Arvoisa puhemies! Kannatan ensiksi edustaja Markus Mustajärven tekemää hylkäysesitystä ja hänen esittämiään kolmea lausumaa. 

Arvoisa puhemies! Puolustusministeri Antti Kaikkonen totesi nyt käsiteltävää lakiesitystä annettaessa, että ”me hyväksymme sen, että Natolla on ydinasesateenvarjo, ja hyväksymme Naton ydinasepolitiikan, kun jäseneksi menemme”.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Antti Häkkäsen mukaan ydinaseet ovat jatkossa keskeinen osa myös Suomen turvallisuuspolitiikkaa. Mikään Nato-maa ei voi olla Häkkäsen mielestä vapaamatkustaja myöskään ydinaseiden osalta. Häkkänen on myös kokoomuksen varapuheenjohtaja. 

Myös Ruotsi on muuttanut suhtautumistaan Naton ydinasepolitiikkaan ja ydinaseisiin samalla tavalla kuin Suomi. Vielä 1.5.2022 Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson ilmoitti maansa virallisena kantana, ettei Ruotsi salli sen paremmin ydinaseiden kuin ulkomaisten asevoimien pysyvien tukikohtienkaan sijoittamista alueelleen. Anderssonin johtama hallitus muutti kuitenkin pian Naton vaatimuksesta kantansa. Ruotsin ulkoministeri Ann Linde lähetti maan Nato-jäsenhakemuksen osana kuuluisan Letter of Intent ‑kirjeensä sotilasliitolle ja ilmoitti Ruotsin olevan valmis lähettämään asevoimiaan kaikkiin Naton tehtäviin ja hyväksymään myös ydinaseiden ratkaisevan tärkeän roolin liittokunnan puolustamisessa. Ruotsi aikoo jatkossa osallistua muun muassa Naton ydinsotaa koskeviin harjoituksiin, joita sotilasliitto järjestää kerran vuodessa. Ruotsi on valmis omilla ilmavoimillaan myös suojaamaan niiden Nato-maiden hävittäjiä, jotka tulevissa operaatiossa on varustettu ydinaseilla. Samaa tehtävää kaavaillaan myös Suomen Ilmavoimille. 

Suomen sotilasedustajana Natossa toiminut kenraaliluutnantti Mikko Heiskanen pitää Suomelle mahdollisina tehtävinä ydinaseita kuljettavien hävittäjien saattamista ja suojaamista, jos ne joutuvat ongelmiin kuljetusten aikana. Suomen pitää myös päättää, saavatko ydinaselastissa olevat hävittäjät laskeutua suomalaisille lentokentille ja voidaanko ydinasekoneet myös huoltaa Suomessa. 

Puhemies! Pidän Nato-jäsenyyden suurimpana ongelmana juuri sitä, että Suomi hyväksyy Naton ydinasepolitiikan ja luopuu samalla tosiasiallisesti ydinaseettomuudestaan. Haluan myös muistuttaa, ettei Marinin hallituspuolueiden puheenjohtajista ainoakaan ole ilmoittanut vastustavansa Suomen osallistumista Naton ydinasesuunnittelutyöryhmän työhön eikä myöskään vuosittaisiin Naton ydinsotaharjoituksiin. Samanlainen on myös kokoomuksen ja perussuomalaisten kanta. Totta tietenkin on, ettei Suomen alueelle voi sijoittaa ydinaseita vastoin maamme tahtoa, mutta onko tuollaista kielteistä tahtoa ylipäänsä olemassa? Puoluejohtajien ydinaseita koskevista julkisista lausunnoista ei tällaista tahtoa löydy. Lausuntojen perusteella ei voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että Suomi vastustaisi ydinaseiden sijoittamista alueelleen, jos Nato ja Yhdysvallat niin haluavat tehdä, pikemminkin päinvastoin. 

Presidentti Niinistö totesi puhuessaan viime vuoden marraskuun alussa valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa, ettei Suomella ole mitään aikeita tuoda ydinaseita maaperälleen Nato-jäsenyyden oloissa. Mitään virallista päätöstä hän ei kuitenkaan suostu tekemään, eikä myöskään Marinin hallitus. Nykyisen presidentin uskottavuutta heikentää tietenkin myös se, että vastoin lupauksiaan hän ei kannattanut Nato-kansanäänestystä, kun päätöksen aika tuli. Niinistön virkakausi päättyy sekin jo ensi vuonna, eivätkä hänen nykyiset kantansa sido tulevaa valtionpäämiestä, eivätkä ne näytä vaikuttavan keskeisiin puoluejohtajiin edes tänään. Sekä Niinistöä että puoluejohtajia näyttää sitovan enemmän Naton taholta ilmaistu toive, ettei jäsenyyteen pidä liittää mitään ennakkoehtoja.

