Aluevaaleissa päätetään kaikkien terveydestä ja hyvinvoinnista.

Palvelut läheltä kotia – jonot pois!

Terveysasemien palvelut on jokaisen saatava helposti ja nopeasti. Lääkärille ja hammashoitoon on päästävä lähellä kotia. Pitempiaikaisen sairauden, vamman tai vaivan hoitamisen ja kuntoutuksen on oltava sujuvaa. Vanhusten kotihoitoa ja hoivakotipaikkoja on oltava tarjolla tarpeen mukaan, laadukkaasti ja luotettavasti. Lapsiperheiden palvelut, kuten neuvolat, on turvattava lähellä asuinpaikkaa kaikille. Kouluterveydenhoidosta on huolehdittava. Psykologit ja kuraattorit kuuluvat kouluun. Kun perhe tarvitsee tukea enemmän, auttaa ammattitaidolla toteutettu julkinen palvelu varmimmin.

Reilut työehdot takaavat laadun – palkat ylös!

Hyvät palvelut toteutuvat vain, jos ammattilaisia on riittävästi ja he ehtivät hoitaa työnsä hyvin. Terveys- ja hyvinvointipalvelut kärsivät työvoimapulasta, joka on huonon työnantajapolitiikan aiheuttamaa. Työolosuhteet ja työssäjaksaminen ovat heikentyneet myös niukan rahoituksen vuoksi. Tilannetta ei korjata ulkomaisella halpatyövoimalla – päinvastoin. On toteutettava palkkaohjelma, jolla ammattilaisten palkat nostetaan kilpailukykyisiksi. Näin turvataan henkilöstön riittävä määrä, parempi työhyvinvointi ja laadukkaat palvelut. Myös omaishoitajien tärkeä työ on tunnustettava, omaishoidontukea on parannettava ja vapaita lisättävä.

Demokratiaa – ei virkavaltaa!

Kuntien tehtävistä siirtyy noin puolet uusille maakunnille eli hyvinvointialueille. Maakuntien hallinto on kuntiakin riippuvaisempi valtion suorasta rahoituksesta. Valtion ja erityisesti valtiovarainministeriön virkamiesten valta kasvaa paikallisdemokratian kustannuksella. Maakunnan verotusoikeus vahvistaisi alueiden asukkaiden valtaa päättää asioistaan itse. Verorasitusta se ei kasvattaisi. Asukkaiden osallistumista ja suoria vaikuttamismahdollisuuksia vaalien välillä on parannettava, muuten valta jää virkamiesten ja puolueiden hämäriin kabinetteihin.

Terveys ja hyvinvointi eivät ole kauppatavaraa!

Kunnat ovat pitkään alibudjetoineet terveys- ja hyvinvointipalvelunsa. Myös maakuntien rahoitus jää siksi liian alhaiseksi tarpeeseen nähden. Riskinä on, että suuret sosiaali- ja terveydenhuollon yhtiöt kasvattavat bisnestään. Esimerkiksi Turussa julkisen palvelun alibudjetoinnista johtuvia terveysasemien jonoja on yritetty lyhentää yksityistämällä. Ostopalvelut ja palvelusetelit lisäävät ihmisten eriarvoisuutta taloudellisen tilanteen perusteella. Jos verovarat hupenevat voitontavoitteluun, julkinen palvelu rapautuu ja jää yhä useammalta saamatta. Bisnes pois palveluista!

Vaalipäivä 23.1. Ennakkoäänestys kotimaassa 12.–18.1.

Arvoisa puhemies! Tähän talousarvioon ei voi olla ollenkaan tyytyväinen. Siinä osoitetaan ensi vuodeksi puolitoista miljardia, 1 500 miljoonaa, F-35 A ‑hävittäjiin eli käytännössä amerikkalaiselle aseyhtiö Lockheed Martinille.  

Marinin hallitus päätti viime perjantaina ostaa 64 F-35:tä nykyiset Hornetit korvaaviksi koneiksi. Eduskuntahan myönsi joulukuussa 2020 hallitukselle tähän tilausvaltuuden asiasta kuitenkaan juuri mitään tietämättä. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Hävittäjäkaupan hinta on 10 miljardia euroa lisättynä käyttö‑ ja ylläpitokuluilla sekä indeksin muutoksilla, joiden määrää ei tiedetä.  

