Turun pormestarisopimus sivuuttaa terveysasemien tilanteen

Arvoisa puheenjohtaja,

Vasemmistoliitto on suhtautunut erittäin kriittisesti ja vastustanut päättyneellä valtuustokaudella pormestarimallia siitä syystä, että se heikentää kuntademokratiaa. Pormestarimalli keskittää merkittävästi poliittista valtaa ja on siksi erityisen korruptioherkkä. Malli myös kaventaa valtuutettujen vaaleissa kuntalaisilta saamaa mandaattia. Malli on lisäksi kallis johtuen kokopäivätoimisille poliitikoille, pormestareille ja apulaispormestareille, maksetuista hulppeista korvauksista sekä tietenkin pormestariston esikuntien palkoista. Pormestarimallin valmisteluvaiheessa hallinnon kulujen laskettiin Turussa kasvavan vuosittain sadoilla tuhansilla euroilla.

Pormestarisopimus puolestaan – etenkin kun se solmitaan tässä esitetyssä muodossa, hyvin ehdotonta yksimielisyyttä vaativaksi – kaventaa valtuutetun mandaattia entisestään. Suomalaisen kuntademokratian idea on se, että kaupunginvaltuutetut ovat vastuussa suoraan kuntalaisille, eivät poliittisille ryhmille tai poliittisille sopimuksille. Päätökset pormestarijärjestelmästä on nyt kuitenkin tehty. Itse toivon, että mallin kokeilu jää Turussa yhteen valtuustokauteen.

Turun puolueet keskittyivät ennen vaaleja ”Pormestarien Turun” hallinnon rakenteluun, hyväpalkkaisten tehtävien perustamiseen ja niistä kilvoitteluun. Sitten vaalien jälkeen ne puuhastelivat pormestarisopimuksen parissa. Kaupungin asukkaiden akuutit ja arkiset palvelutarpeet ja niihin vastaaminen jäivät vähemmälle huomiolle.

Karmaiseva esimerkki tästä ovat Turun perusterveydenhuollon palvelut, joita kuntalaiset eivät ole kuukausiin onnistuneet saamaan säällisessä tai edes laillisessa ajassa. Pormestarisopimus ei helpotusta näihin ongelmiin tuo.

Turun terveysasemien puhelinvarausjärjestelmään tulee tällä hetkellä 2000 soittoa päivässä, 20 hoitajaa työskentelee kokopäivätoimisesti vastaamassa, mutta puheluihin ei pystytä vastaamaan eikä aikoja voida antaa. Terveydenhuoltolain mukaan yhteys terveydenhuollon yksikköön tulisi saada heti, hoidontarpeen arviointi saa kestää kolme päivää.

Turun Sanomien (19.8.) haastatteleman terveysasemista vastaavan ylilääkärin mukaan tarvittaisiin 10 hoitajaa ajanvaraukseen ja vähintään toiset 10 vastaanottotyöhön, jotta toiminta saataisiin lailliseksi ja ihmisille järjestyisi ainakin jotain hoitoa. Häntä ylempi virkamies, Hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden tuotantojohtaja kuitenkin väittää, että ”työmarkkina on tyhjä”. Hän toteaa lisäksi, että Turun kaupunki ei aijo lähteä kilpailemaan hoitajista palkoilla, koska uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa pian.

Näinkö on Turussa nyt linjattu? Kaikki toimet saavat odottaa, kunnes hyvinvointialueet aloittavat puolentoista vuoden kuluttua!

En todellakaan usko, etteikö kahtakymmentä hoitajaa Turun palvelukseen rahalla saataisi, onhan suuri joukko hoitajia siirtynyt juuri huonon palkan ja raskaan työkuorman vuoksi muiden työnantajien palvelukseen. Kun kilpailu työvoimasta on palkassa hävitty, palkalla se myös voitetaan. On kysyttävä, eikö Hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden (ent. Hyvinvointitoimiala) virkajohto piittaa terveydenhuoltolaista? Onko unohtunut, mitä johdetaan ja miksi?

Viimeksi tänään hoitajaliitto Super vaati lisää julkista rahaa hoitajapulan ratkaisemiseen. Jo pian tarvitaan hoitoalalle palkkaohjelma, jolla palkkojen jälkeenjääneisyys kurotaan kiinni, Turussa tämä tarkoittaa palkkatason nostamista vähintään naapurikuntien tasolle. Pormestarisopimuksesta ei kuitenkaan tällaista kirjausta palkkaohjelmasta löydy.

Aivan välittömästi tarvitaan vähintään kaksikymmentä hoitajaa lisää perusterveydenhuoltoon, jotta edes terveysasemien palvelu saadaan lailliseksi. Olen jättänyt valtuustolle tänään tätä koskevan valtuustoaloitteen, sitä saa mielellään kannattaa.

Asia voidaan siis ratkaista jo seuraavassa kaupunginhallituksen kokouksessa, jonne aloite menee jatkotoimia varten. Hallituksen tehtävä on huolehtia siitä, että kaupungissa noudatetaan lakia. Se vastaa myös henkilöstöpolitiikasta.