Puhemies! Jos eduskunta hyväksyy edustaja Mustajärven ensimmäisen lausumaehdotuksen, se ilmaisee Suomen tahtona, ettei maahamme sijoiteta ydinaseita eikä Suomen maa-alueita, ilmatilaa tai merialueita saa käyttää ydinaseiden kuljetukseen tai läpikulkuun. 

Arvoisa puhemies! Haluaisin muistuttaa, että sekä presidentti Niinistö että pääministeri Marin ja hänen hallituksensa väittävät Yhdysvaltain ydinasesuojan lisäävän Suomen turvallisuutta. Monen mielestä väite on täysin perusteeton. Otan esimerkiksi ministeri Jaakko Iloniemen. Kun häneltä kysyttiin Yhdysvaltain ydinasesuojan merkityksestä, hän sanoi pitävänsä sitä perusteettomana unelmana: ”Olen kauan uskonut ja uskon edelleen siihen, että mikään valtio ei vaaranna omaa kansallista olemassaoloaan suojatakseen jotakin toista valtiota. Se tarkoittaa, että ydinasesateenvarjoa ei ole olemassa.” Näin sanoi Iloniemi. 

Ydinasesateenvarjoa tai -suojaa ei ole olemassa, mutta ydinaseet kyllä ovat, ja ne muodostavat eksistentiaalisen uhkan koko ihmiskunnalle. Suomen on toimittava niin, että se toimillaan liennyttää eikä lisää ydinasevaltojen välisiä jännitteitä. Naton ydinasepolitiikan osana ilman kansallisia varaumia Suomi on näitä jännitteitä lisäämässä. — Kiitos. 


Puheenvuoro keskustelussa Suomen Nato-sopimuksen hyväksymisestä, toinen käsittely 28. helmikuuta 2023.

Arvoisa puhemies! Kun tapaa eri tilaisuuksissa ihmisiä, on monella huoli palveluista, toimeentulosta, mutta myös sodasta. Osa ihmisistä selvästikin pelkää Ukrainan sodan laajentumista ja Suomenkin joutumista sotaan. Kun Nato-jäsenyys tulee heidän kanssaan puheeksi, on monella huoli siitä, että jäsenyys voisi tuoda myös Suomeen ulkomaiden asevoimia, tukikohtia ja jopa ydinaseita ja että Suomi voisi joutua suurvaltojen voimienmittelyn kentäksi. 

Puhemies! Jos Suomi on sotilasliitto Naton jäsen ja suurvaltojen välille syntyy yhteenotto, niin myös Suomi joutuu sotaan. Sotilaallinen liittoutumattomuus sitä vastoin on mielestäni ainoa tapa, joka antaisi Suomelle edes teoreettisen mahdollisuuden pysyä sotatoimien ulkopuolella. Juuri siksi en kannata Suomen liittymistä Natoon, vaan sotilaallista liittoutumattomuutta. 

Presidentti Niinistön lausunto siitä, ettei Suomeen ole tarvetta sijoittaa ydinaseita ja ettei niitä kukaan myöskään ole Suomeen tyrkyttämässä, on otettu turuilla ja toreilla selvästi huojentuneena vastaan, mutta samalla monet myös ihmettelevät, miksi pääministeri näyttää puhuvan aivan toisella tapaa eikä halua asettaa minkäänlaisia rajoituksia sen paremmin ulkomaisille joukoille kuin ydinaseillekaan. 

Koko hallituksen kielteinen kanta minkäänlaisiin rajoituksiin ja aikomus hyväksyä Nato-jäsenyys ilman minkäänlaisia kansallisia ehtoja kummastuttavat myös minua. Kun Norja ja Tanska liittyivät Natoon, ne hyväksyivät kansallisesti joukon rajoituksia, joilla muun muassa ulkomaiset tukikohdat ja ydinaseet suljettiin pois. Suomi ei näin halua tehdä. Monet asiantuntijat, joita ulkoasiainvaliokunta kuitenkaan ei ole kuullut mietintöä valmistellessaan, kertovat haluttomuuden tehdä mitään kansallisia varaumia Nato-jäsenyyteen liittyvän niihin neuvotteluihin, jotka koskevat Suomen ja Yhdysvaltain keskinäisen kahdenvälisen puolustussopimuksen solmimista. Norja on tehnyt Yhdysvaltain kanssa kahdenvälisen puolustussopimuksen, jossa se luovuttaa Yhdysvaltain asevoimille oikeuden käyttää neljää isoa sen asevoimien käyttöön luovutettavaa aluetta. Suomi, Ruotsi ja Tanska neuvottelevat nyt samankaltaisesta sopimuksesta. Kaikkien maiden kanssa on kyse neuvotteluista, joissa maat antavat Yhdysvalloille oikeuden käyttää näiden maiden puolustusrakenteita ja laajoja maa-alueita muun muassa Yhdysvaltain asevoimien raskaiden aseiden varastointiin. Sotilaat käyttävät tästä termiä ”ennakkovarastointi” — ennakko mihin? 

