Turun Musiikkitalo on vedätys vailla vertaa – törkeintä sitten toriparkin

Arvoisa puheenjohtaja,

Kaupunginvaltuustolle esitetään nyt salaisella listalla uuden Musiikkitalon toteuttajan valintaa. Käytännössä tehdään hankintapäätös. Pormestari Arve on todennut, että hankintapäätöksen myötä talon paikka ja samalla siis asemakaava Aurajokirannan arvokkaaseen Itsenäisyyden aukion puistoon on sinetöity, samoin vasta valmistelussa oleva hankesuunnitelma ja ilmeisesti sitten myös rahoitus – mitä vain hinnaksi lopulta sitten kehdataankin esittää.

Ongelma tässä on siis tiivistetysti se, että rakennuspaikasta eli asemakaavasta ei ole päätöstä, hankesuunnitelmasta eli siitä mitä hankitaan ei ole päätöstä eikä päätöstä ole myöskään rahasta. Eihän silloin voi hankinnastakaan päättää!

Päätös Musiikkitalosta yritetään viedä läpi aivan päinvastaisessa järjestyksessä kuin hyvä hallinto ja kunnallinen demokratia edellyttäisivät. Keskustelu ja päätös kaavasta ja hankesuunnitelmasta yritetään lukita näin jo ennakolta ja samalla sitouttaa päättäjät kustannuksiin, joista ei ole mitään tietoa. Tämä on vedätys vailla vertaa. Mitään näin härskiä ei Turussa ole nähty sitten toriparkkipäätöksenteon.

Nyt vaarannetaan arvokas kaupunkikuva, Aurajokirannan puisto sekä julkiset varat. Mutta vaarannetaan myös orkesteritoiminnan tulevaisuus. On nimittäin erittäin todennäköistä, että Itsenäisyydenaukiolle ei saada laillista asemakaavaa ja koko hanke viivästyy oikeudessa kaatuvan kaavan myötä vielä vuosilla. Voimassaolevassa kaavassa alue on suojeltu puisto. Puisto on siis katsottu niin arvokkaaksi, että se on suojeltu, ei vain merkitty kaavaan puistoksi. Kaava on kohtalaisen tuore, vuodelta 2013. Kyse on Kansallisen kaupunkipuiston osasta. Muita tontin ongelmia ovat yleinen ahtaus, liikenneongelmat, savipohja sekä tietysti ympäröivät kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti arvokkaat rakennukset: kaupunginteatteri, Väinö Aaltosen museo ja Valtion Virastotalo. Aivan tämän kokonaisuuden alla virtaa Aurajoki, jonka ranta-alue asettaa omat haasteensa asemakaavalle. On melkein mahdoton keksiä paikkaa, joka olisi yhtä vaikea kaavoittaa nyt aiottuun käyttöön – laillisesti.

Hämähäkkitontti ei ole sen parempi. Rakentaminen tuhoaisi Samppalinnan puistoa sekä kaupunkikuvaa ja kallioon rakentaminen on kustannuksiltaan täysin arvaamatonta. Tulevassa tiukassa äänestyksessä tätä vaihtoehtoa kuitenkin tuen, jos voin sillä Itsenäisyydenaukion katastrofin estää. Tässä vaihtoehdossa hankinta siis keskeytettäisiin ja valmisteltaisiin uudelleen tälle tontille. Tänä aikana keskustelu kuitenkin jatkuisi ja toivon mukaan järki lopulta voittaisi. Pormestari Arven ja kumppaneiden toimeenpanema vedätys ei ehkä onnistuisi.

Järkevintä olisi peruskorjata nykyinen konserttitalo Aninkaistenmäellä. On annettu kuva, että rakennus olisi jollain lailla liian huonokuntoinen ja orkesterin käyttöön sopimaton. Tästä ei ole kunnon evidenssiä esitetty. Vielä 2017 ja 2018 kaupunginhallituksessa olivat esillä ja eteenpäin menossa suunnitelmat rakennuksen peruskorjauksesta ja laajentamisesta. Hinta-arvio oli vain noin 40 miljoonaa, kun uudisrakennus olisi 70-100 miljoonaa euroa (lisäksi maanalaisten parkkitilojen rakentamisen kustannukset). Parkkitilat nykytalolle Aninkaistenmäellä olisivat valmiina Puutorin alla. Niistä voitaisiin helposti järjestää kulku konserttitaloon.

Peruskorjaussuunnitelmissa soittajien sosiaali- ja harjoitustilat, logistiikka ja jopa uusi 200-300 hengen banketti- tai monitoimisali oli saatu sovitettua viereisen ammatti-instituutin tiloihin. Pääsalin esiintymistilojakin oli saatu parannettua. Ammattikoulurakennuksethan ovat olleet elimellinen osa konserttitalon kokonaisuutta alunperinkin. Peruskorjaussuunnitelmissa ne kytkettäisiin historialliseen yhteyteensä arvokkaalla tavalla. Tehtäisiin kunniaa Göteborgin kaupungin lahjakirjasta lähteneelle 50-luvun upealle kulttuuri- ja sivistyshankkeelle.

Muutaman viime vuoden aikana on kuitenkin alkanut silmitön lobbaus uudisrakennuksen puolesta ja rakennuksen sijoittamisesta jokirantaan. Sen takana ovat ennen kaikkea kokoomuksen taustaryhmät, isot rakennusliikkeet. Ne tästä hyötyvät. Ne saavat urkakan, jolla verovaroja voi lypsää loputtomasti, ne saavat kansallisen tason referenssin ja sokerina pohjalla koeteltua ylipäätään puisto- ja suojelukaavojen kestävyyttä. Näin rakennusliikkeet käyvät päin viimeisiä murtamattomia kaupunkiympäristön ja kulttuurishistorian suojelun barrikaadeja tässä Suomen vanhimmassa kaupungissa.

