Nato-jäsenyys alistettava perusteelliseen kansanvallan testiin

Arvoisa puhemies,

Suomessa kansalaismielipide on koko kylmän sodan jälkeisen ajan tukenut vahvasti sotilaallista liittoutumattomuutta. Tästä kertovat muun muassa Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kymmenien vuosien ajan tekemät mielipidemittaukset. Erilaisten, lähinnä mediatalojen tilaamien, kyselyiden tulokset ovat muuttuneet Nato-jäsenyydelle myönteisiksi vasta viime helmikuussa Venäjän Ukrainaan käynnistämän hyökkäyksen jälkeen. Näin ollen kansalaismielipide on ollut Nato-jäsenyyden kannalla noin kaksi ja puoli kuukautta. Mikään ei takaa sitä, etteikö mielipideilmasto voisi myöhemmin jälleen muuttua.

Suomen sotilaallinen liittoutuminen olisi historiallinen, koko Suomen kansainvälistä asemaa muuttava ratkaisu. Siksi tällainen ratkaisu – puolesta tai vastaan – on ankkuroitava suomalaisten selvästi ilmaisemaan tahtoon kansanäänestyksessä. Se mahdollistaisi Nato-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista myös laaja-alaisen keskustelun, jota nykyisessä tunteiden kuohun ja kiireen ilmapiirissä on ollut käytännössä mahdoton käydä.

Erityisesti tasavallan presidentti Sauli Niinistö on perustellut kansanäänestyksen välttämättömyyttä hyvin. Helmikuun 4. päivä Niinistö sanoi Iltalehdessä todenneensa jo vuosia sitten, että ”yhteiskuntarauhan kannalta on erittäin tärkeää, että tällainen äärimmäisen suuren luokan kysymys tulee käsitellyksi niin, että se nauttii legitiimisyyttä, sellaista tunnetta ihmisissä, että on oikein mitattu.” Tasavallan presidentin mukaan häntä vieroksuttaa ”se, että sanotaan, ettei kansa tällaisista asioista ymmärrä, vaan se pitää jättää kansan valitsemien edustajien ratkaistavaksi. Niinhän se jäisikin joka tapauksessa ja mahdollisesti kahdenkolmasosan enemmistöä vaadittaisiin eduskunnassa.”

Julkisessa keskustelussa kansanäänestys on torjuttu siksi, että kansanedustajat voivat saada Nato-jäsenyydestä luottamuksellista tietoa, jota kansalaisilla ei ole. Kansanvallassa perustelu on outo. Suomen kansainvälispoliittista asemaa ei voi eikä pidä muuttaa salaisilla perusteilla.

Nato-jäsenyyden pitää kestää myös perusteellinen kansanvallan testi. Edellisissä eduskuntavaaleissa 2019 Nato-jäsenyys ei kuulunut vaaliteemoihin. Vielä tammikuussa 2022 selkeä enemmistö kansanedustajista oli Nato-jäsenyyttä vastaan. Näin äänestäjillä ei ole ollut mahdollisuutta arvioida edes eduskuntavaalien kautta kansanedustajien Nato-kantoja.

Puhemies,

Kannatan edustaja Mustajärven tekemää esitystä.

Vastustan Suomen Nato-jäsenyyttä ja hakemuksen jättämistä. Äänestän Natoa vastaan. Suomen ei tule hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä, vaan Suomen on pysyttävä myös jatkossa sotilaallisesti liittoutumattomana. Vain sotilasliittojen ulkopuolella Suomella on mahdollisuus pitäytyä suursodan syttyessä sotatoimien ulkopuolella.

Natossa Suomi joutuu osaksi Naton ydinasepolitiikkaa, Suomeen voidaan sijoittaa Naton tukikohtia ja vieraan vallan asevoimia. Suomi vedetään myös osalliseksi Nato-maiden sotiin ja konflikteihin. Hallitus ei kaikesta päättäen edes yritä asettaa pidäkkeitä, jotka tämän kaiken voisivat estää.

Naton-jäsenmaiden ratifiointikierroksesta ei ole tulossa selvästikään nopea tai helppo, vaan kenties hyvinkin vaikea. Joka tapauksessa ennen Suomen eduskunnan varsinaista liittymispäätöstä, ratifiointipäätöstä, on Suomessa ehdottomasti järjestettävä kansanäänestys. Silloin tilanne on todennäköisesti rauhallisempi ja kansalaiset voivat aidosti arvioida Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista ratkaisua ja vaikuttaa siihen. Nyt tähän ei ole annettu aikaa ja mahdollisuutta. Ei ole annettu, ja se on hyvin surullista.

Kiitos!

Puheenvuoro keskustelussa koskien Nato-jäsenyyden hakemista (VNS 1/2022vp ja VNS 3/2022vp), 17.5.2022.

Edustaja Mustajärvi teki keskustelussa esityksen, jota edustaja Yrttiaho kannatti:
”Suomi ei hae sotilaslitto Naton jäsenyyttä, vaan pysyy myös jatkossa sotilaallisesti liittoutumattomana. Vain sotilasliittojen ulkopuolella Suomella on mahdollisuus pysyä suursodan syttyessä sotatoimien ulkopuolella.”


Eduskunta päätti yhtyä äänin 188-8, 3 poissa valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan Suomi hakee Nato-jäsenyyttä.

Turkki vaatii Suomen politiikkaan muutoksia Nato-jäsenyyden ehtona

Arvoisa puhemies!

Ulkoministeri Haavisto totesi istunnossa tänään aiemmin, että Suomi aikoo tarvittaessa suurin kirjaimin kirjoittaa ja sanoa Turkille, että terrorismista syytetty työväenpuolue PKK on Suomessa kielletty.

Haavisto tietänee, ettei Turkille riitä vakuuttelu Suomen yhtymisestä tähän EU:n asettamaan kieltoon. Turkki vaatii Suomelta ja Ruotsilta konkreettisia toimia kiellon toteuttamiseksi myös käytännössä. Se tarkoittaa terroristeiksi syytettyjen kurdiaktivistien luovutuksia, joihin Suomi ja Ruotsi eivät ole aiemmin suostuneet.