Puhemies! Ruotsi neuvottelee parhaillaan Yhdysvaltain kanssa luovutettavista alueista, ilmeisesti myös Suomi, vaikka asiasta ei ole toistaiseksi kerrottu ainakaan laajemmin eduskunnalle. Ruotsi on tiettävästi keskustelemassa alueista, jotka sijaitsevat muun muassa Tukholman ja Göteborgin lähistöllä. Sälenissä tammikuussa pidetyssä turvallisuuspoliittisessa konferenssissa Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson kertoi, että uusi puolustussopimus toisi Yhdysvaltain asevoimien joukkoja kriisitilanteessa paikalle huomattavasti nopeammin kuin byrokraattiseksi luonnehdittu Nato. 

Pyytäisinkin hallitusta ja puolustusministeri Savolaa tulemaan esiin ja kertomaan eduskunnalle, missä vaiheessa sopimusneuvottelut Suomen osalta ovat ja mitä alueita Suomi harkitsee luovutettavaksi Yhdysvaltain asevoimien käyttöön. Marinin hallitus ei siis halua tehdä minkäänlaisia kansallisia varaumia Nato-sopimuksen yhteydessä siksi, että se pelkää rajausten vaikuttavan kielteisesti nyt käynnissä oleviin puolustussopimusta koskeviin neuvotteluihin. Haluaisin kuulla hallituksen ja ministerin kannan myös tähän. — Kiitos, puhemies.


Puheenvuoro keskustelussa koskien Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymistä. 

Arvoisa puhemies

Viime vuoden keväällä eduskunta päätti puoltaa Marinin hallituksen kantaa ja päätöstä Nato-jäsenyyden hakemisesta. Nyt me, tämä eduskunta, vasta päätämme siitä, hyväksyykö Suomi Nato-jäsenyyden vai ei.

Päätös olisi pitänyt tehdä vasta vaalien ja vaalikeskustelun jälkeen Nyt kansalle ei ole sananvaltaa asiassa annettu. Kiirehtiminen heikentää päätöksen legitiimisyyttä.

Itse en ole nähnyt syytä muuttaa kielteistä kantaani sotilasliitto Naton jäsenyyteen.

Tulemme tekemään ehdotuksen, ettei eduskunta hyväksy nyt käsittelyssä olevaa lakiesitystä eikä siksi myöskään jäsenyyttä sotilasliitto Natossa.

Mielestäni Suomen pitää palata sotilaallisen liittoutumattomuuden tielle. Se on turvallisempi tie kuin tuleva sotapolku Naton kanssa.

Puhemies!

Yhä selvemmäksi on käynyt se, että Nato-jäsenyys merkitsee täydellistä muutosta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

On tietenkin aivan uskomatonta, että vasemmallakin hyväuskoisesti ajatellaan, ettei mikään jäsenyyden myötä muutu ja että kaikki jatkuu suurin piirtein ennallaan.

Ei liene kuitenkaan enää ketään, joka ei myöntäisi Suomen muuttaneen suhtautumistaan esimerkiksi Turkkiin ja sen politiikkaan halutessaan päästä hinnalla millä hyvänsä Naton jäseneksi.

Kaikki lienevät myös samaa mieltä siitä, että Suomi on tehnyt täyskäännöksen suhtautumisessa kurdijärjestöihin ja kurdeihin ylipäänsä, missä he sitten asuvatkin.

Aiempi varovaisen myötämielinen kanta on muuttunut jyrkän kielteiseksi Nato-prosessin myötä. Ja kielteinen kanta on kirjattu myös Turkin kanssa hyväksyttyyn yhteisymmärryspöytäkirjaan.

Suomi on muuttanut kantansa myös YK:n ydinasekieltosopimukseen.

Kun kolmella hallituspuolueella oli aikaisemmin myönteinen kanta Suomen liittymiseen itse sopimukseen, niin viime vuoden lopulla – ja jälleen osana Nato-prosessia – Suomi äänesti ydinasekieltosopimusta vastaan YK:ssa.

Suomen kanta ydinaseisiin on muuttunut. Hallitus ei halua todeta, ettei se salli ydinaseiden sijoittamista omalle maaperällämme. Enkä nyt tarkoita edes asian kirjaamista Nato-sopimukseen, vaan Suomen yksipuolista ilmoitusta Norjan ja Tanskan tapaan. Siihenkään ei olla valmiita.

Suomi on liittymässä Natoon ehdoitta siksi, että maamme hallitus neuvottelee parhaillaan Yhdysvaltain kanssa puolustussopimuksesta, jonka turvin Yhdysvallat on sijoittamassa aseistustaan, mahdollisesti myös tukikohtiaan ja asevoimiaan Suomen alueelle.