Arvoisa puheenjohtaja,

On ymmärrettävää, että orkesteri hyppää tietysti siihen junaan, joka näyttää etenevän nopeimmin. Se haluaa hyvät tilat nopeasti. Edelleen kuitenkin nopein ja verovarojen käytön sekä kaupunkiympäristön kannalta vastuullisin ratkaisu olisi korjata nykyinen konserttitalo.

Parasta aikaa kaupunki kuitenkin yrittää myydä tätä Göteborgin kaupungin lahjoituksella aikanaan mahdollistunutta rakennusta yksityisille. Se ei tule kaupaksi menemään. Ottaakohan kukaan edes ilmaiseksi… Rakennus on maakuntakaavalla suojeltu. Ostajan olisi välttämättä käytettävä rakennusta nykyisenkaltaiseen toimintaan eikä sellaiseen riitä kaupalliselta pohjalta millään mahdollisuuksia ja yleisöjä tämän kokoisessa kaupungissa. Talo jää siis veronmaksajien käsiin ja maksettavaksi, vaikka uusi jonnekin tulisikin.

Arvoisa puheenjohtaja,

Musiikkitalon vääntäminen jokirantaan kaupunkikuvan, kaupunkiympäristön ja kaikille avointen virkistysalueiden pilaamisesta sekä aikataluriskeistä, hyvästä hallinnosta, demokratiasta ja julkisista varoista välittämättä on niin härskiä, että tämä episodi kaupungin päätöksenteossa tullaan muistamaan toriparkin veroisena törkeytenä ja kupruna.

Kiitos!


Puheenvuoro Turun kaupunginvaltuuston kokouksessa 18.10.: ”Hankintapäätös” koskien Turun konserttitalon uudisrakennushanketta.

Tieto on meidän – Yle-laki vedettävä eduskunnasta

Arvoisa puhemies,

Yksityisten mediayhtiöiden etujärjestö Medialiitto on vuonna 2017 EU-komissiolle tekemällään kantelulla vaatinut Yleisradion verkossa julkaisemien journalististen tekstisisältöjen voimakasta rajaamista, väittäen niiden vääristävän kilpailua ja olevan EU:n valtiontukisääntöjen vastaisia. Kysymys on Medialiiton edunvalvonnasta ja pyrkimyksestä maksimoida jäsenyritystensä kaupallisen voitonteon mahdollisuudet.

Ihmettelen, miksi maan hallitus on yksityisten mediayhtiöiden painostuksen ja lobbauksen alla lähtenyt rajaamaan Yle:n tehtäviä. Hallitushan ehdottaa eduskunnassa nyt olevassa Yle-lakiesityksessään, että tekstisisältö sallitaan jatkossa verkossa vain tietyin poikkeuksin, esimerkiksi silloin kun se tukee audiovisuaalista sisältöä.

Tieto on meidän -kansalaisaloitteessa eduskunnalle esitetään päinvastoin Yle-lain julkisen palvelun tehtävien laajentamista siten, että niihin sisältyisi jatkossa myös journalististen tekstisisältöjen julkaiseminen verkossa. Aloite on eriomainen ja hyvin perusteltu. Näin juuri Medialiiton kanteluun olisi tullut hallituksenkin vastata ja näin siihen voi – hallitus tai eduskunta – vieläkin vastata. Ylen tehtäviä tulisi vahvistaa, ei rajata. Asiantuntijoiden mukaan Medialiiton kantelu voitaisiin melko varmasti kuitata näin toimien. Ainakin kannattaisi yrittää.

Hallitus käsitteli kantelua komission kanssa epävirallisen menettelyn kautta. Liikenne- ja viestintäministeriö on käynyt komission kanssa epävirallisia neuvotteluja, joiden perusteella lakiesitys on laadittu. Neuvotteluasiakirjat ovat pääosin salaisia. Riskinä tällaisessa epävirallisessa menettelyssä on, että Medialiitto voi jatkaa kantelua, vaikka lakia nyt hallituksen esittämällä tavalla muutettaisiinkin.

Perustuslakivaliokunta kritisoi lakiehdotusta koskevassa lausunnossaan 28.9.2021 sitä, ettei esityksessä tarkemmin perustella näkemystä, jonka mukaan Suomen kansallinen liikkumavara Ylen julkisen palvelun tehtävänmäärityksessä olisi hyvin niukka. ”Esityksen perusteluista tulee esiin arvio, jonka mukaan kansallinen liikkumavara olisi hyvin niukka tai sitä ei olisi lainkaan ja jopa, että komissiolla olisi toimivalta päättää Yleisradion julkisen palvelun tehtävän määrittelystä.” Tällaista toimivaltaa ei tietenkään ole, vaan jäsenmaa päättää ja säätää lakinsa.

Valiokunta pitää ongelmallisena myös sitä, että sananvapauteen kohdistuva rajoitusehdotus, jota perustellaan komission kannalla, perustuu vain dokumentoimattomiin keskusteluihin EU:n virkamiesten kanssa.

Yleisradio itse on puolestaan todennut, että lakimuutos ei aiheuta suuria ongelmia ja siihen on varauduttu jo pitkään. Asia ei ole näin yksinkertainen. Ylen tarjoamat kaikille avoimet sisällöt ovat tärkeitä yhdenvertaisuuden kannalta. Ja jos ajatellaan vaikkapa Ylen aluetoimituksia ja niiden pieneneviä resursseja, on selvää, että tekstisisältöjen rajaaminen vaikeuttaa journalistista työtä ja monessa tapauksessa jäädään näiden sisältöjen osalta yhden vahvan yksityisomisteisen maakuntalehden varaan. Julkisen keskustelun yksipuolistumisen riski on ilmeinen.

Ylen merkitys julkisen keskustelun moniarvoisuuden ja monipuolisuuden takaajana on siis entistäkin tärkeämpi, kun yksityisomisteinen mediakenttä keskittyy voimakkaasti ja omistukset siirtyvät tai ovat jo siirtyneet ulkomaille.