Turkki on pannut maamme ulkopoliittisen johdon ja hallituksen heti ensimmäisten Nato-askelten ottamisen jälkeen sen tosiasian eteen, että Suomen on muutettava linjauksiaan sekä Turkkia, Syyriassa toimivia kurdijärjestöjä että Suomessa toimivia kurdiaktivisteja kohtaan. Suomen on Turkin mukaan myös luovuttava asevientikiellosta Turkkiin.

Tänään Erdoğan on toistanut, ettei Turkki tue Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä perustellen tätä muun muassa vientikielloilla, joita Turkille on asetettu.

En epäile hetkeäkään, etteikö tukka suorana Natoon menevä Suomi taipuisi Turkin vaatimuksiin.

Mistä sen voi päätellä, että Suomi on valmis muuttamaan politiikkaansa Turkin toivomalla tavalla?

Ensinnäkin Marinin hallitukselle Nato-jäsenyys on ykkösasia, jolle kaikki muut asiat, esimerkiksi kovasti mainostettu ihmisoikeuspolitiikka, ovat alisteisia.

Toiseksi, Marinin hallitus on vaiennut täydellisesti siitä, mitä Syyrian kurdialueella on viime viikkoina tapahtunut. Tilanne on alueella eskaloitunut nopeasti.

Viimeisen kolmen vuorokauden aikana Turkki on pommittanut tykistöllä 50 kylää, joiden se katsoo antavan suojaa terroristeiksi nimeämilleen taistelijoille, jotka Turkin mukaan toimivat nyt uuden nimen alla välttääkseen sanktiot, joita läntinen maailma on kohdistanut PKK:hon.

Ja kolmanneksi, Suomen hallitus on täydellisesti vaiennut myös viimeviikkoisista tapahtumista Pohjois-Irakin kurdialueella. Turkin ilmavoimat on laajentanut PKK:n tukikohtien pommittamista. Irak on arvostellut Turkin pommituksia, mutta Nato ja sen suojissa toimivat ulkomaalaiset kouluttajat, Suomi mukaan luettuna, ovat olleet vaiti.

Olisikin tärkeä kuulla ulkoministeri Haavistolta vastaus kysymykseen, mikä on Suomen arvio Syyrian sodan uusimmasta käänteestä ja miksi Suomi on ollut hiljaa tapahtumista, joita muu maailma tuntuu pitävän Syyrian sodan eskalaationa. Johtuuko hiljaisuus siitä, että Suomi pelkää Turkin reaktioita?

Kaikki edellä sanottu viittaa siihen, että Suomi on hyväksymässä Turkin vaatimukset ulkopolitiikkamme muuttamiseksi.

Turkille tehtiin jo viikonvaihteessa Berliinin Nato-kokouksessa ehdotus, josta suomalaisille ei ole toistaiseksi kerrottu juuri mitään. Ehkäpä ulkoministeri Haavisto meille vielä valaisee laajemmin niitä ehdotuksia, joita Suomi on Turkille tehnyt. Vai ovatko ehdotukset salaisia, kuten Saksan ulkoministeri on julkisuudessa väittänyt?

Joka tapauksessa Turkin kovasanaiset lausunnot näyttävät yllättäneen täydellisesti Suomen ulkopoliittisen johdon, joka uskoi kaikkien jäsenmaiden ottavan Suomen ja Ruotsin sotilasliittoon avosylin ja mitään kysymättä.

Ilmeisesti ulkoministeri Haavisto ei ole kertonut Turkin linjauksista ja Suomen ehdotuksista myöskään kaikille hallituskumppaneilleen, joista ainakin yksityisesti monet kavahtavat Turkin vaatimuksia Suomen ulkopoliittisten linjausten muuttamisesta.

Kuva vaivattomasta polusta Nato-jäsenyyteen halutaan säilyttää ja varmistaa näin suomalaisten päättäjien tuki jäsenyyshakemukselle. Ongelmista vaietaan, kunnes ne ovat kaikkien silmillä.


Puheenvuoro lähetekeskustelussa koskien valtioneuvoston selontekoa Suomen littymisestä Pohjois-Atlantin liittoon, VNS 3/2022vp.

Suomi luopumassa vakaudesta ja hyvinvoinnista

Arvoisa puhemies,

Hallitus on päättänyt esittää presidentille, että Suomi hakee sotilasliitto Naton jäsenyyttä, kun eduskuntaa on kuultu. Näin siitä huolimatta, että Suomeen ei kohdistu minkäänlaista sotilaallista uhkaa. Tämän toteaa selonteko ja tämän ovat todenneet myös valtiojohto ja sotilaat hyvin selkeästi. Uhkaa ei ole kohdistunut Suomeen toisen maailmansodan jälkeen.

Nato-jäsenyys sen sijaan lisää uhkia ja jännitteitä Pohjolassa. Se yli kaksinkertaistaa Naton ja Venäjän välisen maarajan, jota Suomella on 1340 kilometriä.

Lähes 80 vuotta kestänyt liittoutumattomuus ja rauhan aika ollaan nyt yhden kevään kuohunnassa ilman asiallista harkintaa vaihtamassa riskeihin ja jännitteisiin, joita Nato-jäsenyys aiheuttaa useita.

Puhemies,

Suomi on liittymässä sotilasliitto Natoon ehdoitta. Ruotsi – päättäessään aloittaa neuvottelut jäsenyydestä – on toisella linjalla.

Ruotsin kanta on, ettei sen alueelle sijoiteta ydinaseita eikä pysyviä Naton joukkoja tai tukikohtia.

Suomi, joka on nyt ydinaseeton, ei sulje Natoon liittyessään pois ydinaseiden käyttämistä Suomen puolustamiseen. Suomi on menossa osaksi Naton, siis käytännössä Yhdysvaltojen ydinasepolitiikkaa. Mitä Suomesta jäisi jäljelle, jos ydinaseita käytettäisiin, sitä hallitus ei kerro.

Suomi ei myöskään sulje pois sitä, että suomalaisia hävittäjälentäjiä koulutettaisiin eräiden Nato-maiden lentäjien tapaan sekä ydinaseiden kuljettamiseen että käyttöön.

