Arvoisa puheenjohtaja,

Vasemmistoliitto on suhtautunut erittäin kriittisesti ja vastustanut päättyneellä valtuustokaudella pormestarimallia siitä syystä, että se heikentää kuntademokratiaa. Pormestarimalli keskittää merkittävästi poliittista valtaa ja on siksi erityisen korruptioherkkä. Malli myös kaventaa valtuutettujen vaaleissa kuntalaisilta saamaa mandaattia. Malli on lisäksi kallis johtuen kokopäivätoimisille poliitikoille, pormestareille ja apulaispormestareille, maksetuista hulppeista korvauksista sekä tietenkin pormestariston esikuntien palkoista. Pormestarimallin valmisteluvaiheessa hallinnon kulujen laskettiin Turussa kasvavan vuosittain sadoilla tuhansilla euroilla.

Pormestarisopimus puolestaan – etenkin kun se solmitaan tässä esitetyssä muodossa, hyvin ehdotonta yksimielisyyttä vaativaksi – kaventaa valtuutetun mandaattia entisestään. Suomalaisen kuntademokratian idea on se, että kaupunginvaltuutetut ovat vastuussa suoraan kuntalaisille, eivät poliittisille ryhmille tai poliittisille sopimuksille. Päätökset pormestarijärjestelmästä on nyt kuitenkin tehty. Itse toivon, että mallin kokeilu jää Turussa yhteen valtuustokauteen.

Turun puolueet keskittyivät ennen vaaleja ”Pormestarien Turun” hallinnon rakenteluun, hyväpalkkaisten tehtävien perustamiseen ja niistä kilvoitteluun. Sitten vaalien jälkeen ne puuhastelivat pormestarisopimuksen parissa. Kaupungin asukkaiden akuutit ja arkiset palvelutarpeet ja niihin vastaaminen jäivät vähemmälle huomiolle.

Karmaiseva esimerkki tästä ovat Turun perusterveydenhuollon palvelut, joita kuntalaiset eivät ole kuukausiin onnistuneet saamaan säällisessä tai edes laillisessa ajassa. Pormestarisopimus ei helpotusta näihin ongelmiin tuo.

Turun terveysasemien puhelinvarausjärjestelmään tulee tällä hetkellä 2000 soittoa päivässä, 20 hoitajaa työskentelee kokopäivätoimisesti vastaamassa, mutta puheluihin ei pystytä vastaamaan eikä aikoja voida antaa. Terveydenhuoltolain mukaan yhteys terveydenhuollon yksikköön tulisi saada heti, hoidontarpeen arviointi saa kestää kolme päivää.

Turun Sanomien (19.8.) haastatteleman terveysasemista vastaavan ylilääkärin mukaan tarvittaisiin 10 hoitajaa ajanvaraukseen ja vähintään toiset 10 vastaanottotyöhön, jotta toiminta saataisiin lailliseksi ja ihmisille järjestyisi ainakin jotain hoitoa. Häntä ylempi virkamies, Hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden tuotantojohtaja kuitenkin väittää, että ”työmarkkina on tyhjä”. Hän toteaa lisäksi, että Turun kaupunki ei aijo lähteä kilpailemaan hoitajista palkoilla, koska uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa pian.

Näinkö on Turussa nyt linjattu? Kaikki toimet saavat odottaa, kunnes hyvinvointialueet aloittavat puolentoista vuoden kuluttua!

En todellakaan usko, etteikö kahtakymmentä hoitajaa Turun palvelukseen rahalla saataisi, onhan suuri joukko hoitajia siirtynyt juuri huonon palkan ja raskaan työkuorman vuoksi muiden työnantajien palvelukseen. Kun kilpailu työvoimasta on palkassa hävitty, palkalla se myös voitetaan. On kysyttävä, eikö Hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden (ent. Hyvinvointitoimiala) virkajohto piittaa terveydenhuoltolaista? Onko unohtunut, mitä johdetaan ja miksi?

Viimeksi tänään hoitajaliitto Super vaati lisää julkista rahaa hoitajapulan ratkaisemiseen. Jo pian tarvitaan hoitoalalle palkkaohjelma, jolla palkkojen jälkeenjääneisyys kurotaan kiinni, Turussa tämä tarkoittaa palkkatason nostamista vähintään naapurikuntien tasolle. Pormestarisopimuksesta ei kuitenkaan tällaista kirjausta palkkaohjelmasta löydy.

Aivan välittömästi tarvitaan vähintään kaksikymmentä hoitajaa lisää perusterveydenhuoltoon, jotta edes terveysasemien palvelu saadaan lailliseksi. Olen jättänyt valtuustolle tänään tätä koskevan valtuustoaloitteen, sitä saa mielellään kannattaa.

Asia voidaan siis ratkaista jo seuraavassa kaupunginhallituksen kokouksessa, jonne aloite menee jatkotoimia varten. Hallituksen tehtävä on huolehtia siitä, että kaupungissa noudatetaan lakia. Se vastaa myös henkilöstöpolitiikasta.

Valtuutettu Arve, olette vahvin ehdokas kaupungin pormestariksi. Lupaatteko, että jos tulette valituksi tuohon tehtävään, esitätte ensi tilassa kaupunginhallitukselle vähintään kahdenkymmenen uuden hoitajan palkkaamista?

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja!

Puheenvuoro Turun kaupunginvaltuuston kokouksessa 23.8.2021

Hyvä ystävät ja toverit,

Jälleen on yksi Naton ja Yhdysvaltojen johtama miehitys- ja sotilasoperaatio päättynyt. Kahdenkymmenen vuoden miehityssota Afganistanissa johti katastrofiin – inhimilliseen kärsimykseen ja massiivisiin pakolaisvirtoihin.

En pidä oikeana sitä, että myös vasemmistoliiton johto oli Lipposen hallituksessa 2000-luvun alussa hyväksymässä kriisinhallinnan nimikkeellä Suomen osallistumisen Yhdysvaltain johdolla tapahtuneeseen miehityssotaan. Päätös oli yksinkertaisesti väärä. Se on ollut myös kallis, jo pari vuotta sitten kulut Suomelle arvioitiin miljardiksi euroksi.

En pidä oikeana myöskään sitä, että Vasemmistoliitto ollessaan Kataisen hallituksessa tuki päätöstä Afganistan-operaatiossa jatkamisesta ja hyväksyi samalla sittemmin ahkerasti käytetyn linjauksen; yhdessä sisään, yhdessä ulos. Käytännössä Yhdysvalloille annettiin oikeus päättää Suomen puolesta, koska suomalaissotilaat saavat poistua Afganistanista.

Hyvät toverit,

Pidän kuitenkin ehdottoman oikeana sitä, että Suomi on nyt viimeinkin keskeyttänyt turvapaikkaa hakeneiden palautukset kriisin keskellä elävään maahan ja pyrkii myös tuomaan suomalaisten palveluksessa työskennelleitä afganistanilaisia Suomeen, jos he itse sitä haluavat. Myös esimerkiksi perheenyhdistämisistä pitää huolehtia.

Tuntuu silti kummalliselta, että Suomi, joka ei ole Naton jäsen, on luvannut Yhdysvalloille ja Natolle ottaa vastaan myös sellaisia afganistanilaisia, jotka ovat työskennelleet nimenomaan Yhdysvalloille ja Natolle – eivät koskaan Suomelle. Tuntuu vähintäänkin oudolta, että vasemmistoliitto on Marinin hallituksessa ollut hyväksymässä tätä koskevan linjauksen.

Pyytäisinkin, että hallituksessa päätöstä tekemässä ollut puheenjohtaja Li Andersson valaisisi meille tietämättömille sitä ajatuskulkua, joka johti tällaiseen kummalliseen päätökseen. Haluaisin myös tietää, milloin Yhdysvallat Suomelle tätä ensi kertaa ehdotti. Päätöksestähän ei ennen sen julkistamista kerrottu sen paremmin ulkoasiainvaliokunnalle kuin eduskunnan muillekaan valiokunnille.

Vaikuttaa siltä, että hallitus on halunnut Afganistanin osalta tehdä Natolle ja Yhdysvalloille vielä yhden palveluksen; eli näyttää vihreää valoa sille, että näiden palveluksessa ollutta väkeä – ja kyse lienee myös tiedusteluväestä ja ehkä myös sotilaista – voi asettua Suomeen. Suomi ei toki ole ainoa Natoon kuulumaton maa, joka on halunnut tässä suhteessa toteuttaa Yhdysvaltain ja Naton toiveita. Näin ovat tehneet myös Kosovo ja Uganda.

Samaan aikaan, kun etuoikeutettu kansanosa pelastetaan, maassa on miljoonia sisäisiä pakolaisia.

Mutta hyvät ystävät ja toverit, miksi Suomi sitten oli mukana tässä hirveässä sodassa?

Jotkut korkeat upseerit ja ulkopolitikan tutkijatkin väittävät, että Afganistanin sotaan osallistuminen oli Suomelle hyödyllistä. Suomi olisi näin osoittanut olevansa Yhdysvaltain kannalta tärkeä ja luotettava liittolainen. Ja tämä puolestaan olisi lujittanut myös meille tuikitärkeinä markkinoituja transatlanttisia suhteita.

Samojen tahojen mukaan Suomi on Afganistanin sotaan osallistumalla saanut myös tarpeellista sotatuntumaa. Mihin sitä tarvitaan? Mikä on seuraava Yhdysvaltain Suomelle osoittama sota?

Esitän lopuksi, että vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää muille eduskuntapuolueille, että Suomen osallistumisesta Afganistanin operaatioon ja kaikesta siihen liittyvästä tehtäisiin kaikenkattava selonteko, joka lähetettäisiin eduskunnan käsiteltäväksi.

Kiitos!

Puheenvuoro Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksessa 19.-20.8.2021

KANTELU
13.8.2021

Eduskunnan oikeusasiamiehelle,

Potilaan hoitoon pääsy ei toteudu Turun kaupungin terveysasemilla

Terveydenhuoltolain 51 §:n mukainen hoitoon pääsy ei toteudu Turun kaupungin perusterveydenhuollossa. Yksinomaan puhelin- ja verkkopalveluna järjestetty terveysasemien ajanvaraus ei pysty vastaamaan potilaiden yhteydenottoihin eikä aikaa lääkärille tai hoitajalle pystytä antamaan. Tilanne on jatkunut yhtäjaksoisena jo ainakin alkuvuodesta saakka. Vastaavia ongelmia on esiintynyt merkittävässä mitassa myös aiempina vuosina, mutta nyt lainvastainen tilanne on ollut erityisen pitkäkestoinen, palvelut laajasti kattava ja siten poikkeuksellisen vakavasti ihmisten perusoikeuksia, henkeä ja terveyttä vaarantava. Vastaanottoaikaa hoitajalle tai lääkärille ei saa, lähetteitä ei saa, edes reseptejä ei pysty uusimaan.

Terveydenhuoltolain 51 § 1 momentin mukaan: ”Kunnan on järjestettävä toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteyden terveyskeskukseen tai muuhun terveydenhuollon toimintayksikköön. Terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana. Perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut toimintayksikköön.”

Lainmukaiset määräajat yhteyden saamisessa terveydenhuollon toimintayksikköön ja hoidontarpeen arviointiin eivät toteudu. Hoitoa ei käytännössä myöskään saa, siten kuin terveydenhuoltolain 51 §:n 2 momentin perusteella tulisi saada.

Useiden kansalaisilta saamieni yhteydenottojen, julkisuudessakin esillä olleiden ja Turun kaupungin hyvinvointitoimialalta saamieni tietojen perusteella on selvää, että tilanne on terveydenhuoltolain vastainen. Koska puhelimella ja verkkoyhteydenotolla yhteyttä ei voida taata, ihmisiä on kehotettu saapumaan suoraan terveysasemalle. Myöskään paikan päällä palvelua ei ole voitu järjestää lain edellyttämällä tavalla. Vain osa jonoon tulleista on saanut asiansa jollain tavalla käsittelyyn. Kaupunki on samaan aikaan sulkenut alueellisia terveysasemiaan ja keskittänyt niiden toimintaa kaupungin keskustan asemalle. Se tarkoittaa käytännössä, että terveysasemalle paikan päälle on vaikeampi päästä hoitoa jonottamaan ja vaatimaan. Monet palvelua tarvitsevat jättävät sitä kokonaan hakematta ja ne, joilla on varaa ostavat palvelut yksityisiltä palveluntarjoajilta. Resurssit Turun kaupungin terveysasemilla eivät selvästikään ole riittävät ihmisten palvelemiseen.

Vastuu palvelun lainmukaisuudesta on Turun kaupungilla ja hyvinvointitoimialan johtavilla viranhaltijoilla. Ongelmien taustalla ovat pitkään jatkuneet terveydenhuollon ammattihenkilöstön rekrytointivaikeudet, jotka kohdistuvat nimenomaan Turun kaupunkiin työnantajana, ja joiden korjaamiseksi ja mm. henkilöstön palkkatason parantamiseksi virkajohdon olisi tullut jo aikaa sitten ryhtyä toimiin.

Asia on siksi vakava ja laajakantoinen, että pyydän eduskunnan oikeusasiamiestä ylimpänä laillisuusvalvojana välittömästi tutkimaan kanteluni ja selvittämään em. tilanteen Turun kaupungin hyvinvointitoimialan perusterveydenhuollossa ja terveysasemilla. Turun kaupungin hyvinvointitoimialan virkajohdon vastuut asiassa tulee myös selvittää.

Pyydän oikeusasiamiestä välittömästi ohjaamaan laillisuusvalvonnallisilla toimenpiteillä Turun kaupungin noudattamaan lakia. Käsitykseni on, että oikeusasiamiehen niin harkitessa kantelu voidaan siirtää Aluehallintoviraston ratkaistavaksi. Oikeusasiamiehen tulisikin tässä tapauksessa velvoittaa AVI toimimaan välittömästi.

Kantelu ei ole vireillä muussa viranomaisessa.

Kunnioittavasti,
Johannes Yrttiaho
Kansanedustaja

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti hälyttää kiihdyttämään ns. ilmastotoimia. Enpä ole havainnut median nostaneen esiin sotilastoiminnan ilmastovaikutuksia. Yritimme kollega Mustajärven kanssa herättää tästä keskustelua jo 2019 (ks. oheinen Turun Sanomien artikkeli 28.12.2019). Hiljaista oli.

Entä nyt?Kioton ilmastosopimuksesta USA neuvotteli sotilastoiminnan päästöt ulos, Pariisin sopimuksessa ne ovat vapaaehtoispohjalla. USA:n armeija (Department of Defense) ei ilmoita päästöjään lainkaan, joten tutkijat joutuvat laskemaan ja arvioimaan niitä vaikeimman kautta monista eri lähteistä. Tarvittaisiinkin ilmastopaneelin perusteellinen raportti, joka keskittyisi sotilastoiminnan päästöihin ja ilmastonmuutosta kiihdyttäviin vaikutuksiin.

Maailman kasvihuonekaasupäästöt olivat 2019 lähes 60 000 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Sotilastoiminta tuottaa tutkijoiden (Scientist for Global Responsibility) arvioiden mukaan 6 prosenttia kaikista maailman kasvihuonepäästöistä. Yksin USA:n armeijan 60 miljoonan tonnin päästöt ovat suuremmat kuin kokonaisten valtioiden. USA:n sotavoimien taakse jää päästöillä mitaten jopa 140 kansantaloutta. Koko USA:n sotateollisen kompleksin päästöt ovat vielä armeijan päästöihin nähden moninkertaiset. Esimerkiksi Suomen koko kansantalouden päästöt vuodessa ovat 48 miljoonaa tonnia. Ns. terrorismin vastaisen sodan ilmastovaikutukset ajanjaksolla 2001-2017 on arvioitu asiaa tutkineen Bostonin yliopiston prof. Neta C. Crawfordin analyysiin perustuen peräti 3000 miljoonaksi hiilidioksiditonniksi.

Suomen puolustusvoimien päästöt ovat laskeneet kymmenessä vuodessa 362 000 hiilidioksiditonnista (2010) noin 234 000 tonniin (2020). Tämä on pitkälti seurausta lämpöenergian ja sähkön päästöjen vähenemisestä. Taustalla on paitsi puolustusvoimien siirtyminen päästöttömiin ja uusiutuviin enegialähteisiin ja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantuminen myös mitä ilmeisimmin kiinteistöistä luopuminen, toisin sanoen varuskuntien lakkauttamiset ja leikkaukset. Juhlaan ei siis ole aihetta. Kehitys on tiiviisti yhteydessä samaan aikaan vahvistuneeseen turvallisuuspolitiikan USA/Nato-sidokseen, kalliiden asejärjestelmien esiinmarssiin ja alueellisen maanpuolustuksen heikentämiseen. Esimerkiksi uusien Nato-hävittäjien hankinnalla Suomi on mukana ylläkuvatun USA:n sotateollisen kompleksin pönkittämisessä, myös ilmastopäästöjen osalta. Samalla noudatettu turvallisuuspolitiikka tosiasiassa heikentää Suomen turvallisuusasemaa.

Puolustushallinnon kiinteistöihin liittyvien päästövähennysten rinnalla puolustushallinnon maa- ja meriliikenteen sekä sotilasilmailun päästöt ovat siis pysyneet vakaasti korkealla tasolla. Reilu valtaosa puolustushallinnon päästöistä eli noin 140000 tonnia tulee sotilasilmailusta.

Suomen hävittäjähankinnassa kenraalien suosikin eli F-35:n yhden koneen yhden tehtävän aiheuttama päästö on 28 hiilidioksiditonnia. Se on lähes kolme kertaa keskivertosuomalaisen vuotuinen hiilijalanjälki.

Samalla kun varuskuntia lakkauttamalla ja siis alueellista maanpuolustusta heikentämällä 2010-luvulla tehtiin puolustusbudjettiin tilaa muun muassa uusien Nato-hävittäjien peräti 30 miljardin euron hankinnalle, myös päästöjen osalta syntyi ilmastopoliittisesti hyvin kyseenalaista ”pelivaraa” jatkaa lentopetrolin polttoa, ja vaikka lisätäkin sitä edellämainittujen positiivisten tilastolukujen suojissa, maineen kärsimättä.

Tätä kaikkea on sotilaallinen liittolaisuus Yhdysvaltojen kanssa. Kehityksen suuntaa olisi syytä vakavasti miettiä myös maan hallituksen pöydissä, kun syksy tuo sinne uusien monitoimihävittäjien kaupan. Ainakin vasemmistoliiton ja vihreiden puheenjohtajat ovat lupailleet budjettiriihestä oikein ilmastoriihtä. Sen soisi näkyvän ennen kaikkea asehankintojen kohdalla. Säästämällä niistä vähennetään suoraan päästöjä, mutta säästetään myös merkittävästi julkisia varoja, joita sitten voidaan satsata sosiaalisesti ja ilmaston tulevaisuudenkin kannalta fiksusti ja oikeudenmukaisesti.

(Lähteitä: Neta C. Crawford: Pentagon Fuel Use, Climate Change, and Costs of War. Boston University, 2019.; Puolustushallinnon ympäristöraportti 2019-2020. Puolustusministeriö, 2021.)