”Arvoisa puhemies! Huoltovarmuuteen liittyvät kysymykset ovat nousseet muutaman viime vuoden aikana aiempaa näkyvämmäksi osaksi yhteiskunnallista keskustelua ensiksi koronapandemian, sitten Ukrainan sodan myötä. Huoltovarmuus tarkoittaa yhteiskunnan varautumista mahdollisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin. Suomen huoltovarmuusjärjestelmä perustuu viranomaisten ja yksityisten yritysten tiiviiseen yhteistyöhön. 

”Käsillä olevan huoltovarmuusselonteon mukaan ’toimivat markkinat ja kilpailukykyinen talous ovat huoltovarmuuden perusta’. Paradoksaalisesti markkinat myös synnyttävät merkittäviä huoltovarmuusriskejä. Markkinat ovat kiihdyttäneet luonnonvarojen hyödyntämisen kestämättömään vauhtiin. Ilmasto lämpenee. Luonnon monimuotoisuus ja elonkirjo kaventuvat. Eriarvoisuus kasvaa globaalisti mutta myös yhteiskuntien sisällä. Sään ääri-ilmiöt, ruokaturvan heikkeneminen, niukkeneva toimeentulo, väestön liikkeet ja aseellisiksi konflikteiksi kärjistyvä kilpailu luonnonvaroista horjuttavat vakautta ja ennustettavuutta. 

”Talouden globalisaatio on tarkoittanut sääntelyn vähentämistä. Markkinaesteitä on poistettu valtioiden sisällä ja niiden väliltä. Esimerkiksi Suomen nykyisen sähkökriisin taustalla on sähkömarkkinoiden kilpailun vapauttaminen, sähköntuotannon ja siirtoverkkojen eriyttäminen sekä sähköpörssin perustaminen futuurimarkkinoineen. Sähkön hinta alkoi kohota jo 2000-luvun alussa ja erkaantua yhä kauemmas tuotantokustannuksista. Suomen sähköomavaraisuus on kohtuullisen hyvä, mutta pörssipeli kurittaa nyt kuluttajia ja ehkä jopa huoltovarmuutta. 

”Puhemies! Markkinoihin on uskottu myös silloin, kun keskeistä infrastruktuuria hallinneita valtionyhtiöitä on myyty tai kuntien palveluita yksityistetty. Julkisen vallan välineet vastata huoltovarmuudesta ovat samalla vähentyneet. Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti on heikentänyt sähköhuoltovarmuutta. Sama vaikutus oli syksyllä päättyneellä Uniper-sijoitusseikkailulla. Yleisradion jakelutekniikka myytiin 2000-luvun alussa yksityisille. Nyt Digita on amerikkalaisen sijoitusyhtiön omistuksessa. Kemiran lannoitetuotannon myynti on heikentänyt kotimaista ruokaturvaa. Huoltovarmuutta eivät ole parantaneet myöskään Nesteen valtio-omistuksen myynnit, saati luopuminen Naantalin jalostamosta. 

”Vähintäänkin huoltovarmuuden kannalta tärkeät valtion enemmistöomisteiset pörssiyhtiöt, kuten Fortum, tulisi viimeistään tämänsyksyisten opetusten jälkeen vetää pois pörssistä. Valtion on vaikea toteuttaa listattujen yhtiöiden kautta huoltovarmuustehtäväänsä. Pörssisäännökset ja osakeyhtiölaki edellyttävät omistajien tasaveroista kohtelua. 

”Valtion on syytä varautua aktiivisempaan rooliin myös muilla teollisuudenaloilla. Laivanrakennusteollisuus on vaikeuksissa koronapandemiaa seuranneen risteilytoimialan hiljenemisen sekä materiaali- ja komponenttipulan vuoksi. Turun seudulla alihankintaverkoston omistuksia on siirtymässä myös ulkomaisiin käsiin. Turun, Rauman ja Helsingin telakoiden ympärille vuosikymmenien aikana syntynyttä osaamista ja tuhansia työpaikkoja ei ole varaa menettää. Merikuljetuksista ja ulkomaisista hyödykkeistä riippuvaiselle maalle laivanrakennusosaaminen on huoltovarmuuskysymys. 

