”Hyvä toverit! Pääministeri Petteri Orpo hallituksineen on tullut tunnetuksi – ja hyvin, hyvin epäsuosituksi – suuryhtiöiden omistajien etujen häpeämättömänä edistäjänä. Hallitus ajaa kerta toisensa jälkeen yhä räikeämmin myös suoraan vaalirahoittajiensa asiaa. Helsingin Garden-hankkeen valtiontukisotku oli vain yksi esimerkki. Julkisia varoja käytetään nykyisin erityisen vastuuttomasti, jos kyseessä on sotilaallinen, puolustuksella tai turvallisuudella perusteltu hanke. Otan esille kaksi tapausta, joissa hallitusvaltaan noussut militarismi näyttää kietoutuvan niin sanottuun maan tapaan.

”Oikeuskanslerin selvitettävänä on kysymys pääministeri Orpon esteellisyydestä koskien Valmet Automotiven vuoden takaista syksyn -25 omistusjärjestelyä, jossa kokoomuksen vaalirahoittaja Ilpo Kokkilan Pontos-yhtiön sijoitukset pelastettiin ja maailman johtava sähköautojen akkuvalmistaja CATL ostettiin ulos yhtiöstä. Tämä tehtiin Suomen valtion eli veronmaksajien rahoilla. Hintalappu 120 miljoonaa euroa. Hallitus väittää pelastaneensa työpaikkoja, mutta näyttää siltä, että työpaikkoja hallituksen toimien vuoksi itse asiassa menetettiin. CATLin lähdön myötä pantiin piste henkilöautojen valmistukselle Uudessakaupungissa. Maailman suurin akkuvalmistaja olisi voinut tuoda tehtaalle täystyöllisyyden taanneen tilauksen ja tiettävästi tällainen olikin tuloillaan, mutta hallitus käänsi yhtiön suunnan puolustusteollisuuteen. Siihen ei tietenkään kiinalaisomisteinen CATL enää sopinut. Varsinais-Suomen kansanedustajille tästä yhtiön uudesta suunnasta kerrottiin jo syksyllä -24, kun yhtiön omistus oli vielä ennallaan. Juuri siirtymä aseteollisuuteen näyttää johtaneen, siihen, että valtio osti kiinalaisen CATLin yhtiöstä ulos. Valmet Automotiven autotehdas työllisti vielä muutama vuosi sitten 4000-5000 ihmistä. Nyt tehtaan saamat tilaukset, mm. Patrialta, ovat mittaluokaltaan varsin pieniä entiseen verrattuna.

”Yhtä kaikki, kokoomuksen ministerit puhuvat nyt länsirannikon puolustuskeskittymästä. Siihen kaiketi katsotaan kuuluvaksi paitsi Uudenkaupungin entinen autotehdas, myös Porin Noormarkkuun rakennettava kiistelty TNT-räjähdetehdas. Tehtaan tarkoitus on tuottaa räjähteitä liittolaismaiden tarpeisiin, porilaiset ja suomalaiset kantavat riskit. Hanketta ja tulevaa tehdasta operoi Forcit Pori Holding -yhtiö, josta valtio omistaa sijoitusyhtiö Tesin kautta viidesosan.

”Räjähdetehdas on ympäristölle ja asutukselle vaarallinen, joten se on ymmärrettävästi hyvin epäsuosittu ja kiistelty. Hallitus on kuitenkin tasoittanut hankkeelle tietä lainkaan häikäilemättä. Turvallisuudestaan huolestuneiden asukkaiden hanketta koskevat valitukset tehtiin tyhjiksi Orpon hallituksen taannehtivalla rakentamislain muutoksella, jonka eduskunnan enemmistö hyväksyi viime keväänä.

”Mutta ei siinä vielä kaikki. Nyt kesäkuussa valtio pääomitti Forcit Holding -yhtiötä 10 miljoonalla, tarkoituksena mm. hankkia tehtaalle tontti Noormarkusta. Kävi niin, että valtionyhtiö osti tehtaalle tontin melkein kahdeksankertaiseen ylihintaan Suomen suurimpiin yksityisiin kapitalisteihin lukeutuvalta Ahlströmin suvulta. Kauppalehden maanantaina (24.8.) julkaisemien tietojen mukaan Ahlströmit korjasivat kaupasta miljoonahyödyn.

”Länsirannikon puolustuskeskittymä näyttää käyvän suomalaisille todella kalliiksi, mutta suuromistajat hyötyvät aina.

