”Arvoisa puhemies! Marinin hallitus jää Suomen historiaan paitsi ulkopoliittisen takinkäännön hallituksena myös sotilasmenoja ehkä historiassa eniten nostaneena hallituksena. Hallituksen aloittaessa 2019 oli puolustusministeriön pääluokkaan budjetoitu 3,1 miljardia euroa; nyt budjettiesitys antaa aseisiin ensi vuodelle peräti 6,1 miljardia. Marinin hallitus käytännössä kaksinkertaistaa Suomen sotilasmenot neljän vuoden kautensa aikana. 

”On valmistauduttu Nato-jäsenyyteen muun muassa F-35-hävittäjähankinnalla ja nostamalla sotilasmenojen bkt-osuus reippaasti yli Naton vaatiman kahden prosentin. F-35-hankkeen kustannuksiin budjetoidaan ensi vuodelle lisämenoina lähes 400 miljoonaa aiemmin tiedossa olleen miljardin hankintamäärärahan päälle. Valuuttakurssien muutos eli euron heikkeneminen on huomioitu 271 lisämiljoonalla, ja sopimuksen indeksiehtoon varaudutaan 100 lisämiljoonalla ensi vuonna. Hinnan nousu voi olla miljardeja kymmenen vuoden hankinta-aikana. Tähän päälle tulevat vielä korkojen noususta aiheutuvat kasvavat korkomenot. Alkuperäiseltä hinnaltaan 10 miljardin hankintahan tehdään velaksi. Suomen Kuvalehden mukaan tällä hetkellä tuotannosta valmistuvien F-35-koneiden hinta nousi Yhdysvalloissa jylläävän inflaation vuoksi peräti 75 prosenttia. Ensimmäinen Suomen hankkima kone valmistuu 2025. Vastaava korotus tarkoittaisi 64 koneelta 3,9 miljardin lisähintaa. Ja tämä siis pelkistä koneista, lisäksi tulee kaikki kauppaan kuuluva varustelu. Hävittäjien tilausvaltuus hyväksyttiin vuonna 2020 käytännössä niin, että piikki jäi auki. Suomen eduskunnalle ei riskeistä kerrottu eikä valtio ole näiltä riskeiltä suojautunut. Olen tästä yrittänyt varoitella kuluneen kauden aikana useaan otteeseen. 

”Arvoisa puhemies! Ulkopolitiikan uusi suunta maksaa nyt Suomelle myös kasvavana energian hintana ja sitä myöten yleisen hintatason nousuna. Paheneva energiakriisi ja hintojen nousu ovat seurausta kiristyneistä Yhdysvaltojen ja EU:n pakotepolitiikasta, vastapakotteista ja pakotteista riippumattomista kansallisista poliittisista päätöksistä. Iso vaikutus hintoihin on myös sillä, että eurooppalaiset valtiot, etupäässä Saksa, ovat täyttäneet energiavarastojaan ja haalineet markkinoilta ennakoivasti kaiken mahdollisen. Energiapakotteet eivät ole johtaneet toivottuun tulokseen eli Venäjän talouden heikkenemiseen, vaan hintojen nousu on lisännyt maan energianvientituloja. Euroopan talous sen sijaan uhkaa vajota taantumaan ja jopa talouslamaan. Saksan talouden ongelmat näkyvät nopeasti myös Suomen vientiteollisuudessa. Uhkana on myös työllisyyden heikkeneminen. 

”Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksessä ei ole todella merkittäviä pieni- ja keskituloisten toimeentuloa helpottavia toimia. Hallitus puuttuu energiahintoihin hyvin keveillä toimilla. Sähkön alvin laskun siirtyminen kuluttajahintoihin ei ole lainkaan varmaa, ja alvin lasku syö pohjaa valtiontaloudelta 200 miljoonan euron arvosta. Isoin panostus eli suurten sähkölaskujen 300 miljoonan verovähennysoikeus on jälkikäteinen tuki ja hyödyttää tosiasiallisesti vain niitä hyvätuloisia, joiden tulot ja talouspuskurit kestävät kovia hintoja yli verovuoden. Kelan vielä valmistelussa oleva 300 miljoonan euron tuki pienituloisille ei ole suuren suuri sekään. Lisää tukea kansalaisille tulisi saada hintojen nyt rajusti noustessa. Tämä ylimääräinen lapsilisäkuukausi on tietenkin oikeansuuntainen toimi, kun se maksetaan kaikille suoraan, mutta kovin pieni kertaluontoinen tuki sekin, kun hintojen nousu euroalueella lähentelee siis jo 10:tä prosenttia. On muistettava myös, että lapsilisän reaaliarvo on pudonnut 90-luvun puolivälistä lähes 40 prosenttia ja sitä on leikattu viimeksi rajusti vuonna 2015. Etuutta ei myöskään ole sidottu indeksiin. Entä sitten yksin elävien ja eläkeläisten tukeminen? Tällaisia toimia budjetissa ei näy. 

”Paitsi energian myös ruoan ja yleisen hintatason nousu tulisi kompensoida kunnollisilla sosiaaliturvan ja eläkkeiden tasokorotuksilla sekä palkankorotuksilla kansalaisille. Valtiovarainministerinkin mainostamat indeksikorotukset sosiaaliturvaan ja eläkkeisiin eivät ole mikään lisäys tai helpotus vaan lainmukainen automaatti, joka sekin vain osin kompensoi elinkustannusten nousua. Indekseillä valtiovarainministerin on siis turha paukutella henkseleitään. — Kiitoksia, puhemies.”

Puheenvuoro lähetekeskustelussa valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2023, HE154/2022vp

Eduskunnan talousvaliokunta antoi perjantaina lausuntonsa koskien hallituksen esitystä energiayhtiöiden 10 miljardin euron laina- ja takauspakettia (HE 121/2022vp). Pikavauhtia eduskuntaan tuodun esityksen mukaan valtio myöntäisi sähköjohdannaiskauppaa tekeville yhtiöille lainoja ja takauksia, jotta ne selviäisivät sähköpörssi Nord Poolin johdannaiskaupan vakuusvaatimuksista.

Hallituksen esityksestä puuttuvat kokonaan 10 miljardin lainojen vastavakuudet valtiolle eli esityksen mukaan lainoja voitaisiin antaa vakuudetta johdannaismarkkinoilla toimiville sähköyhtiöille. Myös talousvaliokunnan kuulemat asiantuntijat kiinnittivät painavaa huomiota tähän esityksen puutteeseen. Esitin talousvaliokunnan kokouksessa valiokunnan lausuntoon kirjausta, jonka mukaan vakuudet tulisi lisätä lainojen ehtoihin ja sainkin hivutettua lausunnon tekstiä hieman parempaan suuntaan. Se ei toki asiaa vielä paremmaksi muuta. Asiasta päättää lopullisesti valtiovarainvaliokunta ja eduskunnan täysistunto ensi viikolla.

On käsittämätöntä leväperäisyyttä, jos vakuuksia ei vaadita. Tiedetään, ettei sähköjohdannaisten hinnoilla ole ylärajaa ja sähköyhtiöt saattavat ajautua joka tapauksessa maksuvaikeuksiin.

Valtion tulisi paitsi valtiontalouteen myös energiahuoltovarmuuteen kohdistuvien riskien vähentämiseksi ilman muuta vaatia lainalleen riittävät vakuudet esimerkiksi yhtiöiden omistuksina. Yhtiön ajautuessa ongelmiin, valtio saisi omistuksen kautta yhtiön hallintaansa ja toimintaa voitaisiin valtion tuella jatkaa. Nyt valtio voi jäädä konkurssitilanteessa odottamaan saamisiaan konkurssipesältä ja lisäksi energiatoimitukset voisivat vaarantua tai tuotantokapasiteettia päätyä esimerkiksi ulkomaiseen omistukseen.