Suorastaan surkuhupaisaa on, että vasemmistossa ja vihreissä väitetään, että Natossa voitaisiin toimia ydinaseettoman Pohjolan puolesta.

Marinin hallitus ei ottanut askeltakaan edistääkseen hallitusohjelmaan kirjattua ydinasekieltosopimusta. Syy on nyt selvä: hallitus ei halunnut luoda esteitä maamme Nato-jäsenyydelle.

Nyt hallitus on liittämässä Suomen ydinaseblokkiin, jonka yksikään jäsenvaltio ei ole hyväksynyt ydinasekieltosopimusta. Nato on myös ilmoittanut vastustavansa YK:n sopimusta.

Hallitus sallii Suomen luopuvan ydinaseettomuudesta Nato-jäsenyyden myötä, mutta antaa samalla valheellisen kuvan, jonka mukaan työ ydinaseettomuuden puolesta jatkuu.

Puhemies,

Suomi joutuu Natossa suurvaltapolitiikan pelinappulaksi. Siitä olemme jo saaneet esimakua Turkin kovan etupolitiikan muodossa. Turkin Syyrian kurdialueille 2019 kohdistaman mittavan sotilaallisen operaation tuloksena Suomi ja Ruotsi kielsivät aseviennin Turkkiin.

Turkki vaatii nyt Suomen ja Ruotsin asevientikieltojen purkamista. Ovatko Suomi ja Ruotsi valmiit taipumaan Turkin tahtoon?

Selvältä näyttää, että Marinin hallitus pitää Suomen Nato-jäsenyyttä tärkeämpänä kuin asevientikiellon jatkamista.

Tuoreen tiedon mukaan Turkki vaatii nyt 33 vallankaappausyrityksestä epäillyn turkkilaisen gylenistin palauttamista Suomesta ja Ruotsista.

Saattaa olla, että Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointiprosessi muuttuu ulkopoliittisen johdon maalailemasta ruusupolusta varsin ohdakkeiseksi.

Jo nyt on myös tiedossa, että eräissä Nato-maissa arvioidaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden voivan eskaloida Ukrainan sotaa.

Puhemies,

Suomi vastaa Natossakin puolustuksestaan itse, omin resurssein. Jännitteiden kasvaessa niitä kuluu yhä enemmän. Sen lisäksi vastattavaksi tulevat Naton vaatimat suorituskyvyt. Millaisiin sotiin ja konflikteihin, millaisin asein Naton johtovaltioiden intressit kulloinkin edellyttävät Suomen osallistuvan, sen tulevaisuus näyttää. Tähän suuntaan on Suomessa jo kuljettu F-35 hävittäjä- ja Pohjanmaa-luokan alushankinnoissa.

Sotilasmenojen kasvu ja turvallisuusviranomaisten lisärahoitus Nato-Suomessa on pois ihmisten arjessa tärkeistä sosiaaliturvasta, palveluista, jokapäiväisestä toimeentulosta. Siten Nato jäsenyys syö myös pohjaa hyvinvointivaltiolta, kun se muuttaa Suomea entistä militaristisempaan suuntaan. Kuvaavaa on, että millään ei ole hallitukselta löytynyt rahaa maata vaivaavan vakavan hoitajapulan ja koko julkisten alojen palkkakurimuksen ratkaisemiseen, mutta aseisiin sitä on tänäkin keväänä lisätty valtavasti.

Jännitteiden kasvu uhkaa viedä Suomelta pysyvästi ne kilpailuedut, joita sen sijainnista voisi taloudessa ja kaupassa edelleen olla. Asemoituminen Yhdysvaltojen johtamaan sotilasblokkiin nousevaa Kiinaa vastaan sulkee kanavia suureen osaan maailmaa. Viisaampaa olisi tässäkin suhteessa pysyä suurvaltakilpailun suhteen puolueettomana.

Suomi luo lähialueilleen uusia jännitteitä liittymällä Natoon, kaventaa suvereenisuuttaan ja asettuu suurvaltapolitiikan pelinappulaksi. Ratkaisu vaarantaa myös maan talousnäkymät. Yhteiskunnalliset vaikutukset tulevat olemaan hyvin perustavia – ja kielteisiä.

Kiitos!

Puheenvuoro lähetekeskustelussa koskien valtioneuvoston selontekoa Suomen littymisestä Pohjois-Atlantin liittoon, VNS 3/2022vp.

Liittoutumattomuus tarkoittaa vakautta

”Viime vuonna hyväksyttyihin ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon ja puolustuspoliittiseen selontekoon sekä Marinin hallituksen ohjelmaan on kirjattu seuraavat lauseet:

”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa”.

”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on ehkäistä Suomen joutuminen sotilaallisen konfliktin osapuoleksi.”

Näillä lauseilla määritellään Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja. Linja on tehty kestämään. Sen muuttaminen yhden kevään mieltenkuohussa hirveällä kiireellä on täysin tarpeetonta ja vastuutonta, jopa vaarallista.

Suomeen ei kohdistu minkäänlaista sotilaallista uhkaa Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi. Tämän toteaa valtiojohto ja tämän toteavat sotilaat. Sotilaallista uhkaa ei ole kohdistunut Suomeen lähes 80 vuoden liittoutumattomuuden ajanjaksolla. Ei siis kohdistu nytkään ja syy on yksinkertainen: sotilaallinen liittoutumattomuus on vakauttava valinta.

Jos Suomi hakee sotilasliitto Naton jäsenyyttä, tilanne muuttuu. Silloin Suomen 1340 kilometrin itärajasta tulee Venäjän ja Naton välinen raja. Jännitteet kasvavat silloin koko Euroopassa ja Ukrainan sota saattaa eskaloitua ja laajeta.

Naton jäsenenä Suomesta tulee osa Yhdysvaltojen johtamaa sotilasblokkia, jonka sotilaallinen voima ja uhka nojaavat ydinaseisiin. Naton ydinasepolitiikka koskee jäsenenä myös Suomea. Pääministeri Marin ja puolustusministeri Kaikkonen ovat jo todenneet, että ehtoja ei jäsenyydelle edes pidä pyrkiä asettamaan.

