Ulkomainen halpatyövoima polkee palkkoja

Lounais-Suomessa on yli tuhat laivarakentajaa työttömänä, mutta silti työnantajat puhuvat työvoimapulasta. Tosiasiassa ulkomainen työvoima on vienyt vuosien saatossa yhä suuremman osan töistä. Työvoimapulaa suurennellaan puheissa, jotta ratkaisuksi voitaisiin tarjota lisää ”työperäistä maahanmuuttoa” ja palkkojen alasajo voisi jatkua. Alipalkattujen kolmen euron työntekijöiden vaikutus näkyy. Metalliteollisuuden reaalisten tuntipalkkojen kehitys on kymmenvuotiskaudella 2007-2017 ollut vain yhden prosentin suuruinen!

Metallin reaalipalkat nousseet kymmenessä
vuodessa vain prosentin.

Heikon palkkakehityksen taustalla on paitsi ulkomainen työvoima myös tarkoituksella ylläpidetty massatyöttömyys. Kun työttömyys on korkealla, verotuloja kertyy vähemmän ja julkisen talouden säästöt kiihtyvät, palveluista ja sosiaaliturvasta leikataan. Palkkojen sekä muiden työehtojen polkeminen kiihtyy, koska kiristyvä kilpailu työstä pakottaa työttömät ottamaan työtä vastaan aiempaa heikommin ehdoin. Tätä pahoinvoinnin kehää valtiovalta – erivärisinä vaihdelleet hallitukset – on tietoisesti ylläpitänyt 90-luvulta saakka.

EU- ja eurojäsenyyksien ehkä tärkeimpänä antina työnantajien näkökulmasta oli kuitenkin juuri työvoiman vapaa liikkuvuus.Ulkomaisesta halpatyövoimasta tuli keskeinen osa suomalaisia työmarkkinoita. Se on osa työvoiman tarjonnan lisäämisen politiikkaa, samaa mitä heikolla irtisanomissuojalla, työttömyysturvan leikkauksilla, aktiivimalleilla ja onnettomalla työvoimapolitiikalla Suomessa ajetaan. Työtä on pakko ottaa vastaan heikommilla ehdoilla. Palkat ja muut työehdot joustavat tässä pelissä alaspäin.

Alipalkkauksen kriminalisoiminen, lakisääteinen minimipalkka, viranomaisvalvonnan lisääminen, parempi tilaajavastuu, veronumeron käyttöönotto sekä ammattiliittojen laajempi kanneoikeus estäisivät alipalkkausta ja ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä. Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkintaa eli tarveharkintaa tulisi kiristää. Ruotsissa saatavuusharkintaa ei ole lainkaan. Siellä ”työperäisen maahanmuuton” ongelmat ovat räjähtäneet käsiin.

Johannes Yrttiaho
kaupunginvaltuutettu
varakansanedustaja

Kirjoitus on julkaistu Teollisuuden Vaikuttajat -lehdessä 1/2019.

Vaaliteesit 2019

LINJA PITÄÄ – Hävittäjämiljardit hyvinvointiin!

Suomessa suunnitellaan kymmenien miljardien eurojen hävittäjähankintaa. Samaan aikaan vanhustenhoito, lasten varhaiskasvatus ja monet muut palvelut ovat heikentyneet ja ihmisten toimeentulovaikeudet kasvavat. Sanomalla ei hävittäjille sanomme kyllä rauhalle ja lasten, perheiden ja ikäihmisten hyvinvoinnille!

Arvokas vanhuus kaikille!
Kasvavan vanhusväestön hoiva on laiminlyöty pitkään. Hoivasta on tehty bisnestä. Lakiin tarvitaan sitova hoitajamitoitus, jota korotetaan hoitoisuuden mukaan. Valvontaa pitää kiristää ja rikkeistä rangaista. Hoivapalvelujen yksityistäminen on lopetettava ja voiton tavoittelu estettävä. Julkisia hoivapalveluita, palveluasumista ja vanhusten kotihoitoa, on vahvistettava. Henkilökunnan palkkoja pitää nostaa, jotta raskaisiin töihin saadaan riittävästi motivoitunutta ja osaavaa väkeä.

Eläkeköyhyys pois!
Suomessa eläkeikä tietää entistä useammalle köyhyyttä. Eläkeköyhyys voidaan poistaa. Kansan- ja takuueläkkeiden sekä pienten työeläkkeiden tasokorotusten ohella on korjattava ns. taitettu työeläkeindeksi vähintään puoliväli-indeksiksi, jotta turvataan eläkkeiden ostovoima. Puoliväli-indeksi oli käytössä vuosina 1977 – 95, kun eläkerahastot olivat vain  murto-osa nykyisestä yli 200 miljardista eurosta. Nykyisissä rahastoista riittää kyllä rahaa eläkkeiden korotuksiin. Ylisuuria eläkkeitä tulee rajata eläkekatolla.

Hyvinvointia lapsille ja perheille!
Lapsiperheiden toimeentulovaikeudet kasvavat. Perheiden toimeentuloa ja palveluita on leikattu raskaasti. Lapsilisien leikkaukset on peruutettava. Tarvitaan tasokorotus kaikkiin lapsiperheiden tukiin ja etuuksien lapsikorotuksiin. Pienituloisten perheiden toimeentuloa voidaan helpottaa myös lapsi- ja yksinhuoltajavähennyksillä verotuksessa. Lasten oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen on palautettava. Ryhmäkokoja on pienennettävä. Varhaiskasvatuksen yksityistäminen on mennyt liian pitkälle ja suuret ketjut ovat vallanneet markkinoita. Olisi johdonmukaista kieltää voiton tavoittelu lasten varhaiskasvatuspalveluissa, kuten se on kielletty perusopetuksessakin.