Hallitus pelkää, että yksipuolisetkin Suomen nyt asettamat rajoitukset ydinaseille, Naton tukikohdille ja ulkomaisten asevoimien läsnäololle Suomessa saattaisivat häiritä neuvotteluja Yhdysvaltain kanssa puolustussopimuksesta.

Puhemies!

Merkittävät muutokset Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa eivät lopu tähän.

Suomen suhtautuminen asevientiin on myös muuttunut. Marinin hallituksen ohjelman kohta, jossa vastustetaan asevientiä sotaa käyviin maihin, on nykyisin muisto vain.

Nyt Marinin hallitus on valmis sekä myymään että ostamaan aseita sotaa käyvistä maista. Ja tämä uusi linja saa tietenkin täyden tuen myös eduskunnan oikeisto-oppositiolta.

Kun vielä runsas vuosi sitten Suomi kannatti asevarustelun rajoittamista, niin nyt Suomi kannattaa asevarustelua ja osallistuu siihen vahvasti myös itse.

Eikä Suomi ole muuttanut kantaansa vain asevientiin ja asevarusteluun, vaan myös itse sotaan.

Suomen turvallisuus muka paranee Nato-jäsenyyden myötä, vaikka sodan kellot kumajavat päivä päivältä voimallisemmin.

Ukrainan sodassa Suomi on käytännössä jo sodan osapuoli merkittävänä aseavun antajana.

Suomi olisi voinut olla kokoaan suurempi Ukrainan humanitaarisessa tukemisessa, mutta mittavalla aseavulla Suomi haluaa todistaa olevansa Nato-kelpoinen.

Puhemies!

Suomi näyttää joutuvan muuttamaan kantansa myös maailman väkirikkaimpaan maahan ja nousevaan talousmahtiin eli Kiinaan. Myös suhtautuminen Israelin toimiin ja ylipäänsä Lähi-idän tilanteeseen tulee muuttumaan.

Enteellistä oli, että presidentti Niinistö lähetti surunvalittelut maanjäristyksestä vain Turkille, mutta unohti saman maanjäristyksen vaurioittaneen pahasti myös Syyriaa.

Puhemies!

Lopuksi vielä muutama lisäsana Kiinasta.

Yhdysvallat – Naton johtovaltio ja voimakkain valtio – pakottaa liittolaisensa – ja sellainenhan Suomi on jo nyt – valitsemaan yhteistyökumppanikseen joko Kiinan tai Yhdysvallat, vaikka Suomen pitäisi tietenkin tehdä yhteistyötä molempien kanssa. Taloussuhteet Kiinaan ovat suomalaiselle teollisuudelle ratkaisevan tärkeitä.

Yhdysvalloille ei kuitenkaan kelpaa se, että Suomi ylläpitäisi nykyisenkaltaisia ystävällisiä suhteita myös Kiinan kanssa.

Nato näyttää tulevassa huippukokouksessaan ensi kesänä nimeävän Kiinan vihollisekseen. Saanen ennustaa, että Suomikin tulee tämän mukisematta hyväksymään.

Ja jatkossa Naton kaikilta jäsenvaltioilta edellytetään tämän päätöksen kunnioittamista ja toimimista sen mukaisesti.

Se on Suomelle vaikea pala nieltäväksi talousvaikutustensa vuoksi, mutta puhemies, esimerkkejä Suomen Nato-tien haitallisista talousvaikutuksista on muitakin.

Sotilasmenot on kaksinkertaistettu tällä hallituskaudella, kun Nato-kelpoisuutta on todisteltu. Naton-jäsenenä ne nousevat edelleen. Se kaikki on pois hyvinvoinnin ja koulutuksen rahoituksesta.

Kauppasuhteiden kaventuminen on jo nostanut energian, ruoan ja muiden hyödykkeiden hintoja. Lasku lankeaa valtiolle ja veronmaksajille.

Puhemies!

Uusi ulkopolitiikka maksaa. Se vie pois pohjaa suomalaisen hyvinvointivaltion ylläpidolta. Ulkopoliittisella virheellä on kallis sisäpoliittinen hinta.

Kiitos!


Puheenvuoro keskustelussa Nato-sopimuksen hyväksymisestä

Sähkön kuluttajahinta nousi kesällä ja syksyllä 2022 nopeasti. Taustalla vaikutti energialähteiden saannin vaikeutuminen ja kallistuminen Euroopassa sekä pohjoismaisen sähköpörssin päivä- ja futuurihintojen raju nousu.

Turun kaupungin kokonaan omistama Turku Energia vastaa suurelta osin sähkön myynnistä ja jakelusta Turun kaupungin ja seudun alueella. Yhtiö korotti sopimushintojaan moninkertaiseksi 2022 loppupuoliskolla markkinahintojen noustua pohjoismaisessa sähköpörssissä. Erityisen hankalaan asemaan joutuivat yhtiön ne kuluttajat, jotka joutuivat solmimaan määräaikaisen sähkösopimuksen hintojen ollessa korkealla.

Nyt sähkön hinta sähköpörssissä on laskenut huomattavasti.

Turku Energian kanssa määräaikaisen kaksivuotisen sähkösopimuksen vuonna 2022 korkealla sähkön hinnalla solmineet kotitalouskuluttajat on sidottu näköpiirissä olevaan markkinahintaan nähden moninkertaiseen hintaan koko sopimuskaudeksi.

Laskut ovat jo nousseet kestämättömän suuriksi monille sähköä asuntojensa lämmityksessä käyttäville. Valtion sähkötukien omavastuut ovat niin korkeat, että ne eivät monessakaan tapauksessa helpota kuluttajan tilannetta riittävästi – tai lainkaan.

Turku Energia tulouttaa omistajalleen Turun kaupungille vuosittain noin 20 miljoonan euron osingot. Yhtiöllä olisi varaa kohtuullistaa nimenomaan hinnaltaan ja kestoltaan täysin kohtuuttomien, viime syksynä solmittujen, määräaikaisten sopimusten hintaa.

Sopimusten irtisanominen voidaan esimerkiksi mahdollistaa kohtuullisessa ajassa.

Edellisen perusteella esitän,

että kaupunginhallitus päättää konserniohjeella velvoittaa Turku Energian kohtuullistamaan vuoden 2022 sähkön nopean hinnannousun aikana kotitalouskuluttajien kanssa solmittujen määräaikaisten kaksivuotisten sähkösopimusten hintaa, jotta yhtiön kotitalousasiakkaat saatetaan yhdenvertaiseen asemaan keskenään.

Turun kaupuginvaltuustossa 13.2.2023

Johannes Yrttiaho ym.
kaupunginvaltuutettu
Vasemmistoliitto

Kirjallinen kysymys yhteishallintovelvoitteen, asukkaiden edun ja vaikutusmahdollisuuksien toteutumisesta Turun kaupungin vuokrataloyhtiö TVT Asunnot Oy:n peruskorjaushankkeissa

Eduskunnan puhemiehelle

Turun kaupungin omistama vuokrataloyhtiö TVT Asunnot Oy toteuttaa noin 11 000 asunnossaan vuosittain peruskorjauksia. Remonteilla pyritään parantamaan asumisedellytyksiä ja huolehditaan asuntojen kunnosta. Luonnollisesti remontit aiheuttavat asukkaille myös asumishaittoja ja väistöasunnon tarpeen.

TVT näyttää noudattavan käytäntöä, jossa remonttiin menevien asuntojen vuokrasopimukset irtisanotaan ja asukkaalle osoitetaan väistöasunto, mutta sitovaa taetta omaan kotiin paluusta ja takaisinmuutosta ei anneta. Yhtiö tekee ilmoituksensa mukaan vuosittain peruskorjauksia jopa 300 asunnossa.

TVT Asunnot Oy:n toimiva johto ja yhtiön hallitus eivät näytä huolehtivan niistä velvoitteista, joita laki yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/1990) sille asettaa. Yhteishallintolain tarkoituksena on antaa asukkaille päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuus omaa asumistaan koskevissa asioissa. Viimeisin esimerkki TVT:n kyseenalaisesta toiminnasta on Kurjenmäessä sijaitsevien puutalojen asukkaille ystävänpäivänä 14.2.2023 yllättäen annettu ilmoitus peruskorjauksesta ja tieto ”asumisen päättymisestä” eli vuokrasopimusten irtisanomisesta. Kohteen asukkaat ovat kolmen vuoden ajan pyytäneet ja odottaneet tietoa mahdollisesta remontista yhtiöltä – mitään tietoa kuitenkaan saamatta. Viimeisimmän kyselyn asukasedustajat tekivät asukaskokouksessa 23.11.2022. Isännöitsijällä ei ollut asiasta tietoa.

Asukastoimikunnan tehtävänä on yhteishallintolain 10 § 1 momentin 3 kohdan mukaan ”osallistua valmisteluun, neuvotella ja antaa lausunto pitkänajan korjaussuunnitelmista”. Asukkaille on myös erikseen säädetty tiedonsaantioikeus asumiseen vaikuttavista asioista

Eduskunta on hiljattain hyväksynyt uuden lain yhteishallinnosta valtion tukemissa vuokrataloyhtiöissä (1169/2022). Uusi laki tulee voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2024, joten siihen saakka on noudatettava voimassaolevaa lakia. Uudessa laissa asukastoimikunnan tehtäviä ja oikeuksia on muutettu, mutta uudenkin lain 6 § 1 momentin 2 kohdan mukaan asukastoimikunnalla on oikeus tehdä korjauksia koskevia esityksiä vuokrataloyhteisölle, jonka tulee vastata esityksiin kohtuullisessa ajassa ja ilmoittaa asioiden edistymisestä.