Naton johtovaltio on Yhdysvallat. Jäsenvaltiot eivät ole tasa-arvoisia de facto, vaikka de jure niin esitetään. Yhdysvaltojen edut ratkaisevat Naton politiikan, myös sen, mitä milloinkin ovat ne 5. artiklan mukaiset turvatakuut ja onko niitä lainkaan.

Natossakin Suomen puolustus nojaisi omaan armeijaan, mutta uhkat olisivat moninkertaiset. Seurauksena sotilsmenot kasvavat. Ne ovat aina jostain pois. Jännitteiden lisääntyminen Euroopassa heikentää jo nyt taloutta monin tavoin. Lisäeskalaatio Suomen Nato-jäsenyyden myötä syventää kierrettä. Seurauksena ovat työttömyyden kasvu, julkisen talouden – sosiaaliturvan ja palveluiden – leikkaukset ja tavallisten ihmisten toimeentulon heikentyminen.  

Suomessa on käynnissä voimakas kampanja Nato-jäsenyyden puolesta. Se alkoi jo viime syksynä, mutta sota tarjosi tilaisuuden, jota jäsenyyttä pitkään ajaneet voimat yrittävät nyt käyttää hyväksi seurauksista välittämättä.

Vasemmistoliiton tehtäväksi on jäänyt toimia järjen äänenä. Toivon, että puolue kestää paineet eikä tingi linjastaan vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Tämän kevään tapahtumiin Suomessa palataan vielä, kun mielten kuohu tasaantuu.

Kiitos!”

Puheenvuoro Vasemmistoliiton puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksessa 7.5.2022.

ERIÄVÄ MIELIPIDE: Nato-jäsenyydellä kielteinen vaikutus turvallisuuteen ja talouteen

Sotilasliiton jäsenyys lisäisi jännitteitä – kielteinen vaikutus turvallisuuteen ja talouteen

Voimassaolevan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon, puolustuspoliittisen selonteon ja Marinin hallituksen ohjelman mukaan ”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa”. ”Suomen ulko- jaturvallisuuspolitiikan päämääränä on ehkäistä Suomen joutuminen sotilaallisen konfliktin osapuoleksi.”

Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa Ukrainan sodan vuoksi. Suomen liittyminen Naton jäseneksi kuitenkin lisäisi jännitteitä 1340 kilometriä pitkällä Suomen itärajalla. Suomen Nato-jäsenyydellä olisi jännitteitä ja eskalaatiota lisäävä vaikutus myös Euroopan tasolla. Pakotteet ja sotaa käyvien maiden viennin häiriintyminen kiihdyttävät jo ennestään koronasta toipumisen nopeuttamaa hintojen nousua. Energian, ruoan, raaka-aineiden ja materiaalien saatavuus heikkenee edelleen ja hintojen nousu voimistuu, mikäli eskalaatio ja jännitteet kasvavat.

Jännitteitä ja eskalaatiota liennyttävän prosessin aikaansaaminen vaikuttaisi talouden kehitykseen suotuisasti ja mahdollistaisi Suomelle nopeamman paluun lähialueen taloudellisten kilpailuetujen hyödyntämiseen. Jännitteiden kasvaessa nuo edut uhkaavat nyt hävitä kokonaan.

Vientiteollisuuden vaikeudet, taantuma ja työttömyys

Euroopan talousnäkymien heikkeneminen ei lupaa vientiteollisuudelle hyvää. Kilpailu kiristyy. Mikäli Saksa päätyy nopeasti lopettamaan energian tuonnin Venäjältä, lisää se taantuman riskiä Euroopan ja maailmantaloudessa. Tällainen kehityskulku muuttaa olennaisesti heikommaksi myös Suomen talouden kehitystä heikentäessään vientiteollisuuden näkymiä. Riski myös työttömyyden merkittävästä kasvusta voimistuu.

Venäjän ja Valko-Venäjän teräs on asetettu pakotteiden piiriin ja sota estää tuontia Ukrainasta. Arviolta neljäsosa Suomessa käytettävästä teräksestä on tullut Venäjältä, Ukrainasta ja Valko-Venäjältä. Kilpailu tärkeimmällä vientimarkkinalla Euroopassa tulee kiristymään teollisuuden kohoavien kustannusten ja taloudellisen taantuman myötä.

Vaikutukset kansalaisten toimeentuloon ja julkiseen talouteen

Jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan oli inflaatio kiihtynyt, polttoaineiden, ruoan ja raaka-aineiden hintojen nousu alkanut. Nyt pakotteiden ja vastapakotteiden, Venäjän viennin vähenemisen ja esimerkiksi energian tuonnin korvaamispyrkimysten myötä hintojen nousu Suomessa kiihtyy. On olemassa riski, että myös työttömyys kääntyy Suomessa kasvuun. Kansalaisten hyvinvointi ja elintaso kärsivät. Mikäli menetettyjä kilpailuetuja ryhdytään korvaamaan yritysten ns. kustannuskilpailukykyä parantamalla, ovat vaarana paitsi kasvava työttömyys, myös sosiaaliturvaan ja julkisiin palveluihin kohdistuvat leikkaukset julkisen talouden rahoituspohjan kaventuessa. Tällainen kehitys syventäisi kansalaisten ostovoiman, toimeentulon ja elintason heikentymistä.

Hallituksen kehysriihessä linjaama sotilas- ja turvallisuusmenojen merkittävä korotus (lähes 3 miljardia kehyskaudella) lisää entisestään paineita muiden julkisten menojen vähentämiseen. On huomattava, että puolustusministeriön pääluokan vuotuinen määrärahataso on noussut mm. strategisten hankkeiden (HX-hanke, Laivue 2020) kuluneen viiden vuoden aikana yli 2 miljardia, noin 2,9 miljardista 5,1 miljardiin. Sotilasmenot uhkaavat jäädä pysyvästi korkealle tasolle ja mahdollinen sotilasliitto Naton jäsenyys lisäisi paineita menoluokan kasvattamiseen nykyisestä vielä merkittävästi (mm. Naton puolustussuunnittelun edellyttämät suorituskyvyt sekä tukikohdista isäntämaalle aiheutuvat infrastruktuurikustannukset, siirtyminen ammattiarmeijan suuntaan jne.).

