Arvoisa puhemies,

Hallitus esittää, että Suomi jatkaisi osallistumista Irakin ns. koulutusoperaatioon, tällä kertaa vuoden 2021 loppuun.

Osallistumista on pidennetty vuoden pätkissä siitä saakka, kun Suomi on Irakin operaatioon osallistunut eli vuodesta 2015.

Loppua ei ole näkyvissä; päinvastoin vaikuttaa siltä, että Marinin hallitus on laajentamassa Suomen osallistumista Yhdysvaltain johtamaan sotilaalliseen operaatioon vielä nykyisestä. Päätökset on tarkoitus tehdä Naton puolustusministerikokouksessa helmikuussa 2021.

Osallistumisen laajentaminen on ongelmallista kahdesta syystä. Ensinnäkin siksi, että irakilaiset suhtautuvat hyvin kriittisesti ulkomaalaisten joukkojen läsnäoloon maassa. Irakin parlamenttihan vaati kaikkien ulkomaalaisten sotilaiden poistumista maasta tämän vuoden alussa. Toinen ongelma on, että operaation luonne näyttää olevan muuttumassa siitä, miksi se kuusi vuotta sitten perustettiin.

Kun Yhdysvaltain johtama liitto muodostettiin vuoden 2014 syyskuussa, perusteluna oli tarve luoda Isisin vastainen rintama. Suomi liittyi koalitioon samana vuonna.

Terroristijärjestö Isis oli julistanut perustaneensa Irakin ja Syyrian alueelle kansainvälisen islamilaisen kalifaatin. Isis oli valtaamassa suuria alueita sekä Irakista että Syyriasta. Näytti mahdolliselta, että terroristijärjestö oli saamassa haltuunsa kokonaisia valtioita, joissa asuu kymmeniä miljoonia ihmisiä. Isisistä olisi näin tullut valtiollinen toimija.

Yhdysvallat julisti Isisin voitetuksi terroristijärjestön menetettyä maa-alueensa Irakissa joulukuussa 2017.

Lokakuussa 2019 Turkki aloitti hyökkäyksen Syyrian kurdialueille. Trumpin hallinnon sallima hyökkäys avasi uusia toimintamahdollisuuksia Isisin maan alla olleille terroristisoluille ja muille jihadistiryhmille. Seurauksena Isis tekee jälleen sotilaallisia iskuja lähes päivittäin sekä Irakissa että Syyriassa. Se ei kuitenkaan enää ole samanlainen uhka kuin muutama vuosi sitten.

Selonteko vaikenee Turkin hyökkäyksen vaikutuksista. Ehkäpä siksi, että Irakin kurdialue, jossa suomalaiset ovat kouluttaneet kurditaistelijoita, on paitsi Yhdysvaltain myös Turkin läheinen liittolainen.

Selonteoissa on vuosi toisensa jälkeen vaiettu kurditaistelijoiden koulutukseen liittyvistä ongelmista. Kurdialueen sisäinen ja kurdiryhmien keskinäinen valtataistelu, korruptio, muihin etnisiin ryhmiin kohdistuva syrjintä ja ongelmat keskushallinnon kanssa sekä suhteet Turkkiin ja Irakin vuoristoalueilla toimiviin kurdeihin sivuutetaan vaieten.

Arvoisa puhemies,

Irakin operaation luonteen muuttuminen tunnustetaan selonteossa epäsuorasti.

Selonteko toteaa, että ”Irak on joutunut entistä hankalampaan asemaan Yhdysvaltojen ja Iranin välienselvittelyssä ja tämä on heijastunut Iran-mielisten shiiamilitioiden tekemien iskujen merkittävänä lisääntymisenä.  Kehityskulku sai alkunsa vuodenvaihteessa, jolloin voimankäyttö Yhdysvaltojen ja Iran-mielisten shiiamilitioiden välillä lisääntyi.”