Yksityisten mediatalojen edunvalvontatoiminta ei tietenkään pääty Medialiiton kanteluun ja mahdolliseen Yle-lain muutokseen. On selvää, että Medialiiton kantelulla on vain koeteltu julkisen palvelun rajoja ja mahdollisesti onnistutaankin niitä siirtämään yksityisten eduksi.

Seuraava askel näyttääkin olevan Sanoma-konsernin toukokuussa tekemä kantelu. Sanoma pyrkii haastamaan Ylen suositun Areena-palvelun ja korkeatasoiset oppimateriaalit samanlaisilla kilpailun vääristämis- ja valtiontukisyytöksillä kuin Medialiitto on haastanut nämä verkon journalistiset tekstisisällöt.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan olisikin syytä viimeistään tämän kansalaisaloitteen myötä esittää eduskunnalle, että hallituksen esitystä ei hyväksytä. Vaihtoehtoisesti voisi olla viisasta, että hallitus peruuttaisi lakiesityksensä ja vetäisi sen eduskunnasta. Tieto on meidän -aloite antaa suuntaviivat siihen kuinka Yle-lakia tulisi muuttaa.

Kiitos!

Puheenvuoro lähetekeskustelussa, Tieto on meidän – kansalaisaloite Ylen tekstisisältöjen turvaamiseksi (KAA 8/2021vp)

Yksityiset palvelut eivät korjaa Turun terveydenhuollon ongelmia

Turun kaupunki on jo kuukausia ilmoittanut verkkosivuillaan, ettei aikoja terveysasemien vastaanotoille käytännössä saa. Terveydenhuoltolakia rikottiin räikeästi jo keväällä. Ihmiset eivät saaneet edes reseptejään uusituksi, hoidosta puhumattakaan.

Tein kantelun valvovalle viranomaiselle ja vaadin hoitohenkilökunnan palkkojen tuntuvaa nostamista ja lisäkäsien palkkaamista. Virkajohto ja pormestari Minna Arve (kok) torjuivat esitykset.

Nyt kun syksy on jo pitkällä, tuotiin päätöksentekoon ”terveysasemien hoitoonpääsyn toimenpidesuunnitelma”. Terveysasemakriisi pyritään ratkaisemaan pormestarin linjauksen (TS 5.9.) mukaisesti ostopalveluilla ja palveluseteleillä. Yksityisille palvelutuottajille varaudutaan maksamaan 4,54 miljoonaa euroa. Kaupungin omaan toimintaan satsattaisiin lisää vain 0,3 miljoonaa euroa.

Olisi kaupungille paljon edullisempi, ja terveydenhuoltojärjestelmän kannalta ylipäätään ainoa kestävä ratkaisu, nostaa oman väen palkat kilpailukykyisiksi ja palkata ammattilaisia pysyviin tehtäviin niin paljon, että työkuorma helpottaisi. Mutta palkoista ei toimenpidesuunnitelmassa puhuta – ei tule koronabonuksia, ei palkkaohjelmaa. Rekrytointiongelmiin vastattaisiin johtamista ja työprosesseja kehittämällä, puuttumatta juurisyyhyn.

Turku on vuosia jatkuneella alibudjetoinnilla itse aiheuttanut sen palkkakuopan, henkilöstöpulan ja kohtuuttoman työkuorman, joka on terveyskriisin taustalla. Yksityisille on tehty mahdollisimman helpoksi kilpailla osaava työvoima itselleen. Nyt Turku käytännössä ”vuokraa” yksityisille hukkaamansa työpanoksen kalliisti takaisin. Veroeuroilla katetaan yksityisten voittoisan palkkakilpailun kustannukset ja maksetaan vielä yhtiöiden voitotkin.

Kalliilla rahalla ostettu palvelu varmasti lyhentää jonoja, mutta on myös tärkeää huomata, että etenkin palvelusetelit lisäävät eriarvoisuutta perusterveydenhuollossa. Esimerkiksi toimeentulotuessa palvelusetelin omavastuuta ei hyvitetä ja palvelu jää näin todella monelta sitä tarvitsevalta edelleen hakematta ja saamatta.

Osana toimenpidesuunnitelmaa kaupunki vie eteenpäin myös tuottamistapojen ja palveluverkon muutoksia, mikä käytännössä tarkoittaa muun muassa Arven väläyttämää terveysasemien yksityistämistä. Valmistelu perustuu valtuuston hyväksymään sopeuttamisohjelmaan.

Näyttää siltä, että Pormestarien Turku on kokoomuksen johdolla valmis viemään terveysasemien palvelut yhä laajemmin yksityisten yritysten voitonteon välineiksi. Veronmaksajien rahaa kuluu aiempaa enemmän.

Ongelmia ei kuitenkaan yksityistämällä korjata, vaan järjestelmän perustan mureneminen jatkuu. Kun Turku vaikuttaa vahvasti myös uuden sote-alueen valmistelussa, on olemassa todellinen riski ongelmien leviämisestä koko maakuntaan.


Johannes Yrttiaho
kansanedustaja (vas)

Yleisönosastokirjoitus Turun Sanomissa 6.10.2021

Hallitus tunnusti: Hävittäjähanke velkaannuttaa Suomen

Arvoisa puhemies,

Pääministeri Marin nosti tänään keskustelussa esille sen tosiasian, että uusien monitoimihävittäjien hankinta velkaannuttaa Suomea merkittävästi – ensi vuonna yli 1500 miljoonaa euroa. Lausunto oli pääministeriltä ihan tervetullut mittatikku tähän talousarviokeskusteluun.

Hävittäjien kauppahinnaksi on päätetty noin 10 miljardia. Kauppahinnan lisäksi tulevat vielä käyttökulut koko hankinnan yli 30 vuoden elinkaaren ajalta. Näiden kokonaissumma on epäselvä. Velaksi tehtävän hankinnan kokonaiskulut eivät ole tiedossa.