Valtioyhtiöiden, kuten Finnairin, Nesteen ja Fortumin tilanne heikkenee ja siitä on seurauksia myös valtion taloudelle. Finnairin ylilentokielto Venäjällä vaikutti erittäin kielteisesti Finnairin Aasian -strategiaan. Venäjän energiatuonnista irrottautuminen nostaa Nesteen käyttämien raaka-aineiden hankintakustannuksia. Fortum on jo joutunut tekemään merkittäviä alaskirjauksia Venäjällä olevien omistustensa osalta.

Maariski ei ole kasvanut – Nato-jäsenyys vahvistaisi reunamarkkinakehitystä

Suomen maariski ei ole kasvanut Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen myötä. Selonteon mukaan: ”Ulkomaisten sijoittajien suhtautumisessa Suomeen ei ole havaittavaa muutosta. Valtion varainhankintaa kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta on alkuvuoden aikana pystytty tekemään suunnitelmien mukaisesti. Suomalaisten pörssiyhtiöiden ulkomaalaisomistuksessa ei ole havaittavissa merkittävää muutosta aiempaan. Vakaa ja demokraattinen poliittinen järjestelmä, ennustettava lainsäädäntö ja koulutettu, osaava työvoima, innovaatiotoiminta ja yritysten hyvä toimintaympäristö ovat edelleen Suomen vahvuuksia investointihankkeiden arvioinnissa. Suhteellisen vahva julkinen talous ja pankkien ja pörssiyritysten pääosin vahvat taseet ovat kaikki tekijöitä, joiden ylläpitäminen tukee Suomen kiinnostavuutta kansainvälisten sijoittajien silmissä myös jatkossa. On tärkeä välttää reunamarkkinakehityksen syntyminen.” (VNS 1/2022vp, s. 41)

Valiokunnan saaman lausuntopalautteen mukaan Suomen valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden yhteisen varainhankinnan luottoluokitukset perustuvat merkittäviltä osin vakaaseen ja demokraattiseen poliittiseen järjestelmään ja ennustettavaan lainsäädäntöön. Molempien luottoluokitukset ovat nykytilassa lähes korkeimmat mahdolliset, eikä niiden mahdollinen korottuminen korkeimpaan mahdolliseen riipu Suomen turvallisuuspoliittisesta ympäristöstä vaan Suomen talouden kotimaisista tunnusluvuista.

Asiantuntijalausunnoissa todetaan myös, että Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ei toistaiseksi ole havaittu merkittävästi muuttaneen myöskään sijoittajien käsitystä Suomen maariskistä. Vahvan näytön tästä antoi Microsoft julkistaessaan sodan jo alettua miljardiluokan investointinsa Suomeen.

Suomen jäsenyys sotilasliitto Natossa vaikeuttaisi taloussuhteita pysyvästi paitsi Suomen lähialueelle Venäjälle, myös mahdollisesti Kaukoidän nouseviin talouksiin. Siten nimenomaan jäsenyys sotilasliitossa vahvistaisi reunamarkkinakehitystä Suomen osalta, ei suinkaan vähentäisi sitä.

Ydinaseet ja maariski

Sotilasliitto Nato on perustaltaan ydinaseblokki, siten kysymys ydinaseista on aivan olennainen sen jäsenyyttä mahdollisesti haettaessa.  Suomen ydinenergialain 11.12.1987/990 mukaan ydinräjähteiden maahantuonti samoin kuin niiden valmistaminen, hallussapito ja räjäyttäminen Suomessa on kielletty. Liittymällä ydinsulkusopimukseen Suomi on sitoutunut olemaan ottamatta vastaan, hankkimatta tai valmistamatta ydinaseita tai muita ydinräjähteitä. Ydinaseiden osalta Suomi on itse asiassa sitoutunut tähän jo Pariisin rauhansopimuksessa (20/47), jonka mukaan Suomi ei saa pitää, valmistaa tai kokeilla mitään atomiasetta. Suomen ydinenergialaki on myös ydinsulkusopimusta tiukempi ydinaseiden kiellossaan.

Selonteko ei käsittele ydinasekysymyksen säädöspohjaa ja arvioi sitä Naton ydinasepolitiikkaa vasten. Saksan F-35-hävittäjien lentäjiä tiedetään koulutettavan ydinaseiden käyttöön. Ydinaseiden sijoittuminen Suomen maaperälle tai suomalaisten sotilaiden kouluttaminen niiden käyttöön, voimistaisivat – Venäjän näkökulmasta – Suomen alueelta Venäjän suuntaan kohdistuvaa uhkaa, mm. Pietarin ja Kuolan strategisesti tärkeille alueille. Nato-jäsenyyden myötä kasvava riski joutua Naton ja Venäjän välisen sodan tilanteessa ensi-iskun kohteeksi lisäisi Suomen ns. maariskiä merkittävästi ja vaikuttaisi kielteisesti maakuvaan ja siten investointeihin ja yritysten sijoittumiseen.

Energiasiirtymä voi osoittautua epärealistiseksi

Talousvaliokunnan saamien lausuntojen perusteella syytä varautua siihen, että Euroopan energiahuoltoon kohdistuu merkittävää kustannusten nousupainetta. Kustannuksia nostava vaikutus on erittäin merkittävä sekä yrityksille että eurooppalaisille kuluttajille.

Suomessa liikennepolttonesteiden hinta on ollut ennätyskorkealla sodan syttymisen jälkeen. Venäjän öljyn ostamisen välttäminen aiheuttaa maailmanmarkkinoille hintaeron venäläisen öljyn hyväksi ja pitää Eurooppaan ostettavan ei-venäläisen öljyn hinnan korkealla. Tämä heijastuu merkittävinä lisäkustannuksina sekä yksityiskuluttajille että yrityksille.

Kaukolämmön hintaan kohdistuu nousupaineita, kun tuonnista Venäjältä pyritään eroon. Hakkeen hinta lämpöyrityksille todennäköisesti nousee, kun Venäjältä ei tuoda haketta. Lisäksi maakaasun ja hiilen hinnat tulevat todennäköisesti nousemaan verrattuna normaalituontiin Venäjältä.