”Hyvä toverit! Tulevien eduskuntavaalien jälkeen todellinen vaara Suomelle on sdp:n ja kokoomuksen sinipunahallitus. Velkajarrun 11 miljardin leikkausten uhatessa, sinipuna tekisi todella pahaa jälkeä pieni- ja keskituloisten suomalaisten hyvinvoinnille, oletettavasti myös Suomen kansainväliselle asemalle, sillä kokoomus tuskin hellittää militarismistaan.

”Pahaenteinen oli se kansanedustaja Aki Lindénin ehdotus, että sotesta tulisi leikata miljardi euroa ensi vaalikaudella. Ei puhettakaan siitä, että esimerkiksi sotilasmenojen miljardilisäyksiä edes kohtuullistettaisiin. Ei puhettakaan. Kauas on Akikin marssinut rauhan ja pienituloisen suomalaisen asialta, se pitää tässä sanoa. Demarit esittävät myös puolustusveroa. Siis kansalaisille lisää maksettavaa, mutta ei suinkaan soten pelastamiseksi Lindénin leikkauksilta, vaan aseiden hankkimiseksi.

”Vasemmistoliitolla olisi nyt tehtävä estää tämä demareiden oikeistosiirtymä. Vasemmistoliiton linjaukset vaikuttavat aina Sdp:n vasempaan laitaan ja vetävät koko demaripuoluetta vasemmalla, pois kokoomuksen kyljestä. Meiltä kaivataan selvää linjausta sotilasmenojen lisäämistä vastaan, palveluiden ja sosiaaliturvan pelastamiseksi ja leikkausten perumiseksi. Talous ihmistä varten ja diplomatiaa ulkosuhteisiin. – Kiitos!”


Puheenvuoro Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksessa 26.8.2026

”Hyvät kuulijat, ystävä ja toverit! Suomen eduskunta päätti Orpon hallituksen esityksestä kesäkuussa kumota ydinasekiellon Suomen lainsäädännöstä. Tämä häpeällinen päätös tehtiin äänin 125 puolesta 61 vastaan. Poissa oli 13 edustajaa. Kiellon poistamista vastustivat Vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden edustajat. Oppositiopuolueista Keskusta kannatti ydinaseiden sallimista ja tuki hallituksen esitystä. Samalla Antti Kaikkosen keskusta karisti viimeisetkin rippeet sille ennen niin tärkeästä Paasikiven-Kekkosen linjasta. Kauas on tultu niistä ajoista, kun Suomi puolusti Pohjoismaiden ydinaseettomuutta, toimi aseistariisunnan ja ydinaseettoman maailman puolesta sotaa ja militarismia vastaan ja maailmanrauhaa edistäen.

”Ydinasekielto ehti olla voimassa vuodesta 1987, mutta Suomen ydinaseettomuuden historia on tietysti paljon pidempi. Suomi oli aikanaan yksi ensimmäisistä ydinsulkusopimuksen allekirjoittaneista ja ratifioineista valtioista. Sopimus tuli voimaan vuonna 1970, ja Suomi on pitänyt sitä keskeisenä kansainvälisen turvallisuuden tukipilarina ja ydinaseiden leviämisen estäjänä. Kun Suomi liittyi sopimukseen, saimme muiden ydinaseettomien valtioiden tavoin kaikilta ydinasevalloilta negatiiviset turvallisuustakeet eli lupaukset olla määrätyin ehdoin käyttämättä ydinaseita Suomea vastaan. Sopimus velvoittaa edelleen Suomea olemaan hankkimatta ydinaseita ja muun muassa edistämään ydinmateriaalin valvontaa. Ydinsulkusopimukseen ovat sittemmin liittyneet lähes kaikki maailman valtiot. Poikkeuksen muodostavat vain Israel, Pohjois-Korea, Intia ja Pakistan. 

”Vaikka ydinsulkusopimus ei kiellä ydinasevaltion valvonnassa olevien ydinaseiden sijoittamista toisten valtioiden alueelle, niin Suomen hallitus kuitenkin teki sen itse jo ennen ydinsulkusopimuksen syntyä. Suomi vastasi maaliskuussa 1962 YK:n pääsihteerin asiaa koskeneeseen tiedusteluun seuraavasti: ”Suomi on liittoutuneiden valtojen kanssa vuonna 1947 solmimassaan rauhansopimuksessa omasta puolestaan sitoutunut olemaan pitämättä, valmistamatta tai kokeilematta mitään ydinasetta.” Silloisen hallituksen vastauksessa todetaan myös, että ”Suomen noudattamasta puolueettomuuspolitiikasta seuraa, ettei se myöskään suostu vastaanottamaan alueellaan ydinaseita enempää kuin muitakaan sotilaallisia laitteita minkään muun valtion lukuun.” Tämä siis vuonna -62. Ja myöhemmin Suomi siis täydensi näitä kannanottojaan vielä oikeudellisella esteellä, kun vuonna 1987 voimaan tulleessa ydinenergialaissa todettiin yksiselitteisesti, että kaikkien ydinräjähteiden tuonti Suomen alueelle on kielletty.