Valtuutettu Arve, olette vahvin ehdokas kaupungin pormestariksi. Lupaatteko, että jos tulette valituksi tuohon tehtävään, esitätte ensi tilassa kaupunginhallitukselle vähintään kahdenkymmenen uuden hoitajan palkkaamista?

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja!

Puheenvuoro Turun kaupunginvaltuuston kokouksessa 23.8.2021

Suomi, USA ja Afganistan

Hyvä ystävät ja toverit,

Jälleen on yksi Naton ja Yhdysvaltojen johtama miehitys- ja sotilasoperaatio päättynyt. Kahdenkymmenen vuoden miehityssota Afganistanissa johti katastrofiin – inhimilliseen kärsimykseen ja massiivisiin pakolaisvirtoihin.

En pidä oikeana sitä, että myös vasemmistoliiton johto oli Lipposen hallituksessa 2000-luvun alussa hyväksymässä kriisinhallinnan nimikkeellä Suomen osallistumisen Yhdysvaltain johdolla tapahtuneeseen miehityssotaan. Päätös oli yksinkertaisesti väärä. Se on ollut myös kallis, jo pari vuotta sitten kulut Suomelle arvioitiin miljardiksi euroksi.

En pidä oikeana myöskään sitä, että Vasemmistoliitto ollessaan Kataisen hallituksessa tuki päätöstä Afganistan-operaatiossa jatkamisesta ja hyväksyi samalla sittemmin ahkerasti käytetyn linjauksen; yhdessä sisään, yhdessä ulos. Käytännössä Yhdysvalloille annettiin oikeus päättää Suomen puolesta, koska suomalaissotilaat saavat poistua Afganistanista.

Hyvät toverit,

Pidän kuitenkin ehdottoman oikeana sitä, että Suomi on nyt viimeinkin keskeyttänyt turvapaikkaa hakeneiden palautukset kriisin keskellä elävään maahan ja pyrkii myös tuomaan suomalaisten palveluksessa työskennelleitä afganistanilaisia Suomeen, jos he itse sitä haluavat. Myös esimerkiksi perheenyhdistämisistä pitää huolehtia.

Tuntuu silti kummalliselta, että Suomi, joka ei ole Naton jäsen, on luvannut Yhdysvalloille ja Natolle ottaa vastaan myös sellaisia afganistanilaisia, jotka ovat työskennelleet nimenomaan Yhdysvalloille ja Natolle – eivät koskaan Suomelle. Tuntuu vähintäänkin oudolta, että vasemmistoliitto on Marinin hallituksessa ollut hyväksymässä tätä koskevan linjauksen.

Pyytäisinkin, että hallituksessa päätöstä tekemässä ollut puheenjohtaja Li Andersson valaisisi meille tietämättömille sitä ajatuskulkua, joka johti tällaiseen kummalliseen päätökseen. Haluaisin myös tietää, milloin Yhdysvallat Suomelle tätä ensi kertaa ehdotti. Päätöksestähän ei ennen sen julkistamista kerrottu sen paremmin ulkoasiainvaliokunnalle kuin eduskunnan muillekaan valiokunnille.

Vaikuttaa siltä, että hallitus on halunnut Afganistanin osalta tehdä Natolle ja Yhdysvalloille vielä yhden palveluksen; eli näyttää vihreää valoa sille, että näiden palveluksessa ollutta väkeä – ja kyse lienee myös tiedusteluväestä ja ehkä myös sotilaista – voi asettua Suomeen. Suomi ei toki ole ainoa Natoon kuulumaton maa, joka on halunnut tässä suhteessa toteuttaa Yhdysvaltain ja Naton toiveita. Näin ovat tehneet myös Kosovo ja Uganda.

Samaan aikaan, kun etuoikeutettu kansanosa pelastetaan, maassa on miljoonia sisäisiä pakolaisia.

Mutta hyvät ystävät ja toverit, miksi Suomi sitten oli mukana tässä hirveässä sodassa?

Jotkut korkeat upseerit ja ulkopolitikan tutkijatkin väittävät, että Afganistanin sotaan osallistuminen oli Suomelle hyödyllistä. Suomi olisi näin osoittanut olevansa Yhdysvaltain kannalta tärkeä ja luotettava liittolainen. Ja tämä puolestaan olisi lujittanut myös meille tuikitärkeinä markkinoituja transatlanttisia suhteita.

Samojen tahojen mukaan Suomi on Afganistanin sotaan osallistumalla saanut myös tarpeellista sotatuntumaa. Mihin sitä tarvitaan? Mikä on seuraava Yhdysvaltain Suomelle osoittama sota?

Esitän lopuksi, että vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää muille eduskuntapuolueille, että Suomen osallistumisesta Afganistanin operaatioon ja kaikesta siihen liittyvästä tehtäisiin kaikenkattava selonteko, joka lähetettäisiin eduskunnan käsiteltäväksi.

Kiitos!

