Suomessa suunnitellaan uusien hävittäjälentokoneiden hankintaa. Niiden elinkaarikustannukset on laskettu jopa 30 – 40 miljardin euron suuruisiksi. Samaan aikaan kunnat leikkaavat palveluitaan, koska valtio vähentää niiden rahoitusta.

Kuntien valtionosuusleikkaukset Kataisen, Stubbin ja Sipilän hallitusten jäljiltä nousevat vuositasolla jopa yli kahteen miljardiin. Peruspalveluiden valtionosuudet supistuvat viidenneksellä ja tämän päälle tulevat vielä opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksien leikkaukset. Kuntien tulorahoitusta on syönyt reilulla miljardilla myös Kataisen hallituksen 6 %-yksikön yhteisöveroale. Sipilän hallitus keksi kiky-leikkaukset, jotka hyödyttävät yksityisen sektorin työnantajia ja maksatetaan (kunta)työntekijöillä ja kuntien veronmaksajilla. Kuntien henkilöstökuluihin koituva säästö viedään pois valtionosuusleikkauksilla ja loppulasku kikystä esim. turkulaisille veronmaksajille on miljoonia euroja.

Kun kuntien valtionrahoitus kiristyy näin rajusti, on helppo perustella talouskuripolitiikkaa ainoana vaihtoehtona. Se merkitsee palveluiden leikkauksia sekä verojen ja asiakasmaksujen korotuksia. Julkisten palveluiden toimintaedellytykset heikkenevät ja säästöjä etsitään myös ulkoistamalla ja yksityistämällä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä aiotaan viedä kolme miljardia, leikkaamalla ja yksityistämällä, jos sote-uudistus menee läpi.

Uusi puolustuspoliittinen selonteko esittää Suomelle paitsi Itämeren epävakautta lisäävää sotilasyhteistyötä, myös miljardien hävittäjähankintoja. Suomea aseistetaan ja rakennetaan teknoarmeijaa Yhdysvaltojen hyökkäyssotia ja maailmanvaltaa varten. Isommalla pelilaudalla Suomelle kaavaillaan yhdessä Ruotsin kanssa vastuuta myös Nato-Baltian puolustuksesta. Suomen kuluvan vuoden puolustusbudjetti on yli 2,8 miljardia (tästä reilu 900 milj. menee asehankintoihin). Yksistään suunniteltu hävittäjähankinta tarkoittaisi vuodessa jopa yli 2 miljardin menoa valtion talouteen, kun kaikki elinkaari- ja käyttökulut huomioidaan.

Kuntien tuottamien palveluiden, kuten varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen, vanhuspalveluiden ja perusterveydenhuollon, rahoitukseen tarkoitetuista valtionosuuksista sitä vastoin leikataan tällä hetkellä ja lopun hallituskauden ajan 2,2 miljardia euroa vuositasolla. Summa on viidennes koko peruspalveluiden valtionosuudesta ja siis melko tarkkaan sama kuin uusien hävittäjien aiheuttama vuosikulu.

Taistelukoneiden ostoon käytettäväksi suunnitellulla rahalla, saisi ihmisarvoisen vanhuuden turvaksi hyvät kunnalliset palvelut, palautettua lasten subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja estettyä tasa-arvoa luovan koulujärjestelmämme eriytymisen ja rapautumisen. On sanottava selkeä ja ehdoton ei armeijan menojen kasvattamiselle ja vaadittava sen sijaan lisää rahaa kuntien palveluihin.

Johannes Yrttiaho
kaupunginvaltuutettu
kaupunginhallituksen jäsen
varakansanedustaja (vas.)
Turku

Kirjoitus on julkaistu Turun Vasemmsitoliiton Uusi Päivä -lehdessä maaliskuussa 2017.