Kurjenmäen tuoreen tapauksen lisäksi vastaavaa menettelyä on viimeaikoina noudatettu useissa TVT Asuntojen vuokrataloissa, mm. Köydenpunojankadun sekä Itäisen pitkäkadun vuokrataloyhtiöissä. Jälkimmäisen yhtiön asukkaiden vuokrasopimukset irtisanottiin ja remontti toteutettiin, koska yhtiö oli päätetty myydä yksityisille.

TVT Asunnot Oy antaa ilmoitukset pitkään valmistelluista korjauksista asukkaille yllättäen eikä vastaa nimenomaisiin tietopyyntöihin ennakkoon saati, että huolehtisi lain tarkoittaman vaikutusmahdollisuuden ja osallisuuden toteutumisesta korjausten suunnittelussa ja valmistelussa. Toiminta on näyttää olevan ristiriidassa yhteishallintovelvoitteen ja asukkaan edusta huolehtimisen kanssa.

Esimerkiksi Helsingin kaupungin vuokrataloissa toimitaan toisin kuin Turussa. Helsingin kaupungin vuokrataloyhtiön verkkosivuilla todetaan: ”Peruskorjauksissa on aina mukana asukasedustaja. Korjauksen ajan asukasedustaja toimii linkkinä asukkaiden ja urakoitsijan välillä ja tiedottaa omalta osaltaan asukkaita ja talotoimikuntaa hankkeen etenemisestä. Oman asuintalosi mahdollisista korjaussuunnitelmista saat tietoa kohteesi talotoimikunnalta.”, ”Asukas voi halutessaan joko palata vanhaan asuntoon korjauksen valmistuttua tai jäädäpysyvästi väistöasuntoonsa.” (https://www.hekaoy.fi/fi/asunnot/peruskorjaukset) 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo varmistaa lain yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/1990) mukaisen asukkaiden vaikutusmahdollisuuden ja osallisuuden korjausten suunnittelussa ja toteutuksessa sekä asukkaiden edun ja vaikutusmahdollisuuksien huomioimisen remontin aikaisten väistöasuntoratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa?

Helsingissä 15.2.2023

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Johannes Yrttiaho
kansanedustaja
Vasemmistoliitto

Puhemies!

Valtion velka kasvaa isolta osin myös ulkopolitiikan käänteen vuoksi: sotilasmenot on tällä hallituskaudella kaksinkertaistettu, kun on pyritty Natoon. Kasvu tulee jatkumaan. Tämän takaa ilman perälautaa hyväksytty hävittäjähankinta sekä lisääntyvä aseapu Ukrainaan.

Ulkopolitiikan käänteestä on seurausta myös energian ja raaka-aineiden hintojen nopea nousu. Se hyydyttää talouden ja on johtanut energiayhtiöiden 10 miljardin valtiontakauksiin ja valtion sähkö- ja energiatukiin, jotka hyödyttävät suurituloisia ja päätyvät lopulta yhtiöiden voittoihin. Teollisuuden vaikeudet ovat johtaneet myös Finnveran kasvaviin vastuisiin.

EU:n elvytyspaketti on Suomen osalta miljardeja miinuksella.

Edelleen puhemies, yksityisten yhtiöiden tukeminen koronatuilla lisäsi valtionvelkaa miljardeilla. Tuet olivat avokätisiä, tehottomia ja valuivat yhtiöiden omistajille. Pidän tätä valtionvelkaa lisännyttä politiikkaa virheellisenä. Kasvanut velka on syönyt kansalaisten tukemisen ja palveluiden rahoitusta. Mutta etenkin kokoomukselle juuri tämä politiikka on kyllä käynyt ja näyttää käyvän vastakin!


Puheenvuoro välikysymyskeskustelussa valtion velasta.

Puhemies!

Hallitus esittää 50 suomalaissotilaan lähettämistä Puolaan kouluttamaan ukrainalaisia sotimaan Venäjää vastaan.

Hallitus lähettää Ukrainaan myös Suomen Leopard-panssareita. Näiden lukumäärää ei ole kerrottu.

Puolustusministeriön mukaan Suomen sotilaallisen avun arvo on viimeisimmän paketin myötä lähes 600 miljoonaa euroa. Uusi tukipaketti on jo valmisteilla.

Ukrainan sotilaallisella tukemisella ei ole YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta, sillä ei ole myöskään yleiskokouksen mandaattia. Tuki perustuu Euroopan unionin päätökseen. Kaikki EU:n jäsenmaat eivät ole valmiit osallistumaan sotilaskoulutukseen.