Energialähteiden hinnat ovat olleet rajussa nousussa Euroopassa yhtäältä, koska pakotteiden myötä vähentynyt tuonti on aiheuttanut konkreettista niukkuutta, mutta myös siksi että eurooppalaiset valtiot – etupäässä Saksa – ovat täyttäneet energiavarastojaan ja haalineet markkinoilta ennakoivasti kaiken mahdollisen. Tämä näkyy myös siinä, että energiakauppa Venäjältä Eurooppaan on käynyt kaikesta huolimatta vilkkaana. CREA:n tuoreiden lukujen mukaan fossiilienergian vienti Venäjältä on puolessa vuodessa (24.2.-24.8.) ollut arvoltaan 158 miljardia euroa, siitä Eurooppaan on tuotu 85 miljardia.

Näyttääkin siltä, että hintojen hurjassa nousussa on ollut enemmän kyse niukkuuden odotuksista markkinoilla, vaikka tottakai myös venäläisen energian reaalisen vähenemisen vaikutuksesta. Kaasu- ja sähkömarkkinoilla ennustetaan jo ensi vuotta ja se näkyy johdannaisspekulaation kiihtymisenä ja sitä myöten nousevina sähkön kuluttajahintoina.

Energiakriisi ja hintojen nousu paljastaa Euroopan energiajärjestelmän perusongelman, joka on ennen kaikkea kaasun ja sähkön pörssi- ja johdannaiskaupan irtautuminen reaalitaloudesta. Järjestelmä mahdollistaa hinnoilla keinottelun.

Johdannaiskauppaa tekevät sähkön tuottajien ja ostajien ohella myös finanssitoimijat, joilla ei edes ole yhteyttä sähköjärjestelmään.

Sähkömarkkinoiden finanssoituminen on iso ongelma ja nyt pelätään ongelmien siirtyvän kuormittamaan myös Euroopan pankkisektoria. Pöydällä voikin pian olla iso eurooppalainen tukipaketti – jälleen kerran. Ja kuinka ollakaan, taas kaikki näyttää tapahtuvan Saksan ympärillä.

Ennen kaikkea hämmästyttää, että tavallisille sähkökuluttajille valtiolta tuntuu löytyvän vain niukkaa apua hintojen noustessa: alv:n alennus voi valua yhtiöiden voittoihin (verokertymän väheneminen valtiolle 200 milj.), isojen sähkölaskujen verovähennys on jälkikäteinen apu hyvätuloisille (300 milj.) ja Kelan maksettava tuki pienituloisille on vielä ehtojen osalta auki (300 milj.). Yhteensä tämä niukahko paketti on 800 miljoonaa. Suuri osa suomalaisista jää käytännössä kokonaan omilleen sähkölaskujen ja hintojen noustessa. Mutta sitten energiayhtiöiden toiveesta ollaan valmiina ottamaan 10 miljardia lisää valtionvelkaa ja lainaaman rahat yhtiöille ilman vakuuksia, energiamarkkinoiden myllerryksen keskellä. On tämä meno melkoista.

INDEKSIHENKSELEITÄ ON TURHA PAUKUTELLA

Budjettiriihestä ei saatu mitään todella merkittäviä pieni- ja keskituloisten toimeentuloa helpottavia toimia, kritisoi Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho.
– Marinin hallitus jää Suomen historiaan paitsi ulkopoliittisen takinkäännön hallituksena, myös sotilasmenoja ehkä eniten koskaan nostaneena hallituksena. 
– Hallituksen aloittaessa 2019, oli puolustusministeriön pääluokkaan budjetoitu 3,1 miljardia euroa, nyt VM:n esitys antaa asevoimille ensi vuodelle peräti 6,1 miljardia. 
– Marinin hallitus käytännössä kaksinkertaistaa Suomen sotilasmenot neljän vuoden kautensa aikana. 
– On valmistauduttu Nato-jäsenyyteen mm. F-35-hävittäjähankinnalla ja nostamalla sotilasmenojen bkt-osuus reippaasti yli Naton vaatiman 2 prosentin. 
– F-35-hankkeen kustannuksiin budjetoidaan ”yllättävinä” lisämenoina lähes 400 miljoonaa, aiemmin tiedossa olleen hankintamäärärahan päälle.
– Asioita seuranneita tämä ei yllätä. Valuuttakurssien muutos, euron heikkeneminen suhteessa dollariin, on huomioitu 272 lisämiljoonalla ja sopimuksen indeksiehtoon varaudutaan 100 lisämiljoonalla. 
– Hävittäjien tilausvaltuus hyväksyttiin vuonna 2020 käytännössä niin, että piikki jäi auki, Yrttiaho muistuttaa.