”Puhemies! Huoltovarmuuskeskus on osa valtion keskushallintoa. Sitä ohjaa ja valvoo työ- ja elinkeinoministeriö. Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen ja huoltovarmuusneuvoston nimeää valtioneuvosto. Elinkeinoelämän suora vaikutus nimityksiin on vahva. Huoltovarmuusorganisaation käytännön toiminta koostuu sektoreista ja pooleista, joissa viranomaiset ja yksityiset yritykset tekevät sopimusperusteista yhteistyötä. Yritysten rooli on keskeinen. Kyse on noin tuhannen toimijan verkostosta. Kysymys kuuluu: missä tässä kuviossa on eduskunta? Huoltovarmuuden ja varautumisen suora parlamentaarinen valvonta ja hallinta puuttuvat. 

”Huoltovarmuuskeskuksen hoidossa on Huoltovarmuusrahasto, joka on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto. Eduskunnan budjettivallan näkökulmasta rahaston asemaa on pidetty ongelmallisena, mutta on tunnustettu myös sen käytön nopeus ja joustavuus poikkeustilanteissa. 

”Puhemies! Kun huoltovarmuusselonteko on nyt saatu eduskuntaan, olisi erityisen toivottavaa, että eduskunta kiinnittäisi huomiota yhteiskunnallista vaikutusvaltaansa viime vuosina kasvattaneen huoltovarmuusorganisaation avoimuuden ja demokraattisen valvonnan parantamiseen. — Kiitoksia, puhemies.”

Ryhmäpuheenvuoro lähetekeskustelussa hallituksen huoltovarmuusselonteosta, VNS 8/2022vp 

”Arvoisa puhemies! Kuluttajahinnat kallistuivat euroalueella syyskuussa 10 prosenttia ja Suomessa 8,4 prosenttia Eurostatin ennakkotietojen mukaan. Hintojen yleiseen nousuun vaikuttaa vahvimmin energian kallistuminen, joka euroalueella oli syyskuussa 40,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan nähden. 

”Energian hinnannousun taustalla Euroopassa ovat Yhdysvaltojen ja EU:n pakotteet, Venäjän vastapakotteet mutta myös pakotteista riippumattomat poliittiset päätökset. Sekin on hyvä muistaa, että pakotepolitiikka ja energian hinnannousu alkoivat jo paljon ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. 

”Hintojen nousun taustalla vaikuttaa myös se, että Saksa ja muut keskeiset EU-maat ovat keväästä saakka täyttäneet energiavarastojaan ja haalineet markkinoilta kaiken mahdollisen. Energiakauppa Venäjältä Eurooppaan onkin käynyt vilkkaana. CREAn lukujen mukaan fossiilienergian vienti Venäjältä oli Ukrainan sodan ensimmäisen puolen vuoden aikana arvoltaan 158 miljardia euroa, siitä EU:n osuus 85 miljardia. Lokakuun alussa EU-maat olivat ostaneet venäläistä fossiilienergiaa sodan alusta laskien jo 100 miljardilla eurolla. 

”Energialähteiden kauppa on myös käytännössä siirtynyt kulkemaan kolmansien maiden kautta, esimerkkinä venäläisen raakaöljyn vienti Intiaan, mikä on kasvanut merkittävästi lopputuotteiden päätyessä edelleen EU-markkinoille. Kuljetusreittien pidentyminen tietenkin nostaa sekin energian hintaa osaltaan. 

Euroopassa ollaan nyt palaamassa venäläistä putkikaasua huomattavasti kalliimpiin ja huomattavasti ilmastohaitallisempiin fossiilisiin energialähteisiin: Yhdysvalloista laivattavaan liuskekaasuun, öljyyn, kivihiileen, ruskohiileen, palavaan kiveen. Suomessa turve tekee paluuta energiakäyttöön, puuta hakataan ja poltetaan energiaksi yhä enemmän. 