Suomalaiset ovat nyt Irakissa mukana muuttuneessa operaatiossa, jonka tavoitteena on estää ”Iran-mielisiksi” luonnehdittujen shiiapuolueiden asemien vahvistuminen.

Tavoitteen, jota Suomen ulkopoliittinen johtokin näyttää seuraavan, on asettanut presidentti Trumpin hallinto, joka koko olemassaolonsa ajan on pyrkinyt kokoamaan Iranin vastaista liittoutumaa.

Yhdysvallat murhasi Irakissa viime tammikuussa presidentti Trumpin määräämällä ohjusiskulla iranilaisen kenraali Suleimanin. Iran vastasi iskuun. Suleimani oli Iranin tasavallan korkeimman sotilasjohdon jäsen ja keskeinen henkilö Isisin kukistamisessa erityisesti Irakin alueella.

Iskulla Yhdysvallat haki yhteenottoa Iranin kanssa. Uuden sodan mahdollisuus Lähi-idässä oli käsin kosketeltava.

Marinin hallitus – etunenässä ulkoministeri Haavisto – tuomitsi kyllä Iranin iskut Irakiin, mutta ei Trumpin määräämää Suleimanin murhaa. Samoin toimi valitettavasti myös presidentti Niinistö.

Haavisto otti Irakin suurlähettilään puhutteluun, koska iskut vaaransivat myös suomalaissotilaiden turvallisuuden, mutta Yhdysvaltojen suurlähettilästä Haavisto ei ottanut puhutteluun.

Arvoisa puhemies,

Muutama päivä sitten Iranissa salamurhattiin iranilainen tiedemies. Maailmalla moni on pitänyt sitä Israelin ja Yhdysvaltain uusimpana yrityksenä suistaa Lähi-idän alue uuteen sotaan.

Onko Suomen johdossa kukaan sanonut iskusta mitään – ministerit, presidentti?

Puhemies,

Irakin sotilaallisella operaatiolla, johon Suomi osallistuu, ei ole YK:n valtuutusta.

Miksi Suomi sitten osallistuu vuodesta toiseen Irakin operaatioon ja miksi operaatiota on jopa tarkoitus laajentaa?

Suomalaisten mukanaolon todellinen syy selviää selonteon avainlauseessa sivulla kuusi. Se kuuluu: ”Samalla edistetään yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa”. Osallistuminen siis edistää Suomen ja Yhdysvaltain sotilasyhteistyötä.

Operaation laajentaminen on Yhdysvaltain ja Naton tahto. Uhkana on, että operaatio muuttuu osaksi Iranin vastaista liittoumaa, jota Yhdysvallat pyrkii rakentamaan.


Puheenvuoro lähetekeskustelussa koskien valtioneuvoston selonteko Suomen osallistumisen jatkamisesta Irak-operaatiossa, VNS 5/2020vp.

Puhemies!

Yhdysvallat perusti toisen maailmansodan jälkeen sotilasliitto Naton omaksi puolustuksekseen, tarkoituksena pitää sodat merten takana, pois omalta alueelta. Tämän strategian toteuttamiseen Yhdysvallat tarvitsi ja tarvitsee avukseen pikkuvaltioita. Natossa ei ole kyse näiden valtioiden turvallisuudesta, kuten uskotellaan, vaan nimenomaan Yhdysvaltojen turvallisuudesta, sen varmistamisesta.

Tällä hetkellä Yhdysvallat pyrkii vaikuttamaan kaikkiaan noin 140:en maailman maahan strategisen tavoitteensa toteuttamiseksi. Yksi näistä maista on Suomi, jonka hävittäjähankinnan ytimessä ovat Yhdysvaltain edut. Suomen puolustusministeriö harhauttaa eduskuntaa väittämällä, että kyse olisi Hornetien suorituskyvyn korvaamisesta. Todellinen tavoite näyttää olevan lisätä merkittävästi ilmavoimien suorituskykyä tulevien 40 vuoden aikana.