Esimerkiksi Sveitsi, joka myös on hankkimassa uusia monitoimihävittäjiä, laskee hankintansa kokonaishinnaksi 30 vuoden elinkaarikuluineen summan, joka on kolme kertaa kauppahinta. Sveitsissähän kauppahinta on 4,6 miljardia ja hankkeen kokonaishinta14 miljardia.

Suomi näyttää laskevan kokonaiskulut epätavanomaisen pieniksi eli kertoimella kaksi. Näin 10 miljardin kauppahinta saisi jatkokseen vain 10 miljardin käyttökulut, jotka yhdessä muodostaisivat vain noin 20 miljardin kokonaishinnan.

Mistä tällainen ero kustannusten laskennassa, tai paremminkin esittämisessä, johtuu? Ainakin osin se johtuu siitä, että Suomi ei ota huomioon indeksimuutosten vaikutusta hankkeen kokonaishintaan. Nythän budjetissa HX-hankkeen indeksikorotus on vielä varsin maltillinen 1,5 % eli 22,5 miljoonaa tuon 1500 miljoonan budjettisumman päälle, mutta 30 vuoden aikana indeksien vaikutus voi kuitenkin muodostua huomattavan suureksi.

Kun eduskunta joulukuussa 2020 hyväksyi hävittäjien tilausvaltuuden, se hyväksyi myös kaikki tulevat indeksikorotukset tietämättä lainkaan niiden suuruutta tai edes suuruusluokkaa. Piikki jäi siis eduskunnalta auki.

Arvoisa puhemies,

Kun hallitus nyt on pääministerin suulla tunnustanut, että HX-hanke on isolta osalta julkisen talouden alijäämän taustalla ja syrjäyttää menoja monista tärkeistä kohteista, kuten palveluista ja sosiaaliturvasta, toivon, että hallitus vielä kerran – ennen hankintapäätöstä – todella paneutuu hankkeen perusteisiin.

Hallituksen tulisi selvittää itselleen ja eduskunnalle hankkeen kustannusten muodostuminen myös elinkaarikulujen ja indeksimuutosten osalta.

Tarvitaan myös vastaus kysymykseen, miksi puolustusvoimat haluaa vaihtaa nykyiset Hornetit reilusti ennen niiden käyttöiän päättymistä.

Kaikkein tärkeintä olisi vielä käydä läpi ja päivittää ne sodankäynnin uhkakuvat, joihin hävittäjillä vastataan. On esitetty perusteltuja arvioita, joiden mukaan hävittäjillä ei kyettäisi lainkaan torjumaan ilmeisintä nykysodan uhkaa eli ballistisia- ja risteilyohjuksia. Hiljattain tämän arvion esitti Ylen Sannikka ohjelmassa eversti evp. Ahti Lappi eikä vastaamassa ollut puolustusministeri Kaikkonen pystynyt kritiikkiin lainkaan vastaamaan.

Kiitos.

Puheenvuoro lähetekeskustelussa koskien hallituksen esitystä valtion talousarvioksi vuodelle 2022, HE 146/2021

Turun pormestarisopimus sivuuttaa terveysasemien tilanteen

Arvoisa puheenjohtaja,

Vasemmistoliitto on suhtautunut erittäin kriittisesti ja vastustanut päättyneellä valtuustokaudella pormestarimallia siitä syystä, että se heikentää kuntademokratiaa. Pormestarimalli keskittää merkittävästi poliittista valtaa ja on siksi erityisen korruptioherkkä. Malli myös kaventaa valtuutettujen vaaleissa kuntalaisilta saamaa mandaattia. Malli on lisäksi kallis johtuen kokopäivätoimisille poliitikoille, pormestareille ja apulaispormestareille, maksetuista hulppeista korvauksista sekä tietenkin pormestariston esikuntien palkoista. Pormestarimallin valmisteluvaiheessa hallinnon kulujen laskettiin Turussa kasvavan vuosittain sadoilla tuhansilla euroilla.

Pormestarisopimus puolestaan – etenkin kun se solmitaan tässä esitetyssä muodossa, hyvin ehdotonta yksimielisyyttä vaativaksi – kaventaa valtuutetun mandaattia entisestään. Suomalaisen kuntademokratian idea on se, että kaupunginvaltuutetut ovat vastuussa suoraan kuntalaisille, eivät poliittisille ryhmille tai poliittisille sopimuksille. Päätökset pormestarijärjestelmästä on nyt kuitenkin tehty. Itse toivon, että mallin kokeilu jää Turussa yhteen valtuustokauteen.

Turun puolueet keskittyivät ennen vaaleja ”Pormestarien Turun” hallinnon rakenteluun, hyväpalkkaisten tehtävien perustamiseen ja niistä kilvoitteluun. Sitten vaalien jälkeen ne puuhastelivat pormestarisopimuksen parissa. Kaupungin asukkaiden akuutit ja arkiset palvelutarpeet ja niihin vastaaminen jäivät vähemmälle huomiolle.

Karmaiseva esimerkki tästä ovat Turun perusterveydenhuollon palvelut, joita kuntalaiset eivät ole kuukausiin onnistuneet saamaan säällisessä tai edes laillisessa ajassa. Pormestarisopimus ei helpotusta näihin ongelmiin tuo.

Turun terveysasemien puhelinvarausjärjestelmään tulee tällä hetkellä 2000 soittoa päivässä, 20 hoitajaa työskentelee kokopäivätoimisesti vastaamassa, mutta puheluihin ei pystytä vastaamaan eikä aikoja voida antaa. Terveydenhuoltolain mukaan yhteys terveydenhuollon yksikköön tulisi saada heti, hoidontarpeen arviointi saa kestää kolme päivää.