”Hyvät kuulijat! Suomen ydinasekiellon kumoamista koskeva päätös sai alkunsa Yhdysvaltojen ja Naton vaatimuksista. Se ei ollut millään lailla sisäsyntyinen, vaan presidentti Stubb ja Orpon hallitus ja sitten eduskunnan enemmistö toimivat Yhdysvaltain ja Naton vaatimuksesta. Esitys tuotiin eduskunnalle viime keväänä ja se yllätti nykyiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kritiikittömästi suhtautuvat – eli miltei kaikki – kansanedustajat. Nykyisessä, kuten edellisessäkin eduskunnassa suurin osa edustajista on tyytynyt valtamedian ja ministeriöiden säännöstelemään informaatioon ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioista eikä siten ole nähnyt, mitä on ollut jo pitkään meneillään. Itse vaadin jo kevään -22 Nato-jäsenyyspäätöksistä alkaen ministereitä kertomaan eduskunnalle, ollaanko Suomen ydinaseettomuus aikeissa poistaa, mutta toistuviin kysymyksiin ei eduskunnassa tai muuallakaan saanut vastauksia. Näin julkinen keskustelu tästäkin aiheesta estettiin.

”Pääministeri Sanna Marin julisti jo Natoon liityttäessä, että ydinaseet ja niin sanotun Naton ydinpelotteen tai ”ydinsateenvarjon” alle pääsy ovat liittymisen keskeinen syy. Suomen Nato-jäsenyyspäätöksessä ei myöskään asetettu mitään varauksia, kuten muut Pohjoismaat olivat ydinaseiden suhteen Natoon liittyessään asettaneet, vaan jäsenyys sotilasliitossa hyväksyttiin ehdoitta. Julkisessa keskustelussa toki esiintyi vahvana käsitys, ettei ydinaseita, joukkoja tai tukikohtia oltaisi sallimassa. Toisin on nyt käynyt, kuten me Nato-jäsenyyttä kritisoineet varoitimme. Ensin tulivat joukot ja tukikohdat, DCA-sopimuksen myötä Yhdysvalloille varattiin Suomesta jopa 15 tukikohta-aluetta. Ja nyt sallittiin myös ydinaseet. 

”Tiedossa on ollut, että Nato on ryhtynyt viime vuosien aikana kehittämään suunnitelmaa, jossa Euroopassa olevia ydinaseita hajasijoitettaisiin myös niihin sotilasliiton jäsenmaihin, jotka ovat Venäjän rajanaapureita. Tämä Naton eli käytännössä Yhdysvaltojen ydinaseiden hajasijoittaminen on myös Suomen ydinasekielloin kumoamisen syy. Muodollisena perusteluna hajasijoittamiselle on käytetty väitettä, että Venäjän olisi liian helppo iskeä ennaltaehkäisevästi niihin eurooppalaisiin tukikohtiin, joissa Yhdysvallat nyt säilyttää taktisia ydinaseitaan. Taktisten ydinaseiden liikuttelun aiempaa laajemmalla alueella uskotaan vaikeuttavan niiden maalittamista. Aiemmin samaa tavoiteltiin sijoittamalla ydinaseita sukellusveneisiin.

”Amerikkalaisia ydinaseita on tätä nykyä sijoitettuna viiteen Yhdysvaltain sotilastukikohtaan Euroopassa. Kyse on amerikkalaistukikohdista Belgiassa, Hollannissa, Italiassa, Saksassa ja Turkissa. Yhdysvallat on lisäksi sopinut myös amerikkalaisten ydinaseiden sijoittamisesta uudelleen Britanniassa sijaitseviin Yhdysvaltain tukikohtiin, joista ne siirrettiin kylmän sodan jälkeen pois. Myös tämän sopimuksen toteutus on jo alkanut. 