HX-hankkeen hinnasta, sisällöstä ja vaikutuksesta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ei Suomessa keskustella.

Yhdysvaltain Foreign Military Sales -järjestelmä varmistaa, että maa ei myy tärkeimpiä asejärjestelmiään kuin sellaisille valtioille, jotka ovat sen kanssa liittosuhteessa tai jotka käyttävät aseita Yhdysvaltojen eduksi. Tällainen järjestelmä ovat Suomen ilmavoimien nykyiset Hornetit ja tällaisia ovat myös Super Hornet ja F-35, joista etenkin jälkimmäistä sotilaat niin kiivaasti Suomelle havittelevat.

Suomen puolustuksen kannalta monitoimihävittäjien hankinta on tarpeeton, maan turvallisuuden kannalta haitallinen. Tositilanteessa hyökkäysaseiksi tarkoitetut koneet eivät edes kykene uhkaamaan sitä maailman kehittyneintä ohjusteknologiaa ja mittavaa ohjusarsenaalia, joka Venäjällä on hallussaan; päinvastoin Yhdysvaltain eduista lähtevä varustautuminen on omiaan horjuttamaan Suomen lähialueiden vakautta ja heikentää pahasti maan turvallisuusasemaa.

HX-hanke olisi siis niin ulko- ja turvallisuuspoliittisten kuin myös taloudellisten syiden vuoksi syytä keskeyttää ja arvioida uudelleen ensi vaalikaudella.

Puhemies,

Suomi liitettiin osaksi Yhdysvaltain sotilaallista strategiaa 90-luvun alussa kolmella keskeisellä askeleella: Hornet-kaupalla 1992, kutsumalla Suomi Naton NACC-alajärjestön tarkkailijajäseneksi ja vuonna 1994 allekirjoitetulla Nato-kumppanuussopimuksella. Kaikissa vaiheissa Suomen eduskunta pidettiin pimennossa tai se sivuutettiin kokonaan.

Hornetien hinnasta ja koko hankkeesta annetiin eduskunnalle ja hallitukselle väärää tietoa. NACC:n tarkkailijajäsenyyteen liityttiin yksipuolisella Naton kutsulla. Kumppanuussopimuksen allekirjoitti silloinen ulkoministeri Haavisto (kesk.), ilman valtuutusta hallitukselta, ilman eduskunnan hyväksyntää.

Puhemies,

Yhdysvaltain tavoitteena on koota pohjoismainen liittokunta valvomaan sen etuja arktisella alueella Venäjää vastaan. Tätä tavoitetta palvelevat jo 90-luvulla otetut askeleet, vuonna 2014 allekirjoitettu isäntämaasopimus ja Pohjoismaiden välillä viime aikoina solmitut puolustusyhteistyötä koskevat sopimukset.

Epäviralliset ohjelmat, yhteisymmärryspöytäkirjat ja aiejulistukset ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikassa syrjäyttäneet eduskunnan ratifioimat sopimukset. Vaikka näiden asiakirjojen asema on epävirallinen, niitä noudatetaan kuin sitovia kansainvälisiä sopimuksia.

Marinin hallitus toimii ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla kuten lukuisat edeltäjänsä. Se on täysin sotilaiden säännöstelemän tiedon varassa, vähintäänkin haluton puuttumaan asioiden kulkuun.

Puhemies,

Joe Biden linjasi jo tammikuussa Foreign Affairs -lehdessä omaa ulkopolitiikkaansa, mikäli hänestä tulee Yhdysvaltain seuraava presidentti. Biden on lämmittänyt uudelleen republikaani John McCainin yli kymmenen vuoden takaisen esityksen ”demokraattisten valtioiden liitosta”, joka toimisi YK:n sisällä tai rinnalla sen asemaa entisestään heikentäen. Liittokunta olisi suunnattu etenkin Venäjää ja Kiinaa vastaan. Tuollaisen liittokunnan luomisesta ja jäsenyydestä Suomen tulee pysytellä irti. Järjesteillä on ilmeisesti jo asiaa koskeva huippukokous.

