Turun kasvatus- ja opetuslautakunta antoi kokouksessaan 18.2. lausunnon kaupunginhallituksen ehdotuksista ns. toimintoanalyysista eli Uudistamisohjelma 3:sta. Kaupunginhallitus esittää mm. perusopetuksen ryhmäkokojen kasvattamista ja erityisopetuksen integraation lisäämistä ilman lisäresursseja. Näitä leikkauksia Turussa valtaapitävä – vihreillä ryyditetty – sinipuna on jo usean vuoden ajan yrittänyt viedä läpi ja palvelut ovat edelleen säästöuhan alla.

Ryhmäkoot on onnistuttu pitämään kohtuullisina mm. vasemmiston ja vanhempainyhdistysten painostuksen avulla. Nyt uhkaa kuitenkin toteutua vaihtoehdoista pahin: johtavat puolueet esittävät erityisopetuksen resursseihin entistä suurempia leikkauksia, jotta yleisopetuksen ryhmäkokoja ei jouduttaisi kasvattamaan. Valtaapitävät ryhmät suojaavat näillä toimilla kannatustaan ja viisveisaavat tasa-arvoisesta perusopetuksesta.

Esitys jätettiin onneksi vielä keskiviikon kokouksessa pöydälle. Asiaan palataan maaliskuussa.

Uusi suuri koulutuspoliittinen kiistakysymys koskee toisen asteen koulutuksen järjestämistä tulevaisuudessa. Kaupunginhallitus esittää osittain valtionhallinnon pyrkimyksiin nojaten, että tulevaisuudessa ammatillinen ja lukiokoulutus olisivat hallintomalliltaan osakeyhtiöitä.

Osakeyhtiömuoto olisi erittäin epädemokraattinen malli. Lainsäädäntö viranomaisten toiminnan julkisuudesta ei osakeyhtiöihin ulotu. Näin ollen oppilaitosten hallinnosta olisi lähes mahdoton saada tietoa ja siihen vaikuttaminen kävisi erittäin vaikeaksi tavallisen kuntalaisen, opiskelijoiden ja vanhempien, näkökulmasta. Esitin Riikka Oksasen kannattamana, että lautakunta olisi lausunnollaan sulkenut pois yhtiöittämiset mahdollisten uusien järjestämismallien joukosta. Yhtiöittämisten torjumisen ohella olisimme torjuneet perusopetuksen ryhmäkojen kasvattamisen. Vasemmistoliiton lausunnossa myös erityisopetukseen edellytettiin lisäresursseja.

Oppilaitosverkkoa leikataan

Olisimme rajanneet pois toisen asteen koulutuksen mallien joukosta myös seudulliset mallit. Esitimmekin lausuntoa, joka käytännössä mahdollistaisi Turun kaupungin jatkamisen itsenäisenä toisen asteen koulutuksen järjestäjänä.

Turulla ei ole mitään syytä lähteä muuttamaan suhteellisen hyvin toimivaa järjestelmää. Lukiot ovat maan parhaimmistoa ja ammattiopetus samoin tuloksellista ja monipuolista. Sekä yhtiöt että seudulliset rakenteet vievät päätösvallan pois kuntalaisten ulottuvilta. On selvää, että seudullisten mallien myötä oppilaitosverkko harvenee ja se romuttaa tasa-arvoisen koulutuksen, kun matkat oppilaitoksiin pitenevät ja myös aloituspaikat vähenevät. Tämä ei ole Turun sen paremmin kuin naapurikuntienkaan etu.

Taustalla Turun aikeissa on opetusministeriön ja maan hallituksen pyrkimys ajaa koulutuksen järjestäjiä yhteen. Hallitus on kohdistanut toisen asteen koulutukseen 260 miljoonan euron leikkaukset. Summasta lähes 70 miljoonaa tulisi käytännössä suoraan oppilaitosten lakkauttamisista, loppu 190 miljoonaa muista opetuksen leikkauksista. Kaikkiaan hallituskauden koulutusleikkaukset ovat parin miljardin luokkaa. On arvioitu, että jopa joka kolmas lukio ja ammattioppilaitos suljetaan.

Uudet toisen asteen koulutuksen rahoitus- ja järjestämismallit tulisi muuttaa keväällä valittavan uuden eduskunnan toimesta ja leikkaukset kumota. Keskittämällä ja siirtämällä ammatti- ja lukiokoulutus yhtiöihin pyritään tietoisesti markkinaistamaan koulutusta ja astutaan iso askel kohti yksityistämistä. Siksi vasemmisto ei voi tällaista politiikkaa hyväksyä, ei sen paremmin Turun kuin maakunnan tai valtakunnankaan mitassa.

Kokoomus, sdp, vihreät, rkp ja perussuomalaiset olivat Turun kasvatus- ja opetuslautakunnassa sillä kannalla, että sekä yhtiöittämisen että muiden seudullisten hallintomallien selvittämistä voidaan jatkaa. Ne äänestivät Vasemmistoliiton esitystä vastaan äänin 2-10.