 50 euroa 2020 alusta. Kustannusvaikutus on 7 miljardia euroa.

Arvoisa puhemies,

Olisi tärkeää, että myös Suomessa valtiovalta vaikuttaisi voimakkaasti, osana koronakriisin ratkaisemista, sellaisen hoitajien palkkaratkaisun puolesta, jolla heidän oikeutettuja vaatimuksiaan viedään eteenpäin. Jo seuraavalla lisätalousarviolla olisi osoitettava tähän riittävät rahat.

Viisasta olisi myös osoittaa tuntuva tilapäinen palkankorotus koronakriisin ”etulinjassa” työskenteleville.

Hallituksen antamat asetuksethan mahdollistavat sotealan henkilökunnan oikeuksiin puuttumisen, jos se on kriisin ratkaisemiseksi välttämätöntä. Tulossa on ilmeisesti edelleen myös työvelvoitetta koskeva soveltamisasetus. Paineet ovat kovat ja ne kasvat. Esimerkiksi Espanjasta on raportoitu hoitajien kohtaamien paineiden johtavan jopa sotaoloissa syntyviin traumaperäisiin stressihäiriöihin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön jaksamisesta on nyt huolehdittava riittävillä palkankorotuksilla ja muilla työehtojen parannuksilla, jotta Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto ja sen henkilöstö kestää koronakriisin.

Kiitos!

Täysistuntopuheenvuoro  lähetekeskustelussa, HE 24/2020 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 lisätalousarvioksi.

 

”Turun raitiotie on tolkuttoman kallis hanke, joka hyödyttää lähinnä rakennusliikkeitä ja kokoomuksen ja vihreiden äänestäjiä, hyvin toimeentulevia turkulaisia. Raitiotien valtavat investointikustannukset (ehkä 300-400 miljoonaa euroa, jopa enemmän) ovat pois muulta joukkoliikenteeltä ja muilta palveluilta.

Turun väestöpohja ei ole riittävä, jotta raitiotie olisi kannattava eikä kaupunkirakenne suosi yhden vahvan joukkoliikennelinjan mallia. Jos tavoitteena on joukkoliikenteen käytön lisääminen, tällainen hanke ei sitä tehokkaasti tee. Raitiotietä onkin perusteltu valmistelun kuluessa yhä useammin ”kaupunkikehityshankkeena”. Se viittaa suoraan niihin hyötyihin, joita rakennusliikkeet hankkeesta odottavat.

Hankkeen valmistelun viimeiset käänteet eivät kestä päivänvaloa. Vuodenvaihteessa kaupunginjohtaja muutti linjauksen Varissuo-keskusta-Raisio niin, että keskustasta ajettaisiinkin Raision sijasta satamaan. Tämä on suoraa sataman lähialueiden rakennushankkeiden tukemista. Iso-Heikkilän Kirstinpuisto, Vaasanpuisto, Linnakaupunki, Harppunakortteli, Herttuankulma, Linnanniemi, Kakola… Kovan rahan yksityisiä asuntorakennushankkeita, joiden rakennuttajat hyötyvät raitiotiestä, ehkä jo pelkästä rakentamisen suunnittelusta.

Satama-linjaukselle on vielä vähemmän joukkoliikenteellisiä perusteluja kuin Raisio-linjalle, vaikka kumpikin on huonosti perusteltu. Varissuolaisiakaan hanke ei hyödytä, päinvastoin pysäkkivälit kasvavat ja isolla osalla asukkaita matkat pysäkille kasvavat. Kaiken huipuksi suunnittelu ja hankintapäätökset esitetään toteutettavaksi hankeyhtiön suojissa (suunnitteluun varattaisiin 15 miljoonaa), mikä tarkoittaa, että asiat jäävät julkisuudelta piiloon.

Turussa on jo viime syksynä valtuuston enemmistö hyväksynyt peruspalveluihin kohdistuvan leikkausohjelman, jolla rahoitetaan näitä turhia investointeja. Näitä rahanreikiä riittää jonoksi saakka, muitakin kuin ratikka. On toriparkki, Logomon silta, Musiikkitalo, historian museo, elämyskeskus, matkakeskus, Itäharjun kansi, uusi sataman yhteisterminaali… Kokoomus julistaa lisäksi nyt uusien leikkausten tarvetta ehtona ratikan hyväksymiselle. Tähän sitten vielä taantumasta ja koronasta johtuva kuntatalouden yleinen heikkeneminen päälle ja sen perusteella vielä lisää leikkauksia… Esittelytekstin mukaan tulevina vuosina tavoitellaan jopa 20-35 miljoonan euron ylijäämää. Se merkitsee hirveitä leikkauksia ja yhteisen omaisuuden myyntejä ja työehtojen heikentämistä jne. Ei voi kuin ihmetellä tätä vouhotusta.

Kokoomus ajaa raakaa taustaryhmiensä etupolitiikkaa, jossa sitä tukevat (vähäisempien puoluepoliittisten etujen toivossa) vihreät ja sdp.

Murto-osalla raitiotien kustannuksista voidaan toteuttaa nykyistä paljon parempi joukkoliikenne koko kaupungin alueelle. Tämä hyödyttäisi suurta osaa turkulaisista, tekisi liikkumisesta vaivatonta ja edullista sekä ilmastoystävällistä. Rakennusliikkeet hyötyisivät vähemmän ja siksi tämä tervejärkinen vaihtoehto yritetään haudata. Arvoisa puheenjohtaja! Esitän, että päätösehdotus hylätään.”

Puheenvuoro Turun kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.3.2020. Asia jäi valtuuston pöydälle äänin 20-45, 2 poissa.