Puhemies, vielä aivan lopuksi,

Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa näytetään vihreää valoa myös määräenemmistöpäätöksiin siirtymiselle EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

EU:n muut jäsenmaat, jotka ovat pääosin myös Nato-maita, voisivat uuden mekanismin avulla syrjäyttää Suomen kansalliset edut.

Pidän tätäkin kehitystä erittäin huolestuttavana.  -Kiitos!


Puheenvuoro lähetekeskustelussa Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta VNS 4/2020

”Puhemies,

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko sivuuttaa Suomen linjan määräytymisessä ehkä tärkeimmän, nimittäin uusien monitoimihävittäjien hankinnan.

HX-hankkeen kymmenen miljardin tilausvaltuuden hyväksymällä, eduskunta kytkee Suomen entistä tiiviimmin osaksi Yhdysvaltain politiikkaa. Kenraalien suosikki kisassa on selvä, mutta koneiden hankintamaa on silti sivuseikka. Olennaista on valtava materiaalinen – Suomen talouden kannalta kestämättömän suuri – panostus aseistukseen, jonka soveltuvin käyttötarkoitus on hyökätä, mutta jolla ei ilmeisintä uhkaa, kehittyviä ohjuksia, kyetä torjumaan.

Suomen ja Yhdysvaltojen suhde on tiivistynyt 90-luvun alusta saakka. Sotilaat ovat johtaneet, eduskunta on sivuutettu. Alkupisteenä Hornet-hankinta -92. HX-hankkeen myötä suhde on syventynyt. Myös tasavallan presidentti viittasi tähän faktaan viikonlopun Biden-tiedotustilaisuudessaan. 

HX-hankkeella Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka betonoidaan Pentagonin kylkeen 40 vuodeksi. Valitettavasti selonteko on sokea tälle kehitykselle.”

Puheenvuoro lähetekeskustelussa Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta VNS 4/2020.

Valtion ensi vuoden talousarvioesitys sisältää sotilasmenojen 54 prosentin korotuksen. Määrärahat kasvavat noin 3,2 miljardista lähes 4,9 miljardiin euroon. Armeijalle annetaan kuluvaan vuoteen verrattuna 1,7 miljardia euroa lisää — tästä 1,5 miljardia Hornetit korvaavien hävittäjien HX-hankkeeseen, jossa Suomen ilmavoimille on tarkoitus hankkia 64 uutta hävittäjää. 

Mikään muu hallinnonala ei ehkä koskaan ole saanut tai tule saamaan tällaista määrärahojen prosenttikorotusta. Hävittäjähankkeeseen ensi vuodeksi osoitetulla 1 500 000 000 eurolla voitaisiin maksaa hoitajille koronalisää, parantaa vanhuspalveluiden hoitajamitoitusta, toteuttaa huoletta oppivelvollisuuden laajentaminen palauttamalla myös koulutusleikkausten sadat miljoonat eurot, voitaisiin auttaa kuntia, säilyttää leskeneläke ja eläkeputki, korottaa perusturvaa ja toimeentulotukea, tehdä eläkeläisille luvatusta vappusatasesta kertaheitolla totta. Näillä toimilla lisättäisiin suoraa kulutuskysyntää ja parannettaisiin työllisyyttä. Se olisi sitä paljon puhuttua elvyttävää talouspolitiikkaa, jonka toteuttamisesta maksetaan EU:lle nyt kaksin- ellei kolminkertaisesti se, mikä takaisin saadaan. 

Ensi vuoden talousarviolla ei lisätä vain ensi vuoden varustelumenoja vaan hyväksytään mahdollisesti syksyllä 2021 tehtävää hävittäjien hankintapäätöstä varten koko 10 miljardin tilausvaltuus. Eduskunta siis hyväksyy ennen joulua uusien hävittäjien hankinnan rahoituksen. Itse hankintapäätös jää hallituksen toimivaltaan. 