Ns. vihreä siirtymä pois fossiilisista energialähteistä on kannatettava, mutta siirtymän toteuttaminen vaatii tosiasiassa entistä pidemmän aikajänteen kustannusten noustessa ja resurssien niukentuessa nykyisessä tilanteessa. Näköpiirissä on myös merkkejä turvautumisesta vain kalliimpiin ja ympäristölle sekä ilmastolle haitallisempiin fossiilisiin energialähteisiin (mm. paluu turpeen käyttöön Suomessa sekä ns. liuskekaasun tuonti Yhdysvalloista Eurooppaan). Myös esimerkiksi teräksen saatavuusongelmat ovat voimistaneet vaatimuksia ilmastolle haitallisempien teräslaatujen tullien purkamisesta EU-alueella ja tältäkin osin kehitys näyttäisi johtavan ilmaston kannalta epäsuotuisaan suuntaan.

Matkailualan näkymien heikentyminen

Valiokunnan saamien lausuntojen mukaan venäläiset, kiinalaiset ja japanilaiset matkailijat ovat muodostaneet yhteensä noin 20 prosenttia ulkomaalaisista yöpymisistä ja 30 prosenttia matkailuvientituloista. Venäläisten matkailun loppuminen Suomeen ja Kaukoidän matkailun hiipuminen Venäjän ylilentokiellon vuoksi vaikuttaa matkailualan näkymiä heikentävästi. Venäläisten tuoma matkailuvientitulo vuonna 2019 oli 632 miljoonaa euroa ja japanilaisten ja kiinalaisten 366 miljoonaa. Venäläismatkailijoiden puuttuminen on jo aiheuttanut 1,7 miljardin euron vähennyksen matkailutuloihin 2020–2022 aikana. Matkailun pysähtyminen Suomen suurimmalta yksittäiseltä lähdemarkkinalta Venäjältä, sekä Venäjän asettaman ylilentokiellon aiheuttamat seuraukset Aasian matkailulle tulevat aiheuttamaan yhteensä arviolta 1,5 miljardin euron menetyksen vuosittaiseen matkailutuloon.

Venäjän läheisyydestä aiheutuva kilpailuetu ja Finnairin Aasian strategian tuoma hyöty on menetetty ja korvaavia matkailijavirtoja on vaikea saada Euroopan kilpailluilta markkinoilta. Kolmas Suomen kilpailuetu matkailualalla on ollut maine turvallisena matkailumaana. Jännitteiden lisääntyminen sotilasliitto Naton jäsenyyden myötä vaarantaisi myös tämän kilpailuedun ja Suomen maineen turvallisena matkailumaana.

Johtopäätöksiä

Mahdollisen sotilasliitto Naton jäsenyyden turvallisuus- ja talousvaikutukset Suomelle olisivat kielteisiä: sotilaallisten jännitteiden kasvu vaikeuttaisi entisestään energian, ruoan, raaka-aineiden ja materiaalien saatavuutta. Yritysten ja kuluttajien kustannukset Suomessa ja Euroopassa kasvaisivat. Jäsenyydestä aiheutuva jännitteiden kasvu lisäisi maariskiä, heikentäisi Suomen maakuvaa ja voimistaisi reunamarkkinakehitystä. Kansantaloudelle aiheutuvat vaikeudet yhdessä sotilasmenojen kasvun kanssa heikentäisivät myös julkista taloutta ja johtaisivat rajun yleisen hintatason nousun olosuhteissa kansalaisten toimeentulon merkittävään heikkenemiseen.

Edellä olevan perusteella esitän,

että ulkoasiainvaliokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

Suomi ei hae Nato-jäsenyyttä ja pysyy sotilasliittoon kuulumattomana maana. Päämääränä on ehkäistä maan joutuminen sotilaallisten konfliktien osapuoleksi ja välttää Nato-jäsenyydestä seuraavia kielteisiä talousvaikutuksia.

Helsingissä 4.5.2022

Johannes Yrttiaho (vas)


Eriävä mielipide talousvaliokunnan lausuntoon koskien ns. Nato-selontekoa, TaVL 23/2022 vp – VNS 1/2022 vp

Vappu 2022: Rahat arjen tarpeisiin, ei Nato-aseisiin

Hyvät ystävät ja toverit,

Rinteen-Marinin hallituksen aloittaessa ilmassa oli orastavia toiveita yhteiskunnallisten uudistusten kaudesta, joka voisi kohentaa ihmisten arkea ja sysätä rapautuneen sosiaaliturvan ja palveluiden kehitystä parempaan suuntaan. Valmisteltiin sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta ja toisen asteen oppivelvollisuusuudistusta. Paljon hyvää tarkoitusta, kannatettavia ja hyviä aikeita.

Kun hallituskautta on tänä vappuna jäljellä noin vuosi, on valitettavasti todettava, että näkymät ovat synkentyneet.

Meillä piti olla paras mahdollinen hallituspohja, mutta kompastuskiveksi osoittautui hallituksen oikeistoenemmistö ja julkisen talouden tasapainottaminen työllisyysastetta kohentamalla – eikä esimerkiksi suurten tulojen tai omaisuuksien verotusta kiristämällä. Tämä reunaehto, jota hallituksen porvaripuolueet ovat tarkkaan vahtineet, on estänyt sosiaaliturvan ja palveluiden parantamisen, rapautuminen on jatkunut.

Suomen talous kehittyy lähivuosina odotettua heikommin. Jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan oli inflaatio kiihtynyt, polttoaineiden, ruoan ja raaka-aineiden hintojen nousu alkanut. Nyt pakotteiden ja vastapakotteiden, Venäjän viennin loppumisen ja esimerkiksi energian tuonnin korvaamispyrkimysten myötä hintojen nousua kiihtyy. Euroopan talousnäkymien heikkeneminen ei lupaa vientiteollisuudelle hyvää. Kilpailu kiristyy. On olemassa riski, että myös työttömyys kääntyy Suomessa kasvuun. Kansalaisten hyvinvointi ja elintaso kärsivät.

Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehtaalla on nyt uhattuna 1100 työpaikkaa, kun päättyvälle tuotannolle ei ole löytynyt korvaajaa. Valtion tulisi nyt reagoida ja varautua teollisuuden kasvaviin vaikeuksiin, työpaikkojen turvaamiseksi. Uudenkaupungin autotehtaan merkittävä omistaja on valtionyhtiö Suomen Teollisuussijoitus.

Hyvät ystävät ja toverit,

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista olisi nyt erityisellä painolla huolehdittava. Pelkästään koronatoimenpiteiden aiheuttaman ns. hoitovelan – eli jonojen purkamisen – kustannukset ovat useita satoja miljoonia vuositasolla. Puhutaan kaikkiaan 1,5 miljardista viiden vuoden aikana, 300 miljoonaa vuosi.

Hoitajajärjestöjen oikeutetut, sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta välttämättömät palkkavaatimukset, pelastusohjelma, vaatisi sekin reilun 300 miljoonan vuosittaisen lisäyksen seuraavan viiden vuoden aikana.

Hoitajapula voidaan kestävästi ratkaista vain korottamalla palkkoja. Tähän ei hallitus kuitenkaan ole varautunut. Sen sijaan se ryhtyi aktiivisesti murtamaan lakkoa uhkaamalla työntekijöiden perusoikeuksia ns. potilasturvallisuuslailla. Työntekijäpuolta painostettiin suojelutyön laajentamiseen, näin heikennettiin lakkoa. Nyt uhkaavat joukkoirtisanoutumiset. Valtiovalta on toimillaan pitkittänyt ja eskaloinut työtaistelua, aiheuttaen uusia jonoja ja kasvavaa hoitajapulaa, kun ainoa oikea ratkaisu olisi ollut ja on edelleen palkankorotusten rahoittaminen. Sama koskee useiden muiden julkisten alojen laajan lakon taustalla olevan palkkakiista ratkaisemista. Lakko alkaa ensi viikolla suurissa kaupungeissa.

Hyvät toverit!

Kaikki tuki työtaisteluille! Hallituksen tulisi panostaa työntekijöiden ostovoiman parantamiseen ja mahdollistaa kunnille ja ensi vuoden alusta hyvinvointialueille työntekijöiden palkojen korotukset. Rahat on lyötävä tiskiin!  

Hyvät ystävät ja toverit,

Hallitus on luvannut kompensoida hintojen nousua pienituloisille eläkeläisille, työttömille, toimeentulotuen asiakkaille ja hoito- ja sairaspäivärahan saajille. Se tehtäisiin sosiaalietuuksien indeksikorotuksella. Tosin, vasta elokuun alussa tehtävä korotus laskettaisiin tammi-maaliskuun kuluttajahintojen keskiarvon perusteella, jolloin korotusprosentti on noin 3,5. Se vaikuttaisi niin, että täyden kansaneläkkeen määrä nousisi bruttona – siis ennen veroja –  noin 24 euroa kuussa, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrä noin 26 euroa, toimeentulotuen perusosan määrä noin 18 euroa kuukaudessa sekä keskimääräisen ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrä noin 14 euroa kuukaudessa. Nettona jäisi käteen vähemmän. Kun kuluttajahinnat olivat maaliskuussa 5,8% nousussa ja nousu jatkuu, elokuussa mahdollisesti saatava 3,5 prosentin korotus ei tule auttamaan pienituloisten eläkeläisten tai työttömien asemaa. Mennään käytännössä miinukselle.

Myös ikääntyneitä työttömiä auttanut eläkeputki lopetetaan, vaikka sille olisi tulevina epävakaina aikoina varmasti käyttöä.

Hyvät ystävät ja toverit,

Julkisten alojen työntekijöille, eläkeläisille tai työttömille ei juuri panostuksia löydy, mutta kenraalien esitykset sotilasmenojen massiivisesta lisäämisestä ovat kuitenkin monen mielestä vastaansanomattomia tässä ”muuttuneessa tilanteessa”, kuten viime viikkoina usein toisteltu fraasi kuuluu. Hämmästellä täytyy, millaiseen otteeseen sotilas- ja turvallisuussektori on päätöksentekijät ja koko yhteiskuntamme saanut.

Olisi syytä pysähtyä miettimään, mikä valtion varojen käyttö on vastuullista ja mikä ei. Sotilasmenoihin ollaan nyt osoittamassa jopa 200 miljoonan korotus jo tänä vuonna ja vuosittain koko neljän vuoden kehyskaudella. Lisäksi sotilasmateriaalihankintoihin lisätään kehyskaudella yli 1,5 miljardia. Kaikkiaan sotilas- ja turvallisuusmenoihin lisätään kehyskaudella luokkaa 3 miljardia nykyisen poikkeuksellisen korkean tason päälle. Sotilasmenothan ovat nousseet niin kutsuttujen strategisten hankkeiden – kuten F35-hävittäjien hankinnan – vuoksi viidessä vuodessa 2,9 miljardista 5,1 miljardiin. Tasokorotuksen piti olla ohimenevä, mutta nyt taso halutaan nostaa pysyvästi Naton vaatiman 2 prosentin BKT-osuuden yläpuolelle.

Suomen F35:en hinta näyttää olevan inflaation, valuuttakurssien ja korkojen nousun myötä rajussa kasvussa. Kymmenen miljardia ei tule likikään riittämään. Tosiasiassa tämä hyökkäysasehankinta vie tulevaisuudessa resursseja muilta puolustushaaroilta, kuten maavoimilta, joihin uskottava puolustus Suomessa pitkälti on perustunut.

Hyvät ystävät ja toverit,

Näkymät ovat synkeät myös hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitikan linjan suhteen. Vielä hallitusohjelmaan kirjattiin, että ”Suomi on sotilasliittoon kuulumato maa” ja tärkeä tavoite on ”ehkäistä Suomen joutuminen sotilaallisen konfliktin osapuoleksi”. Nyt nämäkin periaatteet ovat unohtuneet.