Turun Sanomien (19.8.) haastatteleman terveysasemista vastaavan ylilääkärin mukaan tarvittaisiin 10 hoitajaa ajanvaraukseen ja vähintään toiset 10 vastaanottotyöhön, jotta toiminta saataisiin lailliseksi ja ihmisille järjestyisi ainakin jotain hoitoa. Häntä ylempi virkamies, Hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden tuotantojohtaja kuitenkin väittää, että ”työmarkkina on tyhjä”. Hän toteaa lisäksi, että Turun kaupunki ei aijo lähteä kilpailemaan hoitajista palkoilla, koska uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa pian.

Näinkö on Turussa nyt linjattu? Kaikki toimet saavat odottaa, kunnes hyvinvointialueet aloittavat puolentoista vuoden kuluttua!

En todellakaan usko, etteikö kahtakymmentä hoitajaa Turun palvelukseen rahalla saataisi, onhan suuri joukko hoitajia siirtynyt juuri huonon palkan ja raskaan työkuorman vuoksi muiden työnantajien palvelukseen. Kun kilpailu työvoimasta on palkassa hävitty, palkalla se myös voitetaan. On kysyttävä, eikö Hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden (ent. Hyvinvointitoimiala) virkajohto piittaa terveydenhuoltolaista? Onko unohtunut, mitä johdetaan ja miksi?

Viimeksi tänään hoitajaliitto Super vaati lisää julkista rahaa hoitajapulan ratkaisemiseen. Jo pian tarvitaan hoitoalalle palkkaohjelma, jolla palkkojen jälkeenjääneisyys kurotaan kiinni, Turussa tämä tarkoittaa palkkatason nostamista vähintään naapurikuntien tasolle. Pormestarisopimuksesta ei kuitenkaan tällaista kirjausta palkkaohjelmasta löydy.

Aivan välittömästi tarvitaan vähintään kaksikymmentä hoitajaa lisää perusterveydenhuoltoon, jotta edes terveysasemien palvelu saadaan lailliseksi. Olen jättänyt valtuustolle tänään tätä koskevan valtuustoaloitteen, sitä saa mielellään kannattaa.

Asia voidaan siis ratkaista jo seuraavassa kaupunginhallituksen kokouksessa, jonne aloite menee jatkotoimia varten. Hallituksen tehtävä on huolehtia siitä, että kaupungissa noudatetaan lakia. Se vastaa myös henkilöstöpolitiikasta.

Valtuutettu Arve, olette vahvin ehdokas kaupungin pormestariksi. Lupaatteko, että jos tulette valituksi tuohon tehtävään, esitätte ensi tilassa kaupunginhallitukselle vähintään kahdenkymmenen uuden hoitajan palkkaamista?

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja!

Puheenvuoro Turun kaupunginvaltuuston kokouksessa 23.8.2021

Suomi, USA ja Afganistan

Hyvä ystävät ja toverit,

Jälleen on yksi Naton ja Yhdysvaltojen johtama miehitys- ja sotilasoperaatio päättynyt. Kahdenkymmenen vuoden miehityssota Afganistanissa johti katastrofiin – inhimilliseen kärsimykseen ja massiivisiin pakolaisvirtoihin.

En pidä oikeana sitä, että myös vasemmistoliiton johto oli Lipposen hallituksessa 2000-luvun alussa hyväksymässä kriisinhallinnan nimikkeellä Suomen osallistumisen Yhdysvaltain johdolla tapahtuneeseen miehityssotaan. Päätös oli yksinkertaisesti väärä. Se on ollut myös kallis, jo pari vuotta sitten kulut Suomelle arvioitiin miljardiksi euroksi.

En pidä oikeana myöskään sitä, että Vasemmistoliitto ollessaan Kataisen hallituksessa tuki päätöstä Afganistan-operaatiossa jatkamisesta ja hyväksyi samalla sittemmin ahkerasti käytetyn linjauksen; yhdessä sisään, yhdessä ulos. Käytännössä Yhdysvalloille annettiin oikeus päättää Suomen puolesta, koska suomalaissotilaat saavat poistua Afganistanista.

Hyvät toverit,

Pidän kuitenkin ehdottoman oikeana sitä, että Suomi on nyt viimeinkin keskeyttänyt turvapaikkaa hakeneiden palautukset kriisin keskellä elävään maahan ja pyrkii myös tuomaan suomalaisten palveluksessa työskennelleitä afganistanilaisia Suomeen, jos he itse sitä haluavat. Myös esimerkiksi perheenyhdistämisistä pitää huolehtia.

Tuntuu silti kummalliselta, että Suomi, joka ei ole Naton jäsen, on luvannut Yhdysvalloille ja Natolle ottaa vastaan myös sellaisia afganistanilaisia, jotka ovat työskennelleet nimenomaan Yhdysvalloille ja Natolle – eivät koskaan Suomelle. Tuntuu vähintäänkin oudolta, että vasemmistoliitto on Marinin hallituksessa ollut hyväksymässä tätä koskevan linjauksen.

Pyytäisinkin, että hallituksessa päätöstä tekemässä ollut puheenjohtaja Li Andersson valaisisi meille tietämättömille sitä ajatuskulkua, joka johti tällaiseen kummalliseen päätökseen. Haluaisin myös tietää, milloin Yhdysvallat Suomelle tätä ensi kertaa ehdotti. Päätöksestähän ei ennen sen julkistamista kerrottu sen paremmin ulkoasiainvaliokunnalle kuin eduskunnan muillekaan valiokunnille.

Vaikuttaa siltä, että hallitus on halunnut Afganistanin osalta tehdä Natolle ja Yhdysvalloille vielä yhden palveluksen; eli näyttää vihreää valoa sille, että näiden palveluksessa ollutta väkeä – ja kyse lienee myös tiedusteluväestä ja ehkä myös sotilaista – voi asettua Suomeen. Suomi ei toki ole ainoa Natoon kuulumaton maa, joka on halunnut tässä suhteessa toteuttaa Yhdysvaltain ja Naton toiveita. Näin ovat tehneet myös Kosovo ja Uganda.