Puheenvuoro Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksessa 19.-20.8.2021

Potilaan hoitoon pääsy ei toteudu Turun kaupungin terveysasemilla

KANTELU
13.8.2021

Eduskunnan oikeusasiamiehelle,

Potilaan hoitoon pääsy ei toteudu Turun kaupungin terveysasemilla

Terveydenhuoltolain 51 §:n mukainen hoitoon pääsy ei toteudu Turun kaupungin perusterveydenhuollossa. Yksinomaan puhelin- ja verkkopalveluna järjestetty terveysasemien ajanvaraus ei pysty vastaamaan potilaiden yhteydenottoihin eikä aikaa lääkärille tai hoitajalle pystytä antamaan. Tilanne on jatkunut yhtäjaksoisena jo ainakin alkuvuodesta saakka. Vastaavia ongelmia on esiintynyt merkittävässä mitassa myös aiempina vuosina, mutta nyt lainvastainen tilanne on ollut erityisen pitkäkestoinen, palvelut laajasti kattava ja siten poikkeuksellisen vakavasti ihmisten perusoikeuksia, henkeä ja terveyttä vaarantava. Vastaanottoaikaa hoitajalle tai lääkärille ei saa, lähetteitä ei saa, edes reseptejä ei pysty uusimaan.

Terveydenhuoltolain 51 § 1 momentin mukaan: ”Kunnan on järjestettävä toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteyden terveyskeskukseen tai muuhun terveydenhuollon toimintayksikköön. Terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana. Perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut toimintayksikköön.”

Lainmukaiset määräajat yhteyden saamisessa terveydenhuollon toimintayksikköön ja hoidontarpeen arviointiin eivät toteudu. Hoitoa ei käytännössä myöskään saa, siten kuin terveydenhuoltolain 51 §:n 2 momentin perusteella tulisi saada.

Useiden kansalaisilta saamieni yhteydenottojen, julkisuudessakin esillä olleiden ja Turun kaupungin hyvinvointitoimialalta saamieni tietojen perusteella on selvää, että tilanne on terveydenhuoltolain vastainen. Koska puhelimella ja verkkoyhteydenotolla yhteyttä ei voida taata, ihmisiä on kehotettu saapumaan suoraan terveysasemalle. Myöskään paikan päällä palvelua ei ole voitu järjestää lain edellyttämällä tavalla. Vain osa jonoon tulleista on saanut asiansa jollain tavalla käsittelyyn. Kaupunki on samaan aikaan sulkenut alueellisia terveysasemiaan ja keskittänyt niiden toimintaa kaupungin keskustan asemalle. Se tarkoittaa käytännössä, että terveysasemalle paikan päälle on vaikeampi päästä hoitoa jonottamaan ja vaatimaan. Monet palvelua tarvitsevat jättävät sitä kokonaan hakematta ja ne, joilla on varaa ostavat palvelut yksityisiltä palveluntarjoajilta. Resurssit Turun kaupungin terveysasemilla eivät selvästikään ole riittävät ihmisten palvelemiseen.

Vastuu palvelun lainmukaisuudesta on Turun kaupungilla ja hyvinvointitoimialan johtavilla viranhaltijoilla. Ongelmien taustalla ovat pitkään jatkuneet terveydenhuollon ammattihenkilöstön rekrytointivaikeudet, jotka kohdistuvat nimenomaan Turun kaupunkiin työnantajana, ja joiden korjaamiseksi ja mm. henkilöstön palkkatason parantamiseksi virkajohdon olisi tullut jo aikaa sitten ryhtyä toimiin.

Asia on siksi vakava ja laajakantoinen, että pyydän eduskunnan oikeusasiamiestä ylimpänä laillisuusvalvojana välittömästi tutkimaan kanteluni ja selvittämään em. tilanteen Turun kaupungin hyvinvointitoimialan perusterveydenhuollossa ja terveysasemilla. Turun kaupungin hyvinvointitoimialan virkajohdon vastuut asiassa tulee myös selvittää.

Pyydän oikeusasiamiestä välittömästi ohjaamaan laillisuusvalvonnallisilla toimenpiteillä Turun kaupungin noudattamaan lakia. Käsitykseni on, että oikeusasiamiehen niin harkitessa kantelu voidaan siirtää Aluehallintoviraston ratkaistavaksi. Oikeusasiamiehen tulisikin tässä tapauksessa velvoittaa AVI toimimaan välittömästi.

Kantelu ei ole vireillä muussa viranomaisessa.

Kunnioittavasti,
Johannes Yrttiaho
Kansanedustaja

ilmastopolitiikka unohtaa sotilastoiminnan päästöt

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti hälyttää kiihdyttämään ns. ilmastotoimia. Enpä ole havainnut median nostaneen esiin sotilastoiminnan ilmastovaikutuksia. Yritimme kollega Mustajärven kanssa herättää tästä keskustelua jo 2019 (ks. oheinen Turun Sanomien artikkeli 28.12.2019). Hiljaista oli.