Hallituksen Nato-selonteko, joka nyt on eduskunnan käsiteltävänä, muuttaa ulkopolitiikan linjan täydellisesti. Selonteko on yksipuolinen eikä vähimmässäkään määrin kriittinen arvio turvallisuuspoliittisesta tilanteesta tai Suomen vaihtoehdoista. Se on tiekartta Natoon.

Mikä on se suuri muutos, joka Suomen asemaan kohdistuu, ja joka perustelisi liittoutumattomuuden linjan muuttamista? Mitään sotilaallista uhkaa Suomeen ei nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa kohdistu, mutta Nato-jäsenyys avaisi 1340 kilometriä jännitteistä rajaa Venäjän ja Suomen välille – lähelle Pietarin ja Murmanskin strategisesti tärkeitä alueita.

Pääministeri Marin on lausunut julkisuudessa useaan otteeseen, ettei Suomen tulisi asettaa minkäänlaisia ehtoja jäsenyydelleen, ei edes sellaisia, joita Tanska ja Norja ovat rauhan aikana pyrkineet yksipuolisesti asettamaan. Ollaanko siis valmiita pysyvien ulkomaisten joukkojen, raskaan aseistuksen, myös ydinaseiden sijoittamiseen Suomeen? Pääministeri on puhunut hyvin myönteisesti Naton ”ydinasesuojasta”, unohtaen ne eksistentiaaliset uhkat, joita tähän väistämättä liittyy.

Nato on ydinaseblokki ja F-35 sen ensilinjan ase.

Saksan ulkoministerin mukaan maan hankkimien F-35-koneiden lentäjiä koulutetaan nyt ydinaseiden käyttöön. Tullaanko myös suomalaisia F35-lentäjiä kouluttamaan samoin? Siihenkö nämä koneet hankitaan?

Hyvät ystävät ja toverit,

Nato on Yhdysvaltojen johtama sotilasliitto. Naton turvatakuut ovat harha ja Nato-pelote myytti.

Virheväitettä viidennen artiklan turvatakuista toistellaan vailla perusteita. Turvatakuut eivät ole automaatio ja ne voivat olla vaikka vain sanallista tukea. Naton johtovaltio Yhdysvallat päättää, mihin sotiin Nato osallistuu. Yhdysvaltojen edut ratkaisevat. Se voi käytännössä käyttää Naton viidettä artiklaa painostaakseen jäsenmaita Naton ulkopuolisiin, omiin operaatioihinsa. Näin kävi, kun Yhdysvallat painosti Norjaa mukaan Irakiin 2003 hyökänneeseen ”Halukkaiden koalitioon”.

Toinen virheväite, jota toistellaan, kuuluu, ettei Nato-maahan ole hyökätty. Nato-jäsenyys antaa muka pelotteen hyökkääjälle olla hyökkäämättä. Totuus on toinen. Niin vain maailman mahtavin sotilasvalta joutui vastaanottamaan 11.9.2001 tuhoisan iskun siviilikohteitaan vastaan. Viides artikla tuli tarkoituksensa mukaiseen käyttöön tuolloin ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kerran. Nato-maita alettiin Yhdysvaltain etujen mukaisesti painostaa mukaan terrorismin vastaiseen sotaan.

Nykyisin väitetään myös, että Nato turvaa demokratiaa. Olisi hyvä keskustella siitäkin, kuinka vakavasti kansanvallan vastainen ja verinen historia sotilasliitolla on: tuki Etelä-Afrikan apartheidille, Euroopassa aktiivinen tuki Francon Espanjalle, Salazarin Portugalille, Kreikan juntalle… Tänään Nato seuraa katseella jäsenmaansa Turkin toimia Irakissa ja Kurdialueilla.

Hyvät toverit,

Hälyttävästi sekä oikeisto-oppositio, että pääministeri Marin toistelevat, että Naton ydinasesuoja toisi Suomelle viimekätisen turvan. Ajatusta ei uhrata niille uhkille, jotka Nato-jäsenyys, sotilastukikohtien ja ydinaseiden sijoittaminen Suomeen vetää päällemme. Suomesta tulee Naton jäsenenä ensi-iskun kohde ja etulinjan valtio suursodan tilanteessa.

Kiire leimaa kaikkea. Parin kuukauden kuohunnan perusteella ollaan valmiita tekemään kymmenien vuosien turvallisuuspoliittinen ratkaisu, kaikkia ilmeisiä uhkia vähätellen ja ne kokonaan sivuuttaen. Tosiasioita vääristellen ja kansanvaltaa suorastaan halventaen. Vai mitä voi ajatella siitä, että gallupien katsotaan valtiojohtoa myöten nyt todentaneen kansan kannatuksen ulko- ja turvallisuuspolitiikan käännökselle liittoutumattomuuspolitiikasta sotilasliiton jäseneksi!

Hyvät ystävät ja toverit,

On ilmeistä, että Yhdysvaltain Suomeen kohdistama paine on tällä hetkellä kova. Tavoite on saada Suomi hakemaan Naton jäsenyyttä. Näin pyritään luomaan painetta Venäjän rajoille nykyisessä maailmapoliittisessa tilanteessa. Kyse on suurvaltapolitiikasta, jota Suomen yli tehdään.

Pienellä maalla tässä maantieteellisessä sijainnissa ei montaa vaihtoehtoa ulkopolitiikkansa järjestämiseen ole. Itsenäinen Suomi on kokeillut niistä ainakin kahta: liittoutuminen sotilaallisen suurvallan eli Saksan kanssa, tuhoisin seurauksin, sekä lähes 80 vuotta kestänyt puolueettomuuspolitiikka ja rauhan aika.

Hyvät toverit,

Vasemmiston tehtävä on puolustaa rauhaa ja harkittua kantaansa, jonka mukaan Suomi on pidettävä irti sotilasliitoista ja suurvaltojen kiistoista. Nato-jäsenyys ja siitä seuraava sotilasmenojen lisääminen tosiasiassa estää parannukset kansalaisten arkielämään pitkäksi, pitkäksi aikaa. Juuri nyt tulee kuitenkin panostaa julkisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan – hyvinvointia, työtä, rauhaa!

Hyvää vappua!


Vappupuhe Raumalla, Uudessakaupungissa ja Turun Rientolassa 1.5.2022.