”Niin sanotun Naton ydinpelotteen taustalla on ollut ajatus, että Venäjä pidättäytyisi rajoitetusta ydinaseiskusta, koska se pelkäisi Naton vastaiskua, jolle taas tämä suunniteltu ydinaseiden hajautus antaisi enemmän mahdollisuuksia. Tosiasiassa hajautus johtaa kuitenkin siihen, että Venäjän pitää tiedossa olevien eurooppalaisten ydinasetukikohtien lisäksi maalittaa hyvin laajasti myös kohteita, joiden todellista luonnetta se ei voi varmuudella tietää. Näin ollen hajautussuunnitelmat pikemminkin lisäävät ydinsodan riskiä. Hajautus ei ole este ennalta ehkäisevälle iskulle, vaan se päinvastoin altistaa suuremman osan Euroopasta sekä konventionaalisille että ydinaseiskuille. Taktisten ydinaseiden käyttökynnys on lisäksi strategisia alhaisempi, mikä sekin aiheuttaa eskalaatioriskin. Taktisten ydinaseiden kantolaitteet ovat myös usein kaksikäyttöisiä, ja silläkin on eskalaatioriskiä vahvistava vaikutus ihan väärinymmärrysten vaarankin vuoksi. 

”Ydinaseiden hajauttamiseen liittyen useat eurooppalaiset maat ovat paraikaa muuttamassa hävittäjiään ydinaseiden käyttöön soveltuviksi. Kysymys on keskeisesti amerikkalaisista F-35A-hävittäjistä, joita myös Suomi on päättänyt tilata 64 konetta. On mahdollista, että osa Suomenkin tilaamista hävittäjistä voidaan muuttaa ydinaseita kantamaan kykeneviksi kaksikäyttöhävittäjiksi. Tämä mahdollisuus lisää vielä erikseen Suomeen kohdistuvaa eskalaatioriskiä, nyt kun ydinaseet sen alueella on sallittu. 

”Hyvät kuulijat! Suomen ydinasekiellon poistamisen ulko- ja turvallisuuspoliittinen vaikutus ja vaara Suomen kannalta on siinä, että Yhdysvaltojen ydinaseiden oletetut kohteet Venäjällä sijaitsevat aivan Suomen rajan tuntumassa, muun muassa Murmanskin ja Kuolan alueella. Ydinasekiellon poistaminen lisää riskiä, että Yhdysvallat käyttää taktisia ydinaseita Suomen aluetta tai ilmatilaa hyödyntäen näihin kohteisiin iskemiseksi suurvaltojen aseellisen konfliktin eskaloituessa. Suomeen sijoitetut ydinaseet tai ydinaseisiin tai niiden kauttakulkuun liittyvä infrastruktuuri olisivat silloin sotilaallinen kohde, mikä ilman muuta heikentää Suomen turvallisuutta.  Suomelle ydinasevallan naapurissa ja vain parinsadan kilometrin päässä sen strategisista ydinasetukikohdista pelkkä ydinasekiellon poistaminen ja epävarmuuden lisääminen niiden sijainnista on mittaamattoman suuri riski.

”On syytä koko ajan muistaa, että päätös ydinaseiden käytöstä on aina ydinasevallan itsensä. Tätä tosiasiaa on yritetty keskustelussa hämärtää. Yhdysvallat voi nyt Suomen ydinasekiellon kumoamisen jälkeen käyttää ydinaseita Suomen aluetta hyödyntäen ilman, että se kysyy lupaa Suomelta tai että Suomi voi asiaan tosiasiallisesti vaikuttaa. Se on mahdollista Yhdysvaltain ja Suomen puolustusyhteistyösopimuksen eli DCA-sopimuksen pohjalta. Ydinaseiden käyttö Suomen aluetta hyödyntäen on jatkossa mahdollista ilman Suomen tosiasiallista vaikutusmahdollisuutta asiaan.

”Hyvät kuulijat! En valitettavasti usko, että tämä hallituspuolueiden ja keskustan johdon into todistaa Yhdysvalloille ja Natolle valmius niin sanotun ydinasepelotteen vahvistamiseen pysähtyisi vain nyt tehtyyn ydinasekiellon kumoamiseen. Suomi on jo ennen kiellon kumoamista osallistunut jo usean vuoden ajan Naton ydinasesotaharjoituksiin. Tiedossa on, että Suomella on ollut muun muassa tehtävä suojata nykyisillä Hornet-hävittäjillä Yhdysvaltain ydinasekuljetuksia Eurooppaan. Suomalaishävittäjät ovat jo olleet saattamassa Eurooppaan saapuneita strategisia B-52-ydinpommittajia.