Samaan aikaan, kun etuoikeutettu kansanosa pelastetaan, maassa on miljoonia sisäisiä pakolaisia.

Mutta hyvät ystävät ja toverit, miksi Suomi sitten oli mukana tässä hirveässä sodassa?

Jotkut korkeat upseerit ja ulkopolitikan tutkijatkin väittävät, että Afganistanin sotaan osallistuminen oli Suomelle hyödyllistä. Suomi olisi näin osoittanut olevansa Yhdysvaltain kannalta tärkeä ja luotettava liittolainen. Ja tämä puolestaan olisi lujittanut myös meille tuikitärkeinä markkinoituja transatlanttisia suhteita.

Samojen tahojen mukaan Suomi on Afganistanin sotaan osallistumalla saanut myös tarpeellista sotatuntumaa. Mihin sitä tarvitaan? Mikä on seuraava Yhdysvaltain Suomelle osoittama sota?

Esitän lopuksi, että vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää muille eduskuntapuolueille, että Suomen osallistumisesta Afganistanin operaatioon ja kaikesta siihen liittyvästä tehtäisiin kaikenkattava selonteko, joka lähetettäisiin eduskunnan käsiteltäväksi.

Kiitos!

Puheenvuoro Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksessa 19.-20.8.2021

Potilaan hoitoon pääsy ei toteudu Turun kaupungin terveysasemilla

KANTELU
13.8.2021

Eduskunnan oikeusasiamiehelle,

Potilaan hoitoon pääsy ei toteudu Turun kaupungin terveysasemilla

Terveydenhuoltolain 51 §:n mukainen hoitoon pääsy ei toteudu Turun kaupungin perusterveydenhuollossa. Yksinomaan puhelin- ja verkkopalveluna järjestetty terveysasemien ajanvaraus ei pysty vastaamaan potilaiden yhteydenottoihin eikä aikaa lääkärille tai hoitajalle pystytä antamaan. Tilanne on jatkunut yhtäjaksoisena jo ainakin alkuvuodesta saakka. Vastaavia ongelmia on esiintynyt merkittävässä mitassa myös aiempina vuosina, mutta nyt lainvastainen tilanne on ollut erityisen pitkäkestoinen, palvelut laajasti kattava ja siten poikkeuksellisen vakavasti ihmisten perusoikeuksia, henkeä ja terveyttä vaarantava. Vastaanottoaikaa hoitajalle tai lääkärille ei saa, lähetteitä ei saa, edes reseptejä ei pysty uusimaan.

Terveydenhuoltolain 51 § 1 momentin mukaan: ”Kunnan on järjestettävä toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteyden terveyskeskukseen tai muuhun terveydenhuollon toimintayksikköön. Terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana. Perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut toimintayksikköön.”

Lainmukaiset määräajat yhteyden saamisessa terveydenhuollon toimintayksikköön ja hoidontarpeen arviointiin eivät toteudu. Hoitoa ei käytännössä myöskään saa, siten kuin terveydenhuoltolain 51 §:n 2 momentin perusteella tulisi saada.

Useiden kansalaisilta saamieni yhteydenottojen, julkisuudessakin esillä olleiden ja Turun kaupungin hyvinvointitoimialalta saamieni tietojen perusteella on selvää, että tilanne on terveydenhuoltolain vastainen. Koska puhelimella ja verkkoyhteydenotolla yhteyttä ei voida taata, ihmisiä on kehotettu saapumaan suoraan terveysasemalle. Myöskään paikan päällä palvelua ei ole voitu järjestää lain edellyttämällä tavalla. Vain osa jonoon tulleista on saanut asiansa jollain tavalla käsittelyyn. Kaupunki on samaan aikaan sulkenut alueellisia terveysasemiaan ja keskittänyt niiden toimintaa kaupungin keskustan asemalle. Se tarkoittaa käytännössä, että terveysasemalle paikan päälle on vaikeampi päästä hoitoa jonottamaan ja vaatimaan. Monet palvelua tarvitsevat jättävät sitä kokonaan hakematta ja ne, joilla on varaa ostavat palvelut yksityisiltä palveluntarjoajilta. Resurssit Turun kaupungin terveysasemilla eivät selvästikään ole riittävät ihmisten palvelemiseen.

Vastuu palvelun lainmukaisuudesta on Turun kaupungilla ja hyvinvointitoimialan johtavilla viranhaltijoilla. Ongelmien taustalla ovat pitkään jatkuneet terveydenhuollon ammattihenkilöstön rekrytointivaikeudet, jotka kohdistuvat nimenomaan Turun kaupunkiin työnantajana, ja joiden korjaamiseksi ja mm. henkilöstön palkkatason parantamiseksi virkajohdon olisi tullut jo aikaa sitten ryhtyä toimiin.

Asia on siksi vakava ja laajakantoinen, että pyydän eduskunnan oikeusasiamiestä ylimpänä laillisuusvalvojana välittömästi tutkimaan kanteluni ja selvittämään em. tilanteen Turun kaupungin hyvinvointitoimialan perusterveydenhuollossa ja terveysasemilla. Turun kaupungin hyvinvointitoimialan virkajohdon vastuut asiassa tulee myös selvittää.

Pyydän oikeusasiamiestä välittömästi ohjaamaan laillisuusvalvonnallisilla toimenpiteillä Turun kaupungin noudattamaan lakia. Käsitykseni on, että oikeusasiamiehen niin harkitessa kantelu voidaan siirtää Aluehallintoviraston ratkaistavaksi. Oikeusasiamiehen tulisikin tässä tapauksessa velvoittaa AVI toimimaan välittömästi.

Kantelu ei ole vireillä muussa viranomaisessa.