Entä nyt?Kioton ilmastosopimuksesta USA neuvotteli sotilastoiminnan päästöt ulos, Pariisin sopimuksessa ne ovat vapaaehtoispohjalla. USA:n armeija (Department of Defense) ei ilmoita päästöjään lainkaan, joten tutkijat joutuvat laskemaan ja arvioimaan niitä vaikeimman kautta monista eri lähteistä. Tarvittaisiinkin ilmastopaneelin perusteellinen raportti, joka keskittyisi sotilastoiminnan päästöihin ja ilmastonmuutosta kiihdyttäviin vaikutuksiin.

Maailman kasvihuonekaasupäästöt olivat 2019 lähes 60 000 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Sotilastoiminta tuottaa tutkijoiden (Scientist for Global Responsibility) arvioiden mukaan 6 prosenttia kaikista maailman kasvihuonepäästöistä. Yksin USA:n armeijan 60 miljoonan tonnin päästöt ovat suuremmat kuin kokonaisten valtioiden. USA:n sotavoimien taakse jää päästöillä mitaten jopa 140 kansantaloutta. Koko USA:n sotateollisen kompleksin päästöt ovat vielä armeijan päästöihin nähden moninkertaiset. Esimerkiksi Suomen koko kansantalouden päästöt vuodessa ovat 48 miljoonaa tonnia. Ns. terrorismin vastaisen sodan ilmastovaikutukset ajanjaksolla 2001-2017 on arvioitu asiaa tutkineen Bostonin yliopiston prof. Neta C. Crawfordin analyysiin perustuen peräti 3000 miljoonaksi hiilidioksiditonniksi.

Suomen puolustusvoimien päästöt ovat laskeneet kymmenessä vuodessa 362 000 hiilidioksiditonnista (2010) noin 234 000 tonniin (2020). Tämä on pitkälti seurausta lämpöenergian ja sähkön päästöjen vähenemisestä. Taustalla on paitsi puolustusvoimien siirtyminen päästöttömiin ja uusiutuviin enegialähteisiin ja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantuminen myös mitä ilmeisimmin kiinteistöistä luopuminen, toisin sanoen varuskuntien lakkauttamiset ja leikkaukset. Juhlaan ei siis ole aihetta. Kehitys on tiiviisti yhteydessä samaan aikaan vahvistuneeseen turvallisuuspolitiikan USA/Nato-sidokseen, kalliiden asejärjestelmien esiinmarssiin ja alueellisen maanpuolustuksen heikentämiseen. Esimerkiksi uusien Nato-hävittäjien hankinnalla Suomi on mukana ylläkuvatun USA:n sotateollisen kompleksin pönkittämisessä, myös ilmastopäästöjen osalta. Samalla noudatettu turvallisuuspolitiikka tosiasiassa heikentää Suomen turvallisuusasemaa.

Puolustushallinnon kiinteistöihin liittyvien päästövähennysten rinnalla puolustushallinnon maa- ja meriliikenteen sekä sotilasilmailun päästöt ovat siis pysyneet vakaasti korkealla tasolla. Reilu valtaosa puolustushallinnon päästöistä eli noin 140000 tonnia tulee sotilasilmailusta.

Suomen hävittäjähankinnassa kenraalien suosikin eli F-35:n yhden koneen yhden tehtävän aiheuttama päästö on 28 hiilidioksiditonnia. Se on lähes kolme kertaa keskivertosuomalaisen vuotuinen hiilijalanjälki.

Samalla kun varuskuntia lakkauttamalla ja siis alueellista maanpuolustusta heikentämällä 2010-luvulla tehtiin puolustusbudjettiin tilaa muun muassa uusien Nato-hävittäjien peräti 30 miljardin euron hankinnalle, myös päästöjen osalta syntyi ilmastopoliittisesti hyvin kyseenalaista ”pelivaraa” jatkaa lentopetrolin polttoa, ja vaikka lisätäkin sitä edellämainittujen positiivisten tilastolukujen suojissa, maineen kärsimättä.

Tätä kaikkea on sotilaallinen liittolaisuus Yhdysvaltojen kanssa. Kehityksen suuntaa olisi syytä vakavasti miettiä myös maan hallituksen pöydissä, kun syksy tuo sinne uusien monitoimihävittäjien kaupan. Ainakin vasemmistoliiton ja vihreiden puheenjohtajat ovat lupailleet budjettiriihestä oikein ilmastoriihtä. Sen soisi näkyvän ennen kaikkea asehankintojen kohdalla. Säästämällä niistä vähennetään suoraan päästöjä, mutta säästetään myös merkittävästi julkisia varoja, joita sitten voidaan satsata sosiaalisesti ja ilmaston tulevaisuudenkin kannalta fiksusti ja oikeudenmukaisesti.

(Lähteitä: Neta C. Crawford: Pentagon Fuel Use, Climate Change, and Costs of War. Boston University, 2019.; Puolustushallinnon ympäristöraportti 2019-2020. Puolustusministeriö, 2021.)

