Linja pitää – kuntavaalit 2021

Palveluiden ja demokratian puolesta rakennusrötöstelyä vastaan. #363

Hyvät palvelut – reilut työehdot

Puolustan ja vaadin parempia julkisia palveluita. Etenkin terveys-, hyvinvointi-, kasvatus- ja koulutuspalvelut tulee kaupungin järjestää itse. Kaupungin ja sen yhtiöiden työntekijöiden työehdoista pitää huolehtia. Näin turvataan palveluiden laatu.

Pormestarivaltaa vahdittava

Kuntademokratiaa pitää puolustaa ja lisätä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Pormestarimalli vauhdittaa vallan keskittymistä muutamille poliitikoille ja virkamiehille. ”Pormestarien Turku” on aiempaakin alttiimpi korruptiolle. Tarvitaan avoimuutta ja osallistumismahdollisuuksia sekä valppaita päättäjiä.

Ryhtiä rakentamiseen – palveluille terveet tilat

Verovarojen tuhlaaminen kuntalaisten arjen kannalta tarpeettomiin ”elinvoimahankkeisiin” on lopetettava. Näitä ovat Turussa mm. funikulaari, Logomon silta, raitiotie, musiikkitalo ja ratapihan elämyskeskus. Arjen palveluille – varhaiskasvatukselle, opetukselle, hoivalle – tarvitaan nyt terveet tilat. Kaikessa kaupunkirakentamisessa on huomioitava kulttuurihistoria ja ympäristö.

Kuntayhtiöt polkevat työehtoja ja ovat kasvualusta korruptiolle

Kuntademokratian suurimpia ongelmia ovat kuntayhtiöt ja niiden määrän vauhdikas kasvu. Suomessa näihin yhtiöihin ei julkisuuslaki ulotu, Ruotsissa ulottuu. Kuntayhtiöt ovatkin Suomen kunnissa salailun ja hyvä veli -verkostojen pimeitä sopukoita, joissa käytetään yhä suurempaa valtaa ja hallitaan suuria massoja julkista varallisuutta. Usein yhtiöt ovat välivaihe, jota seuraa omaisuuden ja toimintojen myynti ja yksityistäminen. Yhtiöt ovat otollinen kasvualusta poliittiselle korruptiolle.

Turku on yhtiöittänyt kiivaasti, vain Helsingillä on enemmän yhtiöitä. Turun Kuntec Oy:ssä oli perustettaessa vuonna 2011 yli 300 työntekijää, nyt päälle 100. Turun Seudun Rakennustekniikka Oy on jo lopetettu kokonaan, työpaikkoja hävisi 120. Arkea Oy on pilkottu kahteen eri yhtiöön, joista toinen kilpailee markkinoilla ja hävinnee sekin ajan myötä. Näin on kuntayhtiöitä apuna käyttäen yksityistetty valtava määrä yhteistä varallisuutta ja palvelutuotannon ammattiosaamista. Työpaikkansa säilyttäneiden työehdot ovat heikentyneet ja heidän yllään leijuu jatkuva irtisanomisten ja lomautusten uhka.

Oikeusministeriössä on menossa lakihanke, jolla julkisuuslaki ulotettaisiin koskemaan myös julkisesti omistettuja osakeyhtiöitä. Se tarkoittaisi oikein toteutettuna muun muassa sitä, että yhtiöiden päätöksentekoa voisi seurata samaan tapaan kuin kunnallisen lautakunnan tai kunnanhallituksen päätöksentekoa: esityslistat liitteineen nettiin ja pöytäkirjat myös. Ruotsissa kuntayhtiöt joutuvat toimimaan julkisesti. Muutos tekisi yhtiöiden demokraattisen valvonnan mahdolliseksi ja itse asiassa karsisi myös yhtiöiden perustamisintoa. Nyt yhtiöitä perustetaan löysästi EU-säädöksillä tai taloushyödyillä perustellen, mutta monessa tapauksessa näkee, että päätöksenteon salaaminen on todellinen motiivi.