Kunnioittavasti,
Johannes Yrttiaho
Kansanedustaja

ilmastopolitiikka unohtaa sotilastoiminnan päästöt

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti hälyttää kiihdyttämään ns. ilmastotoimia. Enpä ole havainnut median nostaneen esiin sotilastoiminnan ilmastovaikutuksia. Yritimme kollega Mustajärven kanssa herättää tästä keskustelua jo 2019 (ks. oheinen Turun Sanomien artikkeli 28.12.2019). Hiljaista oli.

Entä nyt?Kioton ilmastosopimuksesta USA neuvotteli sotilastoiminnan päästöt ulos, Pariisin sopimuksessa ne ovat vapaaehtoispohjalla. USA:n armeija (Department of Defense) ei ilmoita päästöjään lainkaan, joten tutkijat joutuvat laskemaan ja arvioimaan niitä vaikeimman kautta monista eri lähteistä. Tarvittaisiinkin ilmastopaneelin perusteellinen raportti, joka keskittyisi sotilastoiminnan päästöihin ja ilmastonmuutosta kiihdyttäviin vaikutuksiin.

Maailman kasvihuonekaasupäästöt olivat 2019 lähes 60 000 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Sotilastoiminta tuottaa tutkijoiden (Scientist for Global Responsibility) arvioiden mukaan 6 prosenttia kaikista maailman kasvihuonepäästöistä. Yksin USA:n armeijan 60 miljoonan tonnin päästöt ovat suuremmat kuin kokonaisten valtioiden. USA:n sotavoimien taakse jää päästöillä mitaten jopa 140 kansantaloutta. Koko USA:n sotateollisen kompleksin päästöt ovat vielä armeijan päästöihin nähden moninkertaiset. Esimerkiksi Suomen koko kansantalouden päästöt vuodessa ovat 48 miljoonaa tonnia. Ns. terrorismin vastaisen sodan ilmastovaikutukset ajanjaksolla 2001-2017 on arvioitu asiaa tutkineen Bostonin yliopiston prof. Neta C. Crawfordin analyysiin perustuen peräti 3000 miljoonaksi hiilidioksiditonniksi.

Suomen puolustusvoimien päästöt ovat laskeneet kymmenessä vuodessa 362 000 hiilidioksiditonnista (2010) noin 234 000 tonniin (2020). Tämä on pitkälti seurausta lämpöenergian ja sähkön päästöjen vähenemisestä. Taustalla on paitsi puolustusvoimien siirtyminen päästöttömiin ja uusiutuviin enegialähteisiin ja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantuminen myös mitä ilmeisimmin kiinteistöistä luopuminen, toisin sanoen varuskuntien lakkauttamiset ja leikkaukset. Juhlaan ei siis ole aihetta. Kehitys on tiiviisti yhteydessä samaan aikaan vahvistuneeseen turvallisuuspolitiikan USA/Nato-sidokseen, kalliiden asejärjestelmien esiinmarssiin ja alueellisen maanpuolustuksen heikentämiseen. Esimerkiksi uusien Nato-hävittäjien hankinnalla Suomi on mukana ylläkuvatun USA:n sotateollisen kompleksin pönkittämisessä, myös ilmastopäästöjen osalta. Samalla noudatettu turvallisuuspolitiikka tosiasiassa heikentää Suomen turvallisuusasemaa.

Puolustushallinnon kiinteistöihin liittyvien päästövähennysten rinnalla puolustushallinnon maa- ja meriliikenteen sekä sotilasilmailun päästöt ovat siis pysyneet vakaasti korkealla tasolla. Reilu valtaosa puolustushallinnon päästöistä eli noin 140000 tonnia tulee sotilasilmailusta.

Suomen hävittäjähankinnassa kenraalien suosikin eli F-35:n yhden koneen yhden tehtävän aiheuttama päästö on 28 hiilidioksiditonnia. Se on lähes kolme kertaa keskivertosuomalaisen vuotuinen hiilijalanjälki.

Samalla kun varuskuntia lakkauttamalla ja siis alueellista maanpuolustusta heikentämällä 2010-luvulla tehtiin puolustusbudjettiin tilaa muun muassa uusien Nato-hävittäjien peräti 30 miljardin euron hankinnalle, myös päästöjen osalta syntyi ilmastopoliittisesti hyvin kyseenalaista ”pelivaraa” jatkaa lentopetrolin polttoa, ja vaikka lisätäkin sitä edellämainittujen positiivisten tilastolukujen suojissa, maineen kärsimättä.

Tätä kaikkea on sotilaallinen liittolaisuus Yhdysvaltojen kanssa. Kehityksen suuntaa olisi syytä vakavasti miettiä myös maan hallituksen pöydissä, kun syksy tuo sinne uusien monitoimihävittäjien kaupan. Ainakin vasemmistoliiton ja vihreiden puheenjohtajat ovat lupailleet budjettiriihestä oikein ilmastoriihtä. Sen soisi näkyvän ennen kaikkea asehankintojen kohdalla. Säästämällä niistä vähennetään suoraan päästöjä, mutta säästetään myös merkittävästi julkisia varoja, joita sitten voidaan satsata sosiaalisesti ja ilmaston tulevaisuudenkin kannalta fiksusti ja oikeudenmukaisesti.

(Lähteitä: Neta C. Crawford: Pentagon Fuel Use, Climate Change, and Costs of War. Boston University, 2019.; Puolustushallinnon ympäristöraportti 2019-2020. Puolustusministeriö, 2021.)

Turku leikkaa palveluista – suurhankkeet nielevät rahat

Turun kaupunginvaltuusto sai toukokuun kokouksessa eteensä Logomon sillan ylittyneen budjetin. Kerta oli jo neljäs, kun valtuusto ”tarkisti” ratapihan ylittävän sillan hintaa – ylöspäin. Noin 5 miljoonan budjetilla alulle laitettu siltahanke on paisunut jo nelinkertaiseksi. Nyt veronmaksajilta kerättyä rahaa oltaisiin käyttämässä 21,6 miljoonaa euroa. Vasemmistoliitto on äänestänyt näitä korotuksia vastaan valtuustossa joka kerta. Logomon silta on kupru vailla vertaa, härskiä rahastusta, josta hyödyn korjaa rakennusliike, ja josta vastuussa ovat kokoomus, vihreät ja sdp. Se on kutenkin vasta enne siitä, mitä tuleman pitää.