-Ulkopolitiikan uusi suunta maksaa nyt Suomelle myös kasvavana energian hintana ja sitä myöten yleisen hintatason nousuna, sanoo Yrttiaho.

Paheneva energiakriisi ja hintojen nousu ovat seurausta kiristyneestä Yhdysvaltojen ja EU:n pakotepolitiikasta. Energiapakotteet eivät ole johtaneet toivottuun tulokseen eli Venäjän talouden heikkenemiseen, vaan hintojen nousu on lisännyt maan energian vientituloja. 
– On rehellisyyden nimissä tunnustettava, että pakotteet tulevat nyt bumerangina takaisin. Europan talous uhkaa vajota taantumaan ja jopa talouslamaan. Saksan talouden ongelmat näkyvät nopeasti myös Suomen vientiteollisuudessa. Uhkana on myös työllisyyden heikkeneminen, Yrttiaho varoittaa.

– Hallitus puuttuu hintoihin hyvin keveillä toimilla, jos lainkaan. Energia-alan yritysten voittoihin ei puututa. Windfall-vero jäi selvittämisen asteelle. Energian hintasääntelyyn ei kansallisia toimia ole odotettavissa.
– Sähkön alv:n laskun näkyminen kuluttajahinnoissa ei ole lainkaan varmaa, itse asiassa veroale mahdollistaa yhtiöille voittojen kasvattamisen ainakin uusissa sähkösopimuksissa. Sen lisäksi alv:n lasku syö pohjaa valtiontaloudelta.
– Isoimmat panostukset eli suurten sähkölaskujen 300 milj. verovähennysoikeus hyödyttää tosiasiallisesti vain niitä hyvätuloisia, joiden tulot ja talouspuskurit kestävät kovia hintoja yli verovuoden.
– Kelan uusi vielä valmistelussa oleva 300 milj. tuki ei ole suuri sekään. Kelan byrokratia ja vähät henkilöstöresurssit ovat viimeistään toimeentulotuen Kela-siirron jälkeen muodostaneet liian monelle pienituloiselle läpipääsemättömän viidakon.
– Ylimääräinen lapsilisäkuukausi kyllä on oikeansuuntainen toimi, kun se maksetaan kaikille suoraan, mutta eniten tarvitseville kovin pieni kertaluontoinen tuki sekin, kun hintojen nousu euroalueella on jo reippaasti yli 8 prosenttia.
– Ja missä kaiken kaikkiaan on yksinelävien ja eläkeläisten tukeminen?
– Paitsi energian, myös ruoan ja yleisen hintatason nousu tulisi kompensoida kunnollisilla sosiaaliturvan ja eläkkeiden tasokorotuksilla sekä palkankorotuksilla, Yrttiaho vaatii. 

– Mainostetut indeksikorotukset sosiaaliturvaan ja eläkkeisiin eivät ole mikään lisäys tai helpotus, vaan lainmukainen automaatti, joka sekin vain osin kompensoi elinkustannusten nousua, hän muistuttaa. 
– Indeksihenkseleitä hallituksen on turha paukutella.

-Julkisen vallan tulisi nyt näyttää yksityisille työnantajille esimerkkiä nostamalla hoitoalan palkat välittömästi hoitajaliittojen tavoittelemalle tasolle. Näin ratkaistaisiin myös paheneva hoiva- ja terveyskriisi ja helpotettaisiin hoitajamitoituksen parantamista, kun alan vetovoima kohenisi. Liikkeelle päästäisiin jo hävittäjiin palavalla 400:lla ”yllätysmiljoonalla”.
– Käsittämätöntä, että lisärahan sijaan hoitajien työtaistelutoimia ollaan taas pakkokeinoin estämässä. Näin vain pahennetaan alan työvoimapulaa, Yrttiaho sanoo.

Lehdistötiedote hallituksen syksyn 2022 budjettiriihtä koskien.