Kun operaatiolla ei ole YK:n valtuutusta – ei turvaneuvoston eikä yleiskokouksen – toimii Suomi nyt 2. maailmansodan kokemuksesta rakennetun YK:n kollektiivisen järjestelmän ohi ja toimillaan murentaa sitä. Se ei ole Suomen edun mukaista.

Puhemies,

Selonteko väittää Ukrainan kyenneen pysäyttämään Venäjän hyökkäyksen. Tämä ei pidä paikkaansa, viime viikot kertovat aivan toista.

Rauha mainitaan selonteossa vain kerran ja silloinkin perusteluna Ukrainan sotilaalliselle tukemiselle.

Marinin hallitus näyttää pääministerin johdolla uskovan sokeasti Ukrainan sotilaalliseen voittoon.

Ehkäpä juuri siksi selonteko ei esitä edes näköalaa sodan lopettamisesta aloittamalla välttämättömät rauhanneuvottelut järjettömän tappamisen ja tuhojen pysäyttämiseksi.

Hallitusta ei myöskään huolestuta sodan eskalaation vaara, vaikka se on tällä haavaa suurempi kuin koskaan aikaisemmin sitten Venäjän hyökkäyksen. EU-operaatio muodostaa merkittävän eskalaatioriskin.

Operaation ulottuminen vuoden 2024 loppuun ja varautuminen operaation jatkamiseen senkin jälkeen kertoo valmistautumisesta sodan pidentymiseen ja laajenemiseen, ei sen päättämiseen ja rauhanneuvotteluihin. Samaa viestivät tässä salissa käytetyt monet suorastaan sotaisat puheenvuorot. Eikö Suomella todella ole, eikö sillä tulevaisuudessakaan haluta nähdä minkäänlaista panosta rauhan aikaansaamiseksi?

Nykyisen valtiojohdon vähäistä kiinnostusta sodan lopettamiseen ja rauhan edistämiseen kuvastavat tasavallan presidentin lausunnot, joiden mukaan hän ei näe tarvetta pitää yhteyttä Venäjän johtoon. Useat merkittävät EU-maiden johtajat näkevät toisin.

Puhemies,

Haluan vielä muistuttaa, että vuosi sitten keväällä Turkin järjestämissä Istanbulin neuvotteluissa Ukraina ja Venäjä olivat löytämässä yhteisymmärryksen sodan lopettamisesta.

Venäjä oli valmis vetämään joukkonsa asemiin, joissa ne olivat ennen 24.2. tapahtunutta hyökkäystä.

Ukraina oli valmis luopumaan sotilasliitto Naton jäsenyyshankkeesta.

Sopimus edellytti Venäjän vetäytymisen jälkeen neuvottelujen aloittamista niistä alueista, joiden hallinnasta ei ollut yksimielisyyttä.

Ukraina olisi voinut myös hakea sopimukselle turvatakuut haluamiltaan mailta.

Istanbulin sopimus ei kuitenkaan kelvannut Yhdysvalloille ja Britannialle, jotka pitivät huolta siitä, ettei Ukrainan sopimusluonnoksen pohjalta syntynyttä ratkaisua koskaan hyväksytty.

Kiitos puhemies!


Puheenvuoro lähetekeskustelussa koskien Suomen osallistumista EUMAM-sotilasoperaatioon, VNS17/2022vp.

Työstä kunnon palkka!

Työntekijöiden ansiot teollisuudessa ja palveluissa ovat polkeneet paikallaan. Hintojen nousu on heikentänyt ostovoimaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatuksen ammattilaisista on pulaa. Se ratkeaa palkankorotuksilla. Ulkomaisen halpatyövoiman lisääminen polkee palkkoja ja työehtoja. Työntekijöiden oikeuksia on heikennetty myös estämällä työtaisteluja hoitoalan pakkolailla ja käräjäoikeuksien ns. turvaamistoimilla. Työtaisteluoikeuksien toteutuminen on varmistettava.

Työttömille työtä, työhön turvaa!

Työttömien rankaisemisen ja palkattoman pakkotyön sijaan tarvitaan oikeaa työtä. Myös palkkatuella työllistämistä pitää lisätä. Työttömyysturva on palautettava 500 päivään, karenssit poistettava ja pakkohaku peruttava. Työnantajat saavat miljardien veroetuja ja yritystukia, jotka eivät työpaikkoja lisää. Irtisanominen on Suomessa halvempaa kuin muualla Euroopassa. Irtisanomissuojaa on vahvistettava.

Perheiden arkeen helpotusta!

Neuvoloiden ja varhaiskasvatuksen lakisääteisetkin tehtävät jäävät toteutumatta. Hyvinvointialueiden ja kuntien rahoitusta on lisättävä. Ammattilaisten palkkoja ja työoloja on parannettava, jotta osaavaa henkilökuntaa ja palveluita on jatkossa riittävästi. Perheiden tukiin tehtävä tasokorotukset ja lapsilisä sidottava indeksiin.