Turku leikkaa palveluista – suurhankkeet nielevät rahat

Turun kaupunginvaltuusto sai toukokuun kokouksessa eteensä Logomon sillan ylittyneen budjetin. Kerta oli jo neljäs, kun valtuusto ”tarkisti” ratapihan ylittävän sillan hintaa – ylöspäin. Noin 5 miljoonan budjetilla alulle laitettu siltahanke on paisunut jo nelinkertaiseksi. Nyt veronmaksajilta kerättyä rahaa oltaisiin käyttämässä 21,6 miljoonaa euroa. Vasemmistoliitto on äänestänyt näitä korotuksia vastaan valtuustossa joka kerta. Logomon silta on kupru vailla vertaa, härskiä rahastusta, josta hyödyn korjaa rakennusliike, ja josta vastuussa ovat kokoomus, vihreät ja sdp. Se on kutenkin vasta enne siitä, mitä tuleman pitää.

Leikkauksilla lisätään velanottovaraa

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2019 kokouksessaan 59 miljoonan euron leikkausohjelman. Vasemmistoliitto vastusti, mutta kokoomuksen taitavasti junailema leikkaus- ja yksityistämispolitiikka sai valtuutettujen enemmistön tuen.

Leikkauksia tehdään, koska varaudutaan tulevaan velanottoon. Käyttötalouteen on tehtävä tilaa tuleville lainan lyhennyksille. Velkaa taas otetaan, koska yllämainittu puoluekolmikko haluaa toteuttaa rahaa nieleviä suuria rakennushankkeitaan: funikulaari, Logomon silta, kauppatori, uusi konserttitalo, ratapihan areena- ja elämyskeskus, Itäharjun kansirakenne, raitiotie.

Yhteensä ”vetovoimainvestointien” hinta nousee satoihin miljooniin euroihin. Tavallinen turkulainen ei näistä hankkeista hyödy arjessaan juuri lainkaan. Oikeastaan käy päin vastoin, sillä rahat näihin kaivetaan palveluista leikkaamalla ja palveluita yksityistämällä.

Leikkauslistalla törkeimmästä päästä on vanhustenhuollon 15 miljoonan säästöt, kun tarvittaisiin 15 miljoonaa lisää. Samaa sarjaa on lasten varhaiskasvatuksen yksityistämistavoitteen nosto 40 prosenttiin. Vielä kymmenen vuotta sitten yksityisen varhaiskasvatuksen osuus oli alle 20 prosenttia kaikista varhaiskasvatuspalveluista. Kaupunginsairaalan vuodepaikkoja on vähennetty radikaalisti ja kesäksi vähennetään lisää, kaikkiaan reilusta 300 paikasta vähennys on sata paikkaa. Opetukseen kohdistettiin tämän vuoden budjetissa viiden miljoonan leikkaus. Kaiken huipuksi kaupungin talous oli lopulta viime vuonna yli 10 miljoonaa ylijäämäinen, mutta ylijäämä päätettiin siirtää taseeseen investointien rahoittamiseksi – ei suinkaan palveluihin.

Pormestarisopimuksessa sovitaan seuraava kupruaalto

Entinen kaupunginjohtaja Aleksi Randell (kok.) on nykytoimessaan Rakennusteollisuuden toimitusjohtajana varmasti tyytyväinen. Homma sujuu, kuten ”pojat” ovat jo vuosia sitten suunnitelleet. Turun sairaalakiinteistötkin saatiin myytyä ja ruotsalaissijoittaja Hemsö ostettua sillä kaupalla mukaan Itäharjun kehittämiseen. Kauppa oli sijoittajalle hyvä, sillä se sai arvokkaiden kiinteistöjen ja tonttien lisäksi niille myös varman vuokranmaksajan eli Turun kaupungin. Kaupunki maksaa nyt saamansa myyntihinnan takaisin Hemsölle vuokrissa korkojen kera. Näin kokoomus, vihreät ja sdp ovat myyneet myös yhteistä omaisuutta, jotta suurinvestoinnit toteutuisivat.

Jos valtuuston hyväksymällä leikkauslistalla sitoutettiin puoluekenttää tulevien rakennushankkeiden vaatimaan talouskuriin, sama sitouttava tarkoitus on ollut myös päätöksellä pormestarimalliin siirtymisestä, jota vasemmalla sitäkin vastustimme. Pormestarisopimuksen pohjustaminen ja rahakkaiden kokoaikaisten poliittisten luottamustehtävien jakaminen on kulisseissa käynnissä. Nyt valittava valtuusto tulee tekemään päätöksiä niistä suurhankkeista, joihin varautumiseksi leikkaukset käynnistettiin. Seuraava kupruaalto on nousemassa pormestarien Turussa.

Hyötyjinä kokoomuksen taustaryhmät

Kokoomus on Turussa onnistunut tavoitteissaan kasata enemmän niille, joilla jo paljon on. Asuntojen vuokrat ovat olleet kovassa kasvussa. Ne seuraavat asuntojen hintojen nousua. Se taas on seurausta todella tiiviistä, viheralueita nakertavasta yksityisestä asuntorakentamisesta. Kaavoituksella on jo pitkään ohjattu ”täydennysrakentamaan” keskustaa ja sen reuna-alueita. Kaupunkirakenteen tiivistämisestä on tullut ekologinen perustelu silkalle kiinteistöjen arvon nostatukselle. Näin kokoomuksen politiikka on saatu maistumaan mainiosti myös vihreille.