Koulutus vahvistaa tasa-arvoa!
Lähikoulu antaa parhaat eväät opintielle. Oppilasryhmien pienentäminen on tehokkain tapa nostaa perusopetuksen laatua. Ryhmäkokojen ylärajasta pitää säätää lailla. Ammattiopetuksen resurssien leikkaaminen vaikeuttaa yhä useamman nuoren mahdollisuutta hankkia ammattitutkinto. Heitä uhkaa työelämän ulkopuolelle suistuminen. Lähiopetukseen ja oppilashuoltoon on panostettava. Pienten lukioiden rahoituksen leikkaaminen lisää eriarvoisuutta. Ammattiopetuksen ja lukioiden rahoitusta pitää lisätä, leikkaukset ja keskittäminen perua. Toisen asteen koulutuksesta on tehtävä maksutonta.

Työttömille työtä!
Varsinais-Suomessa puhutaan positiivisesta rakennemuutoksesta ja työvoimapulasta, vaikka ammattilaisia on työttömänä. Tilanne on seurausta ulkomaisen halpatyövoiman väärinkäytöstä. Työvoimapolitiikalla on syvennetty työttömyyttä: palkkatuella työllistämisestä on leikattu ja lisätty toimenpiteitä, josta ei makseta palkkaa. Työttömyysturvan kestoa ja tasoa on leikattu. Työttömyysturva on palautettava 500 päivään, karenssit poistettava ja aktiivimalli peruttava. Rankaisemisen ja palkattoman pakkotyön sijaan tarvitaan oikeaa työtä.

Työstä kunnon palkka!
EU-tason talouskuripolitiikka johtaa palkanalennuksiin eli sisäiseen devalvaatioon. Palkkoja on poljettu pitämällä yllä työttömyyttä ja käyttämällä alipalkattua ulkomaista työvoimaa. Palkkojen nollakorotukset ovat heikentäneet ostovoimaa. Kiky-sopimuksella leikattiin julkisen puolen työntekijöiden lomarahoja ja pidennettiin työaikaa. Työntekijän suojelua on heikennetty mm. helpottamalla irtisanomista ja lisäämällä paikallista sopimista. Irtisanomissuojaa ja palkkatasa-arvoa pitää parantaa. Harmaata taloutta on torjuttava, tilaajavastuuta kiristettävä ja otettava veronumeroihin perustuva rekisteröityminen laajaan käyttöön. Alipalkkaus on kriminalisoitava ja säädettävä lakiin minimipalkka, viranomaisvalvontaa on lisättävä ja liitoille annettava kanneoikeus.

Yksityistäminen seis!
Valtio on leikannut kuntien valtionosuuksia ja ajanut ne yksityistämään mm. vanhustenhoitoa, varhaiskasvatusta, terveyskeskuksia sekä myymään tuottavaa omaisuuttaan. Yksityistämispolitiikka on johtanut voitontavoitteluun palveluiden laadun ja henkilöstön kustannuksella. Voitontavoittelu hyvinvointipalveluilla tulee kieltää. Valtion omaisuuden myynti on mahdollistanut pikavoitot yksityisille sijoittajille ja samalla on menetetty julkinen kontrolli yhteiskunnan kannalta tärkeisiin toimintoihin. Kuntien ja valtion omaisuuden myyminen on lopetettava. Julkisen vallan on vahvistettava jalansijaansa talouselämässä.

Kestävää energiapolitiikkaa!
Energiantuotannossa ja liikenteessä syntyvät päästöt tuhoavat maapallon ilmakehää. Päästöjä on vähennettävä. Kivihiilen ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä pitää siirtyä uusiutuviin energianlähteisiin. Liikenteen sähköistäminen, biopolttoaineet sekä tuuli- ja aurinkovoima ovat osa ratkaisua. Hajautetulla sähkön ja lämmön tuotannolla ehkäistään monopolien syntymistä ja energian kuluttajahintojen nousua. Ydinvoimasta on pyrittävä eroon.

Luonnon puolella!
Suomen metsiä, soita ja vesistöjä on vaalittava. Turpeen energiakäyttö tuhoaa soiden eliömaailmaa, pilaa vesistöt sekä aiheuttaa tulvia. Itämeren suojelun kannalta on tärkeää siirtyä ruoppausmassojen läjittämiseen maalle. Kaavoituksessa on huomioitava asumisviihtyvyys, kulttuuriarvot ja ympäristö.

Joukkoliikenne kattavaksi ja edulliseksi!
Joukkoliikennettä on kehitettävä koko maassa. Julkisen vallan asemaa raide- ja linja-autoliikenteessä tulee vahvistaa nykyisen yksityistämisen sijaan. Valtion rahoituksella voidaan taata edulliset lippujen hinnat ja kattava palvelu. Varsinais-Suomessa tulee kehittää junayhteyksiä Saloon, Uuteenkaupunkiin ja Loimaalle.

Ei hävittäjille – kyllä rauhalle!
Suomi on viety osaksi USA:n sotilasblokkia. Liittosuhteen ylläpitämiseksi halutaan hankkia 64 uutta hävittäjää. Kyse on hyökkäysaseista, joita puolueeton maa ei missään oloissa tarvitsisi. Kustannukset nousevat 30-40 miljardiin euroon. Raha on pois kansalaisten toimeentulosta ja hyvinvoinnista. Varustelupolitiikka tekee Suomesta maalitaulun kansainvälisissä konflikteissa. Puolueettomuuspolitiikalla, asevarustelun lopettamisella ja alueellisella maanpuolustuksella, itsenäisillä ja hyvillä Venäjä-suhteilla sekä kansainvälisellä rauhantyöllä varmistetaan Suomen turvallisuus.