Lakihanke etenee hitaasti ja on tulossa esitysvaiheeseen vasta ensi hallituskaudella. Se on aivan liian myöhään. Paljonko kuntalaisten varallisuutta on siihen mennessä ehtinyt kulkea yhtiöiden läpi yksityisiin taskuihin? Paljonko palveluita on yksityistetty? Kuinka alas työehdot ehditään polkea? Vahvat voimat jarruttavat lakihankkeen etenemistä ja syytä on pelätä myös uudistusten vesittymistä. Suuret kuntapuolueet kokoomus ja sdp huolehtivat loppuun saakka valta-asemistaan kaupungeissa, joissa kunnan omistamia yhtiöitä on paljon. Kuntayhtiöiden avaaminen julkisuudelle on niille uhka.

Johannes Yrttiaho
kansanedustaja
kaupunginvaltuutettu


Kirjoitus on julkaistu Neljäysiläinen -lehdessä, toukokuu 2021

Logomon sillan neljäs budjettiylitys valtuustossa

Turun kaupunginvaltuusto sai toukokuun kokouksessa eteensä Logomon sillan ylittyneen budjetin. Valtuustolle esitettiin, että veronmaksajien rahaa käytettäisiin 21,6 miljoonaa euroa, neljä kertaa enemmän kuin alunperin tähän ratapihan ylittävään siltaan piti kulua. Esitin hylkyä, tässä asiassa jo neljännen kerran, mutta esitys hävisi 11-52.

Ensimmäisessä valtuustokäsittelyssä lokakuussa 2018 haluttiin nostaa siihen asti kiinteistöliikelaitoksen syövereissä piilossa paisunut budjetti 8,5:stä 13,5 miljoonaan. Siltaa ajaneiden kokoomuksen, vihreiden ja sdp:n ainut argumentti oli silloinkin, että ”eihän sitä voi keskenkään jättää”. Tuolloin 2018 ratapihalla ei juuri rakenteita ollut, vain betonianturat, ja laskujakin oli lankeamassa ”vasta” viidellä miljoonalla. Olisi kannattanut lopettaa, kuten tuolloin esitimme. Kului vuosi, ja hinnaksi esitettiin yli 16 miljoonaa, vuosi lisää ja rakennusliike oli esittänyt uusia laskuja, hinta 19,5 miljoonaa. Esitimme hylkyä, mutta enemmistö hyväksyi, ”eihän sitä voinut keskenkään jättää”.Nyt kerta oli siis jo neljäs, mutta 21,6 miljoonaakaan ei näytä riittävän. ”Eihän sitä voi keskenkään jättää”.

Vasemmistoliitto on äänestänyt näitä korotuksia vastaan valtuustossa joka kerta. Logomon silta on kupru vailla vertaa, härskiä rahastusta, josta hyödyn korjaa rakennusliike, ja josta vastuussa ovat kokoomus, vihreät ja sdp. Se on yhdessä Kakolan funikulaarin kanssa kuitenkin vasta enne siitä, mitä tuleman pitää: musiikkitalo, raitiotie, Itäharjun kansi, sataman jättiterminaali, areena- ja elämyskeskus… ”Eihän niitäkään voi kesken (eli suunnittelupöydälle) jättää”, kun on jo rakennusliikkeille luvattu. Näiden hankkeiden vuoksi leikataan kaupungin käyttötalouden menoja, jotta voidaan ottaa uutta velkaa.

Valtuusto on syksyllä 2019 hyväksynyt 59 miljoonan leikkaus- ja yksityistämisohjelman, jota sanotaan ”sopeuttamisohjelmaksi”, ja jonka työnimi kuului ”kasvuohjelma”. Kokoomuksen ja kumppaneiden politiikkana on, että ”vetovoimahankkeilla” saadaan kasvua, jolla kaupungin talous pelastuu. Eli kaupunkilaisten arkisten palveluiden kannalta tarpeettomia satojen miljoonien suurhankkeita lainaksi toteuttamalla ja palveluita lainanmaksukyvyn ylläpitämiseksi leikkaamalla lisätään kaupungin vetovoimaa, ”investorit lähtevät liikkeelle” ja saadaan kaupunkiin ns. hyviä veronmaksajia.