Tästä politiikasta hyötyvät rakennusliikkeet, yksityiset varhaiskasvatus- ja sotepalveluyritykset sekä ne hyvin toimeentulevat turkulaiset, jotka voivat kompensoida palveluiden heikkenemisen ns. ”omasta pussista”. Heille julkiset palvelut eivät ole arkinen välttämättömyys, vaan valintakysymys

Suurhankkeet haudattava

Vasemmistoliitto ajaa toisenlaista politiikkaa. Me haluamme estää rakennuskuprut. Suurhankkeet saavat jäädä. Rahat tarvitaan arjen kannalta tärkeiden palveluiden vaatimiin tiloihin ja itse palveluihin, jotta niiden laatu voidaan taata. Henkilöstön hyvinvointi on hyvien palveluiden edellytys. Niinpä aivan olennaista on puolustaa kaupungin työntekijöiden oikeuksia.

Johannes Yrttiaho
kansanedustaja,
kaupunginvaltuutettu


Kirjoitus on julkaistu Turun Vasemmistoliiton Uusi Päivä -lehdessä kesäkuussa 2021.

Linja pitää – kuntavaalit 2021

Palveluiden ja demokratian puolesta rakennusrötöstelyä vastaan. #363

Hyvät palvelut – reilut työehdot

Puolustan ja vaadin parempia julkisia palveluita. Etenkin terveys-, hyvinvointi-, kasvatus- ja koulutuspalvelut tulee kaupungin järjestää itse. Kaupungin ja sen yhtiöiden työntekijöiden työehdoista pitää huolehtia. Näin turvataan palveluiden laatu.

Pormestarivaltaa vahdittava

Kuntademokratiaa pitää puolustaa ja lisätä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Pormestarimalli vauhdittaa vallan keskittymistä muutamille poliitikoille ja virkamiehille. ”Pormestarien Turku” on aiempaakin alttiimpi korruptiolle. Tarvitaan avoimuutta ja osallistumismahdollisuuksia sekä valppaita päättäjiä.

Ryhtiä rakentamiseen – palveluille terveet tilat

Verovarojen tuhlaaminen kuntalaisten arjen kannalta tarpeettomiin ”elinvoimahankkeisiin” on lopetettava. Näitä ovat Turussa mm. funikulaari, Logomon silta, raitiotie, musiikkitalo ja ratapihan elämyskeskus. Arjen palveluille – varhaiskasvatukselle, opetukselle, hoivalle – tarvitaan nyt terveet tilat. Kaikessa kaupunkirakentamisessa on huomioitava kulttuurihistoria ja ympäristö.

Kuntayhtiöt polkevat työehtoja ja ovat kasvualusta korruptiolle

Kuntademokratian suurimpia ongelmia ovat kuntayhtiöt ja niiden määrän vauhdikas kasvu. Suomessa näihin yhtiöihin ei julkisuuslaki ulotu, Ruotsissa ulottuu. Kuntayhtiöt ovatkin Suomen kunnissa salailun ja hyvä veli -verkostojen pimeitä sopukoita, joissa käytetään yhä suurempaa valtaa ja hallitaan suuria massoja julkista varallisuutta. Usein yhtiöt ovat välivaihe, jota seuraa omaisuuden ja toimintojen myynti ja yksityistäminen. Yhtiöt ovat otollinen kasvualusta poliittiselle korruptiolle.

Turku on yhtiöittänyt kiivaasti, vain Helsingillä on enemmän yhtiöitä. Turun Kuntec Oy:ssä oli perustettaessa vuonna 2011 yli 300 työntekijää, nyt päälle 100. Turun Seudun Rakennustekniikka Oy on jo lopetettu kokonaan, työpaikkoja hävisi 120. Arkea Oy on pilkottu kahteen eri yhtiöön, joista toinen kilpailee markkinoilla ja hävinnee sekin ajan myötä. Näin on kuntayhtiöitä apuna käyttäen yksityistetty valtava määrä yhteistä varallisuutta ja palvelutuotannon ammattiosaamista. Työpaikkansa säilyttäneiden työehdot ovat heikentyneet ja heidän yllään leijuu jatkuva irtisanomisten ja lomautusten uhka.

Oikeusministeriössä on menossa lakihanke, jolla julkisuuslaki ulotettaisiin koskemaan myös julkisesti omistettuja osakeyhtiöitä. Se tarkoittaisi oikein toteutettuna muun muassa sitä, että yhtiöiden päätöksentekoa voisi seurata samaan tapaan kuin kunnallisen lautakunnan tai kunnanhallituksen päätöksentekoa: esityslistat liitteineen nettiin ja pöytäkirjat myös. Ruotsissa kuntayhtiöt joutuvat toimimaan julkisesti. Muutos tekisi yhtiöiden demokraattisen valvonnan mahdolliseksi ja itse asiassa karsisi myös yhtiöiden perustamisintoa. Nyt yhtiöitä perustetaan löysästi EU-säädöksillä tai taloushyödyillä perustellen, mutta monessa tapauksessa näkee, että päätöksenteon salaaminen on todellinen motiivi.