Koulutus vahvistaa tasa-arvoa!

Ryhmäkokoja on pienennettävä päiväkodeissa ja kouluissa. Tasa-arvon toteutuminen ammatti- ja lukiokoulutuksessa edellyttää leikkausten perumista, riittävää lähiopetusta sekä etenkin pienten lukioiden toiminnan turvaamista. Korkeakoulut kärsivät ennustettavan julkisen rahoituksen vähenemisestä. Uhattuna ovat AMK-koulutuksen ja tieteenalojen moninaisuus, etenkin humanistiset alat. Saaristomeren tutkimuslaitos Seilissä on säilytettävä. Valtion rahoituksella on taattava laaja-alainen sivistysyliopisto.

Arvokas vanhuus – eläkeköyhyys pois!

Ikääntyneiden hyvinvointi ja toimeentulo on taattava. Hoitajamitoitusta on parannettava ja sen toteutuminen on varmistettava. Hyvinvointialueiden alibudjetointi vauhdittaa palveluiden yksityistämistä. Julkisia terveys- ja hyvinvointipalveluita on vahvistettava. Eläkkeiden ostovoima on heikentynyt. Tarvitaan eläkkeiden tason korotus. Puoliväli-indeksi takaisi varmimmin eläkkeiden ostovoiman.

Asumisen kulut alas – sähkölle hintakatto!

Arkielämän perustarpeiden – ruoan, energian, liikkumisen ja asumisen – kallistuessa isot yhtiöt ovat tehneet valtavia voittoja. Ihmisiä on tuettu hintakriisissä vain vähän. Hintojen nousu jää pieni- ja keskituloisten maksettavaksi. Asuminen kallistuu sähkön, lämmön, vuokrien, vastikkeiden ja lainakorkojen noustessa. On rakennettava edullisempaa asumista viihtyisästä ympäristöstä huolehtien. Sähkötukien kohdentaminen pieni- ja keskituloisille on välttämätöntä. Sähkölle hintakatto!

Energiapeli käy kalliiksi ihmisille ja maapallolle!

Suhteellisen pienipäästöisen maakaasun piti olla siirtymäpolttoaine hiilineutraaliuteen. Pakotteet ovat vaikeuttaneet energian saantia. Kalliimpien ja ilmastohaitallisempien polttoaineiden käyttö on kasvanut. Kivihiilen, USA:sta laivattavan liuskekaasun ja Suomessa turpeen käyttö lisääntyvät. Sähkömarkkinoiden vapauttaminen on vahvistanut yhtiövaltaa kuluttajien kustannuksella. Tarvitaan hintojen sääntelyä sekä ylivoittojen windfall-vero. Valtion omistusta energia-alasta on vahvistettava ja kehitettävä hajautukseen perustuvia uusiutuvia energiaratkaisuja.

Luontokato ja ilmastonmuutos on pysäytettävä!

Ilmasto lämpenee uhkaavan nopeasti. Luonnon monimuotoisuus on romahtamassa. Suomessa isona ongelmana ovat metsien liialliset harvennushakkuut, mihin osasyynä on venäläisen energiapuun tuonnin loppuminen. Maankäyttösektorin muuttuminen hiilien sitojasta päästölähteeksi tietää Suomelle myös miljardien rahallista kustannusta. Ympäristö on huomioitava politiikassa kokonaisvaltaisesti.

Ulkopolitiikan virheet tulevat maksuun – talouskriisi uhkaa

Kauppasuhteiden kaventaminen pahentaa pulaa energiasta, materiaaleista ja komponenteista. Hintojen nousu jatkuu. Energiapolitiikan virheiden vuoksi menetetään miljardeja. Hävittäjähankinnan, Nato-hakemuksen ja ulkopolitiikan täyskäännöksen myötä sotilasmenot on kaksinkertaistettu. Talouden taantuessa tarpeettomat hankkeet kuten ns. Turun tunnin juna on unohdettava. Yhtiöitä ja omistajia verottamalla on vahvistettava julkista taloutta ja suunnattava rahat ihmisten hyvinvointiin.

Kyllä rauhalle, ei Natolle!

On palattava rauhaa edistävään ulkopolitiikkaan. Nato-jäsenyyden toteutuminen on epävarmaa. Hakemus vietiin eduskunnassa läpi kiireellä ja riskejä arvioimatta. Uusi F-35 hävittäjä ei sovellu puolustukseen ja on hyvin kallis. Sen tarkoituksena on liittää Suomi osaksi Naton ydinasepolitiikkaa. Nato on sotilasliitto Yhdysvaltain kanssa. Se vetää Suomen osapuoleksi konflikteihin ja lisää sotilasmenoja pysyvästi. Vain liittoutumattomuus mahdollistaa sotatoimien ulkopuolella pysymisen suursodan syttyessä.