Kuulostaako konkurssipolitiikalta? Sitähän se on. Unohtuu, että hyvät peruspalvelut lähellä asuinpaikkaa ovat tärkein vetovoimatekijä, sen lisäksi, että juuri niiden järjestäminen on kunnan ydintehtävä – eivät ökyhankkeet ja rakennusliikkeiden ruokkiminen. Vauhti on vain kiihtynyt sen 15 vuoden aikana, jonka kokoomus on kaupunkia johtanut. Nyt puhutaan jo ihan avoimesti, miten tämä politiikka aiotaan vaalien jälkeen tuoda keskeiseksi osaksi pormestarisopimusta, uudessa uljaassa pormestarien Turussa. Kansa kaikkivaltias, anna meille vaaleissa riittävästi viisautta, että tältä välttyisimme!

Suunnaton asevarustelun kasvu ja työttömyysturvan heikennykset

Arvoisa puhemies,

Uusien monitoimihävittäjien hankinta on ylivoimaisesti suurin yksittäinen Suomen julkista taloutta heikentävä menoerä kehyskaudella. Konevalmistajat ovat jättäneet tarjouksensa, mutta niiden sisällöstä ei ole kerrottu julkisuuteen juuri mitään. Ei edes koneiden lukumäärää muiden kuin Boeingin ja Saabin osalta. Puolustusministeriö jatkaa kuurupiiloaan. Nyt olisi ministeri Kaikkosen korkea aika tulla julkisuuteen ja kertoa edes tarjottujen koneiden määrä. Näyttää ilmeiseltä, että elinkaarikuluineen jopa 30 miljardin hankinnan sisällöstä saadaan tarkempaa tietoa vasta, kun valtioneuvosto on hankintapäätöksen joskus loppuvuodesta tehnyt. Ensin pantiin eduskunta päättämään tilausvaltuudesta ilman käsitystä siitä, mitä tilataan ja mikä on lopullinen hinta, ja sitten tämä. Aivan uskomatonta toimintaa.

Tämä hallitus on kaudellaan nostanut puolustusmenoja 54 prosenttia, noin kolmesta miljardista noin viiteen miljardiin. Yksin hävittäjähankinta painaa palvelu- ja sosiaaliturvamenoja jopa puolellatoista miljardilla vuodessa, kehyskaudella lähes viidellä miljardilla. Mukana eivät edes ole kustannustason tarkistukset. Suomi on jo ennen HX-hankkeen toteutumista puolustusmenojen kasvulla mitaten Länsi-Euroopan kolmonen. Asukasta kohden lasketut puolustusmenot olivat vuonna 2020 maailman 16. suurimmat. (Sipri 2021)

Suunnaton asevarustelun kasvu keskellä talous- ja koronakriisiä on tosiasia. HX-hanketta olisi edelleen syytä ja aivan mahdollista lykätä ja harkita uudelleen.

Puhemies,

Hallituksen puoliväliriihen tulos on työntekijöiden ja työttömien näkökulmasta pettymys. Uudet leikkaukset työttömyysturvaan eläkeputken poiston päälle uhkaavat edelleen – myös ansiosidonnaisen porrastaminen.

Alkusoittona on niin sanottu ansiosidonnaisen ”euroistaminen” eli työssäoloehdon muuttaminen tuntiperusteisesta ansioperusteiseksi. Tässä häviävät pienipalkkaiset ja pätkätyöläiset. STM:n työryhmäraportin mukaan työssäoloehdon tulorajan ollessa 844 euroa, päivärahan taso heikentyy kaikilla saajilla keskimäärin 1,0 – 2,4 % ja siinä ryhmässä, jonka työssäoloehto täyttyy lyhyistä työsuhteista jopa 3,9 – 6,3 %.