Lakihanke etenee hitaasti ja on tulossa esitysvaiheeseen vasta ensi hallituskaudella. Se on aivan liian myöhään. Paljonko kuntalaisten varallisuutta on siihen mennessä ehtinyt kulkea yhtiöiden läpi yksityisiin taskuihin? Paljonko palveluita on yksityistetty? Kuinka alas työehdot ehditään polkea? Vahvat voimat jarruttavat lakihankkeen etenemistä ja syytä on pelätä myös uudistusten vesittymistä. Suuret kuntapuolueet kokoomus ja sdp huolehtivat loppuun saakka valta-asemistaan kaupungeissa, joissa kunnan omistamia yhtiöitä on paljon. Kuntayhtiöiden avaaminen julkisuudelle on niille uhka.

Johannes Yrttiaho
kansanedustaja
kaupunginvaltuutettu


Kirjoitus on julkaistu Neljäysiläinen -lehdessä, toukokuu 2021

Logomon sillan neljäs budjettiylitys valtuustossa

Turun kaupunginvaltuusto sai toukokuun kokouksessa eteensä Logomon sillan ylittyneen budjetin. Valtuustolle esitettiin, että veronmaksajien rahaa käytettäisiin 21,6 miljoonaa euroa, neljä kertaa enemmän kuin alunperin tähän ratapihan ylittävään siltaan piti kulua. Esitin hylkyä, tässä asiassa jo neljännen kerran, mutta esitys hävisi 11-52.

Ensimmäisessä valtuustokäsittelyssä lokakuussa 2018 haluttiin nostaa siihen asti kiinteistöliikelaitoksen syövereissä piilossa paisunut budjetti 8,5:stä 13,5 miljoonaan. Siltaa ajaneiden kokoomuksen, vihreiden ja sdp:n ainut argumentti oli silloinkin, että ”eihän sitä voi keskenkään jättää”. Tuolloin 2018 ratapihalla ei juuri rakenteita ollut, vain betonianturat, ja laskujakin oli lankeamassa ”vasta” viidellä miljoonalla. Olisi kannattanut lopettaa, kuten tuolloin esitimme. Kului vuosi, ja hinnaksi esitettiin yli 16 miljoonaa, vuosi lisää ja rakennusliike oli esittänyt uusia laskuja, hinta 19,5 miljoonaa. Esitimme hylkyä, mutta enemmistö hyväksyi, ”eihän sitä voinut keskenkään jättää”.Nyt kerta oli siis jo neljäs, mutta 21,6 miljoonaakaan ei näytä riittävän. ”Eihän sitä voi keskenkään jättää”.

Vasemmistoliitto on äänestänyt näitä korotuksia vastaan valtuustossa joka kerta. Logomon silta on kupru vailla vertaa, härskiä rahastusta, josta hyödyn korjaa rakennusliike, ja josta vastuussa ovat kokoomus, vihreät ja sdp. Se on yhdessä Kakolan funikulaarin kanssa kuitenkin vasta enne siitä, mitä tuleman pitää: musiikkitalo, raitiotie, Itäharjun kansi, sataman jättiterminaali, areena- ja elämyskeskus… ”Eihän niitäkään voi kesken (eli suunnittelupöydälle) jättää”, kun on jo rakennusliikkeille luvattu. Näiden hankkeiden vuoksi leikataan kaupungin käyttötalouden menoja, jotta voidaan ottaa uutta velkaa.

Valtuusto on syksyllä 2019 hyväksynyt 59 miljoonan leikkaus- ja yksityistämisohjelman, jota sanotaan ”sopeuttamisohjelmaksi”, ja jonka työnimi kuului ”kasvuohjelma”. Kokoomuksen ja kumppaneiden politiikkana on, että ”vetovoimahankkeilla” saadaan kasvua, jolla kaupungin talous pelastuu. Eli kaupunkilaisten arkisten palveluiden kannalta tarpeettomia satojen miljoonien suurhankkeita lainaksi toteuttamalla ja palveluita lainanmaksukyvyn ylläpitämiseksi leikkaamalla lisätään kaupungin vetovoimaa, ”investorit lähtevät liikkeelle” ja saadaan kaupunkiin ns. hyviä veronmaksajia.

Kuulostaako konkurssipolitiikalta? Sitähän se on. Unohtuu, että hyvät peruspalvelut lähellä asuinpaikkaa ovat tärkein vetovoimatekijä, sen lisäksi, että juuri niiden järjestäminen on kunnan ydintehtävä – eivät ökyhankkeet ja rakennusliikkeiden ruokkiminen. Vauhti on vain kiihtynyt sen 15 vuoden aikana, jonka kokoomus on kaupunkia johtanut. Nyt puhutaan jo ihan avoimesti, miten tämä politiikka aiotaan vaalien jälkeen tuoda keskeiseksi osaksi pormestarisopimusta, uudessa uljaassa pormestarien Turussa. Kansa kaikkivaltias, anna meille vaaleissa riittävästi viisautta, että tältä välttyisimme!