”Maakaasu on näitä mainittuja fossiilisia polttoaineita huomattavasti vähemmän ilmastohaitallinen. Sen piti olla siirtymäkauden edullinen polttoaine matkalla uusiutuviin perustuvaan energiatalouteen. Melko selvää kuitenkin nyt on, että toiveikkaista puheista huolimatta ilmastotavoitteissa otetaan tulevina vuosina rajusti takapakkia vihreän siirtymän sijasta. 

”Puhemies! Venäjältä tuotujen energialähteiden väheneminen ei yksin selitä esimerkiksi sähkön kuluttajahintojen räjähdysmäistä nousua. Itse asiassa Saksa on täyttänyt kaasuvarastonsa asettamaansa tavoitetta nopeammin, ja sen varastot ovat nyt lokakuun alussa jo yli 90-prosenttisesti täynnä. Kaasua Saksalla riittää pitkälle ensi vuoteen. 

”Energiaa Euroopassa siis on. Kaasu‑ ja sähkömarkkinoilla ennustetaan kuitenkin jo ensi vuoden hintoja, ja se näkyy johdannaisspekulaation kiihtymisenä ja sitä myöten moninkertaistuvina sähkön kuluttajahintoina. Energiakriisissä nyt paljastunut Euroopan energiajärjestelmän perusongelma on kaasun ja sähkön pörssi‑ ja johdannaiskaupan irtautuminen reaalitaloudesta. 2000-luvun vaihteessa perustetun sähköpörssin myötä on tehty mahdolliseksi sähkön hinnalla keinotteleminen. Pörssikauppaa tekevät sähkön tuottajien ja ostajien ohella myös finanssitoimijat. Seurauksena on kuluttajahintojen nousu moninkertaiseksi tuotantokustannuksiin nähden. 

”Sähkömarkkinoiden finansioituminen on iso ongelma, ja nyt pelätään ongelmien siirtyvän kuormittamaan myös Euroopan pankkisektoria. Pöydällä voikin olla pian iso eurooppalainen tukipaketti, ja kuinka ollakaan, taas kaikki näyttää tapahtuvan Saksan ympärillä. 

”Puhemies! Kun sähkön kuluttajahinta Suomessakin nyt moninkertaistuu ja lämmitys, liikkuminen ja ruoka kallistuvat, on selvää, etteivät valtiovallan toimet kansalaisten tukemiseksi riitä mihinkään. Kumpikin nyt esillä ollut sähkötukimuoto on voimassa vain tammi—huhtikuussa. Sähkön kotitalousvähennys ja sähkötuki kohdistuvat lopulta vain osalle kansalaisia ja ovat täysin riittämättömiä. Verovähennys on jälkikäteinen helpotus hyvätuloisille, ja pienituloisten tueksi mainostetun suoran sähkötuen omavastuu on tolkuttomat 400 euroa kuukaudessa. Kenellä pienituloisella on varaa maksaa tällainen omavastuu? Suuri osa ihmisistä ei pääse minkään tuen piiriin, vaikka elinkustannukset voivat nousta sadoilla euroilla kuukaudessa. Suomalaisten reaaliansiot ovat viimeksi pudonneet yhtä rajusti 70-luvulla. 

”Kun tämä nykyinen kaaos on mitä ilmeisimmin saatu aikaan poliittisilla päätöksillä, se olisi myös lopetettava poliittisilla päätöksillä. [Puhemies koputtaa] Sähkömarkkinoilla tarvitaan valtiollista sääntelyä ja ohjausta. Yhtiöiden voittoja olisi leikattava ja kuluttajahintoja painettava sääntelyllä alemmaksi.

”Puhemies! Kansallisen sähkön hintakatto tarvitaan. EU:n yhteismarkkinan taakse ei pidä mennä piiloon. Lisäksi on vastattava muidenkin hyödykkeiden kuin energian hinnannousuun. Tarvitaan sosiaaliturvan ja eläkkeiden tasokorotukset. — Kiitoksia, puhemies.” 

Puheenvuoro keskustelussa energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta.