Arvoisa puhemies,

Koronaepidemian vuoksi tehdyt rajoitustoimet ovat jyrkentämässä sitä talouden laskusuhdannetta, josta merkit olivat olemassa jo viime vuoden lopulla. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoista ilmenee, että työttömyys on ollut hienoisessa kasvussa viime joulukuusta lähtien verrattuna vuoden takaiseen. Lomautukset ovat olleet kasvusuunnassa jo jonkin verran kauemmin. Ennen koronaa, ennen poikkeuslakeja ja -asetuksia helmikuussa työttömiä oli 248 147, kasvu vuodentakaiseen 2347. Lomautettuja oli helmikuussa 18 766, kasvu vuodentakaiseen 2766.

Taantumaan vastaamiseksi on nyt keskitytty etenkin yrityksiä tukeviin toimiin. On panostettu miljardeja suoriin hanketukiin ja lainatakauksiin. Yrityksiä on tuettu myös mm. työnantajien eläkemaksujen tilapäisellä alennuksella ja toisaalta työntekijöiden lomautusaikaa lyhentämällä ja muuta irtisanomissuojaa ja työväen suojelua heikentämällä.

Tavallisten ihmisten toimeentulon turvaamiseen valtio ei juuri ole osoittanut varoja. Harvoja kädenojennuksia on lomautettujen viiden omavastuupäivän poisto. Lomautetun itse työttömyyskassaan maksamat päivärahat alkavat siis juosta nyt ensimmäisestä lomautuspäivästä lukien. Edellyttäen toki, että Kela ja kassat pystyvät hakemukset käsittelemään, mitä sopii epäillä. Edes tilapäisiä tasokorotuksia esimerkiksi toimeentulotukeen tai muihin etuuksiin ei olla tekemässä. Nämä olisivat tärkeitä pienituloisten ihmisten ahdingon helpottamiseksi. Ainoaksi heiveröiseksi kädenojennukseksi on jäämässä työstä kotiin jääneille vanhemmille osoitettu vanhempainpäivärahan suuruinen tuki, joka koskee arvion mukaan noin 50000-60000 ihmistä. Hoitajien palkankorotuksiin, tai tilapäisiin koronavalmiuden korvaaviin palkanlisiin tulisi niinikään osoittaa rahaa, mutta sellaista ei ilmeisesti nyt ole tulossa.

Yritystukiin keskittymisen perusteluna on välttää turhat konkurssit ja estää työttömyyden kasvua. On perusteltua epäillä, että hallituksen miljardituista hyödyn korjaavat myös ne yritykset, joiden liiketoimintaan ei rajoitustoimilla ole sanottavaa vaikutusta ja jotka kyllä selviäisivät muutenkin. Paljon on jo kuulunut kritiikkiä siitä, että rahat ovat menneet vääriin kohteisiin. Suomen Kuvalehti kertoi perjantaina kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaan puolison Huono Äiti Oy:n saamasta 100 000 euron valtiontuesta, jonka myönsi Business Finland. Miten tämä tuki pelastaa työpaikkoja? Tällä someyrityksellä ei ole ainuttakaan ulkopuolista työntekijää. Kyse on verkossa julkaistavasta blogista.

Yritystukien myöntämisen kriteerit ja tukien valvonta eivät selvästikään ole ajan tasalla.

Arvoisa puhemies,

Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2021-24 on hävittäjähankintaan – HX-hankkeeseen – osoitettu 5,5 miljardia, suunnilleen puolet koko hankintahinnasta. Se on vasta ehkä kuudesosa hankintahinnan lisäksi koituvista elinkaarikuluista. HX-hanke on edelleen merkittävin yksittäinen julkisen talouden alijäämää ja velkaantumista lisäävä tekijä valtion taloudessa. Kun nyt velkaannutaan 20 ehkä 30 miljardia näiden koronaviruksesta aiheutuvien toimien vuoksi, olisi korkea aika siirtää HX-hanke ensi vaalikaudelle. Samalla se tulisi perusteellisesti uudelleen arvioida. Hankinta perustuu vuonna 2015 tehtyyn esiselvitykseen Hornetien korvaamisesta. Selvitys on lähtökohdiltaan jo vanhentunut. Monitoimihävittäjät eivät ole suorituskykyisiä tulevaisuuden sodankäynnin uhkia, miehittämättömiä lennokkeja ja ohjuksia vastaan. Esiselvityksen tarkoituksena ei ollutkaan ”selvittää”, vaan sitoa Suomi tilaamaan nimenomaan kalliita amerikkalaisia hävittäjiä.

Viime viikolla julkisuuteen tuli puolustusvoimien entisen komentajan Jarmo Lindbergin ja F35-hävittäjän valmistajan Lockheed Martinin välinen konsulttisopimus. Se on viimeistään paljastunut koko hankinnan todellisen luonteen. Hankintaprosessiin on kohdistunut vakava epäily puolueellisuudesta, suoranaisesta korruptiosta. Lindberg jäi eläkkeelle elokuun alussa 2019, mutta häärii jo nyt karenssiaikana (viime tammikuussa) perustetun yhtiönsä kautta yhden hävittäjävalmistajan – Lockheed Martinin – eduksi.

Virassaan Lindberg oli keskeinen HX-hankkeen alkuunpanija ja kätilö. Hän vei läpi Hornetien aseistukseksi niin ikään Lockheed Martinilta hankittujen JASSM-ohjusten miljardien kaupan. Useissa julkisissa puheenvuoroissaan Lindberg on korostanut hyviä yhteyksiään Yhdysvaltojen puolustushallintoon ja sikäläisiin asevalmistajiin. Palveluksistaan hän sai Yhdysvaltain armeijan korkeimman ulkomaalaiselle myönnetyn kunniamerkin.

Arvoisa puhemies,

Edellisten esimerkkien valossa voi täydellä syyllä kysyä, onko Suomesta tulossa banaanitasavalta?

Arvoisa puhemies,

Valtion varojen vastuullisen käytön varmistamiseksi nyt olisi korkea aika ryhtyä toimiin. HX-hankinta on syytä keskeyttää, arvioida perusteellisesti uudelleen ja palata asiaan puhtaalta pöydältä ensi vaalikaudella.

 

Puheenvuorto täysistunnossa 21.4.2020, Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021-2024. VNS 1 / 2020.