Suunnaton asevarustelun kasvu ja työttömyysturvan heikennykset

Arvoisa puhemies,

Uusien monitoimihävittäjien hankinta on ylivoimaisesti suurin yksittäinen Suomen julkista taloutta heikentävä menoerä kehyskaudella. Konevalmistajat ovat jättäneet tarjouksensa, mutta niiden sisällöstä ei ole kerrottu julkisuuteen juuri mitään. Ei edes koneiden lukumäärää muiden kuin Boeingin ja Saabin osalta. Puolustusministeriö jatkaa kuurupiiloaan. Nyt olisi ministeri Kaikkosen korkea aika tulla julkisuuteen ja kertoa edes tarjottujen koneiden määrä. Näyttää ilmeiseltä, että elinkaarikuluineen jopa 30 miljardin hankinnan sisällöstä saadaan tarkempaa tietoa vasta, kun valtioneuvosto on hankintapäätöksen joskus loppuvuodesta tehnyt. Ensin pantiin eduskunta päättämään tilausvaltuudesta ilman käsitystä siitä, mitä tilataan ja mikä on lopullinen hinta, ja sitten tämä. Aivan uskomatonta toimintaa.

Tämä hallitus on kaudellaan nostanut puolustusmenoja 54 prosenttia, noin kolmesta miljardista noin viiteen miljardiin. Yksin hävittäjähankinta painaa palvelu- ja sosiaaliturvamenoja jopa puolellatoista miljardilla vuodessa, kehyskaudella lähes viidellä miljardilla. Mukana eivät edes ole kustannustason tarkistukset. Suomi on jo ennen HX-hankkeen toteutumista puolustusmenojen kasvulla mitaten Länsi-Euroopan kolmonen. Asukasta kohden lasketut puolustusmenot olivat vuonna 2020 maailman 16. suurimmat. (Sipri 2021)

Suunnaton asevarustelun kasvu keskellä talous- ja koronakriisiä on tosiasia. HX-hanketta olisi edelleen syytä ja aivan mahdollista lykätä ja harkita uudelleen.

Puhemies,

Hallituksen puoliväliriihen tulos on työntekijöiden ja työttömien näkökulmasta pettymys. Uudet leikkaukset työttömyysturvaan eläkeputken poiston päälle uhkaavat edelleen – myös ansiosidonnaisen porrastaminen.

Alkusoittona on niin sanottu ansiosidonnaisen ”euroistaminen” eli työssäoloehdon muuttaminen tuntiperusteisesta ansioperusteiseksi. Tässä häviävät pienipalkkaiset ja pätkätyöläiset. STM:n työryhmäraportin mukaan työssäoloehdon tulorajan ollessa 844 euroa, päivärahan taso heikentyy kaikilla saajilla keskimäärin 1,0 – 2,4 % ja siinä ryhmässä, jonka työssäoloehto täyttyy lyhyistä työsuhteista jopa 3,9 – 6,3 %.

Hallitus aikoo myös lisätä työvoiman tarjontaa kaksinkertaistamalla ns. työperäisen maahanmuuton jopa 50 000:lla kuluvan vuosikymmenen aikana. Ulkomaisen työvoiman määrän lisääminen tähdännee hoitajapulan ratkaisemiseen ihan muilla keinoilla kuin hoitajaliittojen esittämällä palkkaohjelmalla tai koulutuksella. Toinen tavoite lienee Fennovoiman ydinvoimalahankkeen tulevan työvoimatarpeen tyydyttäminen.

Työnantajat ovat ilmoittaneet sopivansa työehdoista jatkossa paikallisesti ja pyrkivänsä siis käytännössä työehtojen yleissitovuuden murtamiseen. Tämä yhdistettynä työvoiman lisääntyvään tarjontaan työttömyysturvaa heikentämällä ja halpatyötä lisäämällä luo työnantajien kannalta ihanteellisen tilanteen. Palkat ja työehdot joustavat alaspäin.

Puhemies,

Työttömyysturvan heikentäminen johtaa työnantajan maksuvastuiden kevenemiseen ja työntekijän omavastuun kasvamiseen. Ministeri Vanhanen täällä kiitteli, että yritysverotus ei kiristy ja uusia yritystukia on edelleen luvassa. Harkinnassa on tukikaton korotus jopa 10 miljoonaan per yritys. Eikö mikään riitä?

Toivottavasti edes yritysten kustannustukiin saadaan viimein mukaan työllistämisvelvoite ja osingonmaksun rajoitus, että tuet eivät valuisi omistajille. Toivon, että hallitus tarttuu tosissaan myös lakihankkeisiin, joilla työntekijöiden etuja ja oikeuksia vahvistetaan työehtosopimusjärjestelmän heiketessä.

Kiitos!

Puheenvuoro lähetekeskustelussa koskien valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022 – 2025 (VNS 3/2021vp)