Leikkauksilla lisätään velanottovaraa

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2019 kokouksessaan 59 miljoonan euron leikkausohjelman. Vasemmistoliitto vastusti, mutta kokoomuksen taitavasti junailema leikkaus- ja yksityistämispolitiikka sai valtuutettujen enemmistön tuen.

Leikkauksia tehdään, koska varaudutaan tulevaan velanottoon. Käyttötalouteen on tehtävä tilaa tuleville lainan lyhennyksille. Velkaa taas otetaan, koska yllämainittu puoluekolmikko haluaa toteuttaa rahaa nieleviä suuria rakennushankkeitaan: funikulaari, Logomon silta, kauppatori, uusi konserttitalo, ratapihan areena- ja elämyskeskus, Itäharjun kansirakenne, raitiotie.

Yhteensä ”vetovoimainvestointien” hinta nousee satoihin miljooniin euroihin. Tavallinen turkulainen ei näistä hankkeista hyödy arjessaan juuri lainkaan. Oikeastaan käy päin vastoin, sillä rahat näihin kaivetaan palveluista leikkaamalla ja palveluita yksityistämällä.

Leikkauslistalla törkeimmästä päästä on vanhustenhuollon 15 miljoonan säästöt, kun tarvittaisiin 15 miljoonaa lisää. Samaa sarjaa on lasten varhaiskasvatuksen yksityistämistavoitteen nosto 40 prosenttiin. Vielä kymmenen vuotta sitten yksityisen varhaiskasvatuksen osuus oli alle 20 prosenttia kaikista varhaiskasvatuspalveluista. Kaupunginsairaalan vuodepaikkoja on vähennetty radikaalisti ja kesäksi vähennetään lisää, kaikkiaan reilusta 300 paikasta vähennys on sata paikkaa. Opetukseen kohdistettiin tämän vuoden budjetissa viiden miljoonan leikkaus. Kaiken huipuksi kaupungin talous oli lopulta viime vuonna yli 10 miljoonaa ylijäämäinen, mutta ylijäämä päätettiin siirtää taseeseen investointien rahoittamiseksi – ei suinkaan palveluihin.

Pormestarisopimuksessa sovitaan seuraava kupruaalto

Entinen kaupunginjohtaja Aleksi Randell (kok.) on nykytoimessaan Rakennusteollisuuden toimitusjohtajana varmasti tyytyväinen. Homma sujuu, kuten ”pojat” ovat jo vuosia sitten suunnitelleet. Turun sairaalakiinteistötkin saatiin myytyä ja ruotsalaissijoittaja Hemsö ostettua sillä kaupalla mukaan Itäharjun kehittämiseen. Kauppa oli sijoittajalle hyvä, sillä se sai arvokkaiden kiinteistöjen ja tonttien lisäksi niille myös varman vuokranmaksajan eli Turun kaupungin. Kaupunki maksaa nyt saamansa myyntihinnan takaisin Hemsölle vuokrissa korkojen kera. Näin kokoomus, vihreät ja sdp ovat myyneet myös yhteistä omaisuutta, jotta suurinvestoinnit toteutuisivat.

Jos valtuuston hyväksymällä leikkauslistalla sitoutettiin puoluekenttää tulevien rakennushankkeiden vaatimaan talouskuriin, sama sitouttava tarkoitus on ollut myös päätöksellä pormestarimalliin siirtymisestä, jota vasemmalla sitäkin vastustimme. Pormestarisopimuksen pohjustaminen ja rahakkaiden kokoaikaisten poliittisten luottamustehtävien jakaminen on kulisseissa käynnissä. Nyt valittava valtuusto tulee tekemään päätöksiä niistä suurhankkeista, joihin varautumiseksi leikkaukset käynnistettiin. Seuraava kupruaalto on nousemassa pormestarien Turussa.

Hyötyjinä kokoomuksen taustaryhmät

Kokoomus on Turussa onnistunut tavoitteissaan kasata enemmän niille, joilla jo paljon on. Asuntojen vuokrat ovat olleet kovassa kasvussa. Ne seuraavat asuntojen hintojen nousua. Se taas on seurausta todella tiiviistä, viheralueita nakertavasta yksityisestä asuntorakentamisesta. Kaavoituksella on jo pitkään ohjattu ”täydennysrakentamaan” keskustaa ja sen reuna-alueita. Kaupunkirakenteen tiivistämisestä on tullut ekologinen perustelu silkalle kiinteistöjen arvon nostatukselle. Näin kokoomuksen politiikka on saatu maistumaan mainiosti myös vihreille.

Tästä politiikasta hyötyvät rakennusliikkeet, yksityiset varhaiskasvatus- ja sotepalveluyritykset sekä ne hyvin toimeentulevat turkulaiset, jotka voivat kompensoida palveluiden heikkenemisen ns. ”omasta pussista”. Heille julkiset palvelut eivät ole arkinen välttämättömyys, vaan valintakysymys

Suurhankkeet haudattava

Vasemmistoliitto ajaa toisenlaista politiikkaa. Me haluamme estää rakennuskuprut. Suurhankkeet saavat jäädä. Rahat tarvitaan arjen kannalta tärkeiden palveluiden vaatimiin tiloihin ja itse palveluihin, jotta niiden laatu voidaan taata. Henkilöstön hyvinvointi on hyvien palveluiden edellytys. Niinpä aivan olennaista on puolustaa kaupungin työntekijöiden oikeuksia.

Johannes Yrttiaho
kansanedustaja,
kaupunginvaltuutettu


Kirjoitus on julkaistu Turun Vasemmistoliiton Uusi Päivä -lehdessä kesäkuussa 2021.