”Tietääkseni Suomelle hyväksytyt tehtävät ovat tätäkin laajempi: Suomalaishävittäjien toimivaltuuksiin osana Naton ydinasepelotetta väitetään kuuluvan myös niiden amerikkalaistukikohteiden suojaaminen, joihin on sijoitettu USA:n taktisia ydinaseita. Tämäkään ei kuitenkaan riitä. Nyt kulisseissa keskustellaan, kuten sanottua, myös siitä, pitäisikö Suomen itse ottaa käyttöön niin sanotut kaksikäyttöiset F-35-hävittäjät — eli hävittäjät, jotka konventionaalisten aseiden ohella voivat kuljettaa ja käyttää myös amerikkalaisia taktisia ydinaseita. Kyse olisi silloin osallistumisesta ydinaseiden hajauttamista pidemmälle meneväänNaton niin sanottuun ydinaseiden jakopolitiikkaan. Se merkitsisi myös sitä, että osa suomalaislentäjistä koulutettaisiin Yhdysvaltain johdolla myös ydinaseiden kuljettamiseen ja käyttöön. Näinhän jo tehdään kaikissa niissä Naton eurooppalaisissa jäsenmaissa, joihin Yhdysvallat on sijoittanut taktisia ydinaseitaan.

”Julkisuudessa vain yksi suomalaispoliitikko, sosiaalidemokraattinen pääministeri Sanna Marin, on viitannut siihen mahdollisuuteen, että Suomi osallistuisi Naton niin sanottuun ydinaseiden jakamiseen. Hän mainitsi asiasta vuonna -22, kun Suomi suoritti muodolliseksi jäänyttä harkintaansa liittymisestä sotilasliitto Natoon. Jos ydinaseiden jakamiseen osallistuminen on Suomen tavoite Naton pelotepolitiikan vahvistamiseksi, edellyttää se tietenkin, että osa Suomen tilaamista F-35-hävittäjistä muutettaisiin kaksikäyttöhävittäjiksi eli kykeneviksi kuljettamaan ja käyttämään ydinaseita.

”Puolustusministeri Antti Häkkänen on viimeaikaisissa puheissaan viitannut F-35-hävittäjien mahdollisuuteen toimia kaksikäyttöisinä. Suomen hallituksen tulisi mielestäni mahdollisimman pian vastata kysymykseen, onko Suomi suunnittelemassa osallistumista Naton ydinaseiden jakopolitiikkaan ja onko hallitus jo pannut vireille suunnittelun, joka koskee Suomen hankkimien F-35-koneiden mahdollista muutosta hävittäjiksi, jotka kykenisivät kuljettamaan ja käyttämään myös taktisia ydinaseita.

”Hyvät kuulijat! Heinäkuun alun Naton huippukokouksessa Turkissa Yhdysvaltain presidentti Trump läksytti poikkeuksellisen kovasanaisesti eurooppalaisia Nato-maita riittävän tuen puutteesta Israelin ja Yhdysvaltain keväällä aloittamissa Iranin pommituksissa. Pääsihteeri Mark Rutte lupasikin vahvempaa tukea jatkossa. Erityisen kovaa kieltä Trumpilta sai osakseen Espanja, joka on estänyt maaperällään sijaitsevien sotilastukikohtien käytön Iranin pommituksiin ja myös ilmoittanut, ettei hyväksy vuosi sitten Trumpin johdolla linjattua sotilasmenojen viiden prosentin bkt-tavoitetta jäsenmaille. Trumpin viesti Turkissa oli, että Euroopan Nato-maat maksavat jatkossa suuremman osan sen Yhdysvaltojen etua palvelevan sotilasvoiman ylläpidosta, josta Yhdysvallat itse nyt on maksanut ja vastannut. Viiden prosentin tavoite, johon Suomikin muitta mutkitta ja suorastaan innokkaasti on sitoutunut, tähtää juuri kymmenien ja satojen mijladien eurojen suuruisen maksurasitteen sälyttämiseen Euroopan maille. Yhdysvallat ei siis irrota otettaan Euroopasta, mutta sotilasvoiman ylläpidon maksaja vaihdetaan. Tukikohtaverkosto Euroopassa on ollut ja on tulevaisuudessakin Yhdysvaltojen maailmanpolitiikan keskeinen ja ratkaisevan tärkeä väline. Se on itse asiassa muuttumassa yhä tärkeämmäksi etenkin Lähi-idän asioihin puuttumisessa, nyt kun Iranin ohjusvoima ja vastaiskut ovat osoittaneet Yhdysvaltain Lähi-idän tukikohtien ja sen käyttämien merialueiden haavoittuvuuden. 

”