Raitiotien laskut alkavat langeta – omaisuuden myyntejä esitetään

”Puheenjohtaja! En kannata raitiotien rakentamista Turkuun. Hanke on yksinkertaisesti liian kallis, hinta jo alkuvaiheessa lähes 500 miljoonaa euroa. Todellisuudessa hinta olisi jo nyt korkeampi, jos hankkeeseen elimellisesti liittyvät Kupittaan kannen ja Tuomiokirkkosillan kustannukset huomioitaisiin. Raitiotien rakentaminen hyödyttäisi enemmän suurimpia Suomessa toimivia rakennusliikkeitä kuin Turun asukkaita tai edes paikallista elinkeinoelämää.

”Raitiotien valtavat investointikustannukset ovat pois kaupungin palveluista ja muusta joukkoliikenteestä.

”Ei ole rehellistä väittää, että raitiotie estäisi segregaatiota. Segregaatiota estäisivät hyvät lähipalvelut, mutta raitiotien kustannukset ovat pois näistä palveluista. Vaikutus segregaatioon voi siis olla jopa päinvastainen kuin väitetään.

”Turussa on vuosien ajan ajettu läpi sopeuttamisohjelmia, joilla kaupunkilaisten palveluita on tosiasiassa leikattu: päiväkodeille, kouluille, nuorisotiloille, kulttuurille, kirjastoille on ollut tarjolla niukkuutta, ehdittiinpä sosiaali- terveyspalveluitakin leikata ennen kuin ne siirtyivät hyvinvointialueille. Perusteluna leikkauksille on esitetty varautuminen tuleviin investointeihin, ja hyvin keskeisesti juuri raitiotiehen. Jos raitiotie päätetään toteuttaa, jatkuu palveluiden sopeuttaminen eli leikkaaminen. Uhkaksi nousevat myös kaupungin omaisuuden – energiayhtiön, vuokratalojen, maaomaisuuden – myynnit. Näillä keinoilla – ja tietysti veronkorotuksilla – raitiotietä käytännössä rahoitettaisiin.

”Raitiotietä on valmistelun aikana ollut vaikea perustella ihmisten liikkumisen kannalta tarpeellisena. Linjavaihtoehdoistakin on nyt käsillä kolmas eikä niitä perusteluja ole vieläkään. Raitiotiestä puhutaankin mieluummin ”kaupunkikehityshankkeena”. Se on sikäli rehellistä, että silloin viitataan suoraan niihin hyötyihin, joita rakennusliikkeet hankkeesta odottavat. Hanketta ajetaan, koska se tutkitusti nostaa tonttimaan, asuntojen ja kiinteistöjen arvoa reitin varrella. Mutta mistä se arvonnousu käytännössä syntyy ja mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa, että asumiskustannukset sekä asuntojen ja liiketilojen hinnat ja vuokrat nousevat. Siitä on turkulaisten – asukkaiden ja pienyrittäjien – arjessa vain haittaa. Hyötyjiä ovat sijoittajat ja suuret rakennusliikkeet. Tätä kehitystä tuetaan kaavoittamalla reitin varteen hyvin tiiviisti ja korkeasti. Syntyy asuinympäristöjä, joissa ihmiset eivät viihdy.

”Rakentamisen määrä ei etenkään nykyisessä suhdannenäkymässä sinänsä kaupungissa lisäänny raitiotien myötä, vaan se pikemminkin siirtyy muualta kaupungista reitin varrelle. Tästä ilmiöstä kärsisi käytännössä suurin osa kaupunkia. Se saattaa myös kiihdyttää segregaatiota. Näinhän käy, jos kaupunkikehitys keskittyy ns. kasvukäytävän varrelle.

”Rakentamisen siirtyminen kaupungin sisällä, sen lisääntymisen sijaan, vie myös pohjaa raitiotien kiinteistötaloudellisten laskelmien uskottavuudelta. Itse asiassa tässä ns. siirtymäolettamassa piilee syy myös paikallisen kiinteistöalan ja paikallisten rakentajien näkyvälle kriittisyydelle hanketta kohtaan. Tämä on selvästikin vain suurimpien rakennusliikkeiden hanke.

”Suurimmat Suomessa toimivat rakennusliikkeet ovat ruotsalaisten sijoittajien omistuksessa, kuten NCC, YIT, Peab. Muiden muassa näiden yhtiöiden edustajat ovat vedonneet julkisuudessa hankkeen puolesta. Yhtiöt istuvat rakennusteollisuuden RT:n pöydän ympärillä. Ja siellähän meillä on toimitusjohtajana entinen Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell, hänkin raitiotien näkyvä kannattaja.

”Puheenjohtaja! Turun säteittäinen maantieteellinen rakenne ei suosi lainkaan yhden vahvan joukkoliikennelinjan mallia. Tämä on perustekijä siinä, että raitiotie ei Turussa ole viisas ratkaisu. Tilanne on aivan toinen kuin väestöltään 50000 asukasta suuremmalla, kahden järven väliin puristuneella Tampereelle.

”Jos tavoitteeksi asetetaan joukkoliikenteen käytön lisääminen, raitiotie ei sitä Turussa tehokkaasti tee. Murto-osalla raitiotien kustannuksista voidaan toteuttaa nykyistä paljon parempi joukkoliikenne koko kaupungin alueelle kehittämällä nykyistä bussien runkolinjastoa. Tämä hyödyttäisi suurta osaa turkulaisista, tekisi liikkumisesta vaivatonta ja edullista sekä ilmastoystävällistä.

”Päätösehdotus on syytä hylätä.”

Puheenvuoro Turun kaupunginvaltuuston kokouksessa 18.5.2026. Valtuusto päätti hyväksyä äänin 36-31 raitiotien investointipäätöksen.