Hallitus päätti ostaa koneet, joita Yhdysvallat itse pitää toivottomana rahareikänä. Kongressin puolustusasioiden komitean puheenjohtajan, edustaja Adam Smithin sanoin rotankolona, johon rahan heittäminen pitää saada loppumaan. Ja niinhän Yhdysvallat toimiikin: se tukkii tuota liittovaltion budjetin rahareikää eurooppalaisten maiden, mukaan lukien Suomen, veronmaksajien rahoilla. Samalla se rakentaa F-35:t hankkivien maiden kustannuksella omaa ilmavoimaansa Euroopassa ja Pohjolassa.  

Yhdysvaltain valtiontalouden tarkastusvirasto GAO on toistuvasti raportoinut isoista ongelmista, joita F-35-hankkeeseen on liittynyt nimenomaan käyttö‑ ja ylläpitokulujen suhteen. Suomen VTV on vaatinut niin ikään avoimuutta ja selvyyttä hävittäjien käyttökuluihin ja uudisti vaatimuksensa tuoreeltaan hallituksen perjantaisen hankintapäätöksen jälkeen.  

F-35-hävittäjien käyttö‑ ja ylläpitokustannukset ilmoitetaan Suomessa noin 250 miljoonaksi euroksi vuositasolla. 30 vuodessa siitä kertyisi päivitysten kanssa 10 miljardia. Tämä tullaan kuitenkin ylittämään. Nimittäin kaikissa muissa Euroopan maissa, jotka ovat viime vuosina ostaneet hävittäjiä, erityisesti amerikkalaisten koneiden käyttö‑ ja ylläpitokustannukset on arvioitu huomattavasti korkeammiksi.  

Esimerkiksi Hollannissa Ilmavoimat raportoi maan parlamentille, että vain 46:n F-35:n kulut olisivat noin 570 miljoonaa euroa vuodessa, siis reilusti kaksi kertaa enemmän kuin Suomessa, vaikka konemäärä on selvästi pienempi. Tästä voi laskea, että Hollannissa yhden koneen käyttökulu on 12,5 miljoonaa vuodessa. Tällä matikalla Suomessa käyttökulut 64 koneesta olisivat 793 miljoonaa vuodessa. Miten Suomi voi selviytyä kolme kertaa halvemmalla kuin Hollanti? 

On täysin hämärän peitossa, kuinka monta kymmentä miljardia tämä hallituksen perjantainen päätös lopulta Suomelle maksaa. Luulisi hälytyskellojen soivan eduskunnassakin, mutta ei. Kun täällä paheksutaan julkisia menoja ja velkaantumista, olennaisin valtiontaloudellinen järjettömyys jätetään kokonaan käsittelemättä.  

On selvää, että nämä hävittäjärahat ovat pois monista tärkeistä kohteista tulevina vuosina ja vuosikymmeninä: hyvinvointialueiden rakentamisesta, koulutuksesta, kuten toisen asteen oppivelvollisuusuudistuksesta, sekä tutkimuksesta — juuri niistä kohteista, joita hallitus on sanonut haluavansa edistää.  

Hävittäjähankkeen taloudellista järjettömyyttä alleviivaa vielä se, että nykyiset Hornetit vaihdetaan ennen aikojaan. Kun Hornetit hankittiin, lähtökohtana oli, että kullakin koneella voidaan lentää noin 6 000 tuntia. Sen myös valmistaja lupaa. Nyt Puolustusvoimat väittää, että koneet on ajettu elinkaarensa loppuun jo 4 500 tunnin kohdalla, siis neljäsosa käyttöajasta jää käyttämättä. VTT:nkin mittausten mukaan Hornetit kestävät hyvin 2040‑luvulle saakka. Neljäsosa Hornet-kaupan rahoista hävitään, kun neljäsosa lentotunneista jää lentämättä. Huomattava on vielä, että emme vieläkään tunne Hornet-kaupankaan kaikkia kuluja.  

Hävittäjähankinnan tavoitteena on syventää Suomen liittolaisuutta Yhdysvaltoihin. Kaikki F-35:t kytketään ALIS-tietojärjestelmään, eli amerikkalaisilla on koko ajan reaaliaikainen kuva konetta käyttävien maiden lennoista. Koneet ovat käytännössä osa Yhdysvaltojen ilmavoimaa Pohjolassa. Ratkaisut tehdään käytännössä eduskunnan ohi tai sille puutteellista tietoa antaen valtiontaloudesta välittämättä, puhemies.”

Puheenvuoro keskustelussa halituksen esityksestä valtion vuoden 2022 talousarvioksi, HE 146/2021vp.