Hallitus aikoo myös lisätä työvoiman tarjontaa kaksinkertaistamalla ns. työperäisen maahanmuuton jopa 50 000:lla kuluvan vuosikymmenen aikana. Ulkomaisen työvoiman määrän lisääminen tähdännee hoitajapulan ratkaisemiseen ihan muilla keinoilla kuin hoitajaliittojen esittämällä palkkaohjelmalla tai koulutuksella. Toinen tavoite lienee Fennovoiman ydinvoimalahankkeen tulevan työvoimatarpeen tyydyttäminen.

Työnantajat ovat ilmoittaneet sopivansa työehdoista jatkossa paikallisesti ja pyrkivänsä siis käytännössä työehtojen yleissitovuuden murtamiseen. Tämä yhdistettynä työvoiman lisääntyvään tarjontaan työttömyysturvaa heikentämällä ja halpatyötä lisäämällä luo työnantajien kannalta ihanteellisen tilanteen. Palkat ja työehdot joustavat alaspäin.

Puhemies,

Työttömyysturvan heikentäminen johtaa työnantajan maksuvastuiden kevenemiseen ja työntekijän omavastuun kasvamiseen. Ministeri Vanhanen täällä kiitteli, että yritysverotus ei kiristy ja uusia yritystukia on edelleen luvassa. Harkinnassa on tukikaton korotus jopa 10 miljoonaan per yritys. Eikö mikään riitä?

Toivottavasti edes yritysten kustannustukiin saadaan viimein mukaan työllistämisvelvoite ja osingonmaksun rajoitus, että tuet eivät valuisi omistajille. Toivon, että hallitus tarttuu tosissaan myös lakihankkeisiin, joilla työntekijöiden etuja ja oikeuksia vahvistetaan työehtosopimusjärjestelmän heiketessä.

Kiitos!

Puheenvuoro lähetekeskustelussa koskien valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022 – 2025 (VNS 3/2021vp)

Mitä hallitus aikoo tehdä työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi?

”Puhemies! Kaksi isoa työnantajaliittoa on ilmoittanut siirtävänsä työehdoista sopimisen paikallistasolle. Ne haluavat murtaa yleissitovuuden.

Työnantajan saneluvalta työpaikalla vahvistuu, palkat ja työehdot heikkenevät. Työehtosopimuksissa on sovittu myös asioista, joiden yleensä ajatellaan tulevan laista: lomarahat, sairaan lapsen hoitaminen ja luottamusmiehen asema.

Jos tämä järjestelmä murretaan, menetykset voivat olla tuhansia euroja tavallisille työntekijöille.

Työntekijöiden neuvotteluasemaa heikentää myös työvoiman tarjontaa lisäävä politiikka, muun muassa tavoite kaksinkertaistaa ulkomaisen työvoiman määrä.

Tarve työntekijöiden oikeuksien vahvistamiselle lainsäädännöllä on ilmeinen. On varmistettava minimipalkka, luottamusmiehen asema ja liittojen kanneoikeus. Nykyiset sopimukset umpeutuvat jo pian.

Ministeri Haatainen, mitä hallitus aikoo tehdä työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi?”

Työministeri Tuula Haatainen (vastauspuheenvuoro): ”Arvoisa puhemies! Edustaja Yrttiaho on oikeassa siinä, että suomalainen työelämä ja työmarkkinat ja työntekijöitten työehdot pohjautuvat ja perustuvat hyvin vahvasti työehtosopimuksiin ja yleissitovuuteen, ja kyllä se huoli on suuri siitä, että metsäteollisuus ensin ja teknologiateollisuus nyt perässä ovat uudelleenorganisoitumassa työnantajapuolelta.

Syksy näyttää sen, mikä on yleissitovuuden tilanne. Toivon, että tilanne pysyy samankaltaisena eli että yleissitovuus säilyy ja että meidän valtakunnalliset työehtosopimukset olisivat se pohja ja runko. Mikäli näin ei ole, niin olemme sitten ihan toisenlaisessa tilanteessa, ja totta kai hallitus siinä tilanteessa joutuu arvioimaan ja puntaroimaan mahdollisia toimenpiteitä.” 


Suullinen kysymys ja ministerin vastaus eduskunnan kyselytunnilla 6.5.2021