Hallitusohjelmassa on mainittu Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaaminen täysimääräisesti, mutta Yhdysvaltain puolustushallinnon lokakuussa julkistamien tietojen mukaan Suomelle myytävät uuden sukupolven hävittäjät ja niiden aseistus eivät korvaa, vaan kasvattavat Ilmavoimien suorituskykyä, ehkä jopa moninkertaistavat sen.

Hankinnalla väitetään olevan kiire. Hornetien käyttöikää voitaisiin kuitenkin pidentää useilla vuosilla, sillä koneille suunniteltu lentotuntien määrä on merkittävästi pienempi kuin niillä voidaan lentää ja koneita hankittaessa esitettiin. Hävittäjähankkeen siirtämistä puoltaa myös vuoden 2020 aikana tapahtunut talouden käänne. Suomalaisista 75 %:a kannattaa hävittäjähankinnan siirtämistä, selviää Kunnallisalan Kehittämissäätiön tutkimuksesta. Kyllä kansa tietää.

Poliitikot tuntuvat olevan kuitenkin kuuliaisempia sotilaille kuin valitsijoilleen. Kovin kuuliainen kenraaleille on maan hallitus, joka on ollut haluton puuttumaan hävittäjäkauppaan. Jos eduskunta hyväksyy hävittäjien tilausvaltuuden esitetyssä muodossa, on veronmaksajien piikki auki. Valtuuden mukaan hävittäjämenoja voidaan lisätä ”kustannustasomuutoksilla”. Koneisiin hankitaan aseistusta ”vain operatiivisen valmiuden aloittamiseen tarvittava määrä”. Pääesikunnan entinen suunnittelupäällikkö, eversti evp. Pertti Tervonen totesi Turun Sanomissa 19.9. julkaistussa mielipidekirjoituksessaan, että ”tilausvaltuudella saadaan vain lentävät lavetit ja muutama talli niitä varten”. Hankinnan päälle tuleviin elinkarikuluihin lasketaan käyttökustannusten lisäksi koneiden ase-, ohjelmisto- ja muut varustelupäivitykset, jotka voivat kohota arvoltaan sadoista miljoonista euroista miljardeihin. Elinkaarikuluiksi on kansainvälisiin esimerkkeihin perustuen arvioitu vähintään 30 miljardia euroa.

Vaihtoehtoja 64 hävittäjän hankinnalle ei ole selvitetty mm. voimakkaasti muuttuvia tulevaisuuden sodankäynnin uhkia vasten. Tällaisia ovat mm. miehittämättömät lennokit ja ohjukset. Puolustuksesta huolehtiminen kokonaisuutena, ei vain Ilmavoimien hävittäjien varaan rakentuen, olisi näitä uhkakuvia vasten erittäin perusteltua – tehokkaampaa ja edullisempaa.

Millaisiin uhkiin uusilla hävittäjillä varaudutaan? Yhdysvallat on 90-luvulta saakka luonut Pohjoismaista liittokuntaa, joka valvoisi sen etuja arktisella alueella Venäjää vastaan. Suomen puolustuksen kannalta hävittäjien hankinta on tarpeeton. Rauhanajan tunnistustehtäviin koneita riittäisi laivueellinen. Tositilanteessa hyökkäysaseiksi tarkoitetut koneet eivät edes kykene uhkaamaan sitä maailman kehittyneintä ohjusteknologiaa ja mittavaa ohjusarsenaalia, joka Venäjällä on hallussaan. Yhdysvaltain eduista lähtevä varustautuminen on omiaan horjuttamaan Suomen lähialueiden vakautta ja heikentää pahasti maan turvallisuusasemaa.

Johannes Yrttiaho
kansanedustaja

Kirjoitus on julkaistu Varsinais-Suomen Uusi Päivä -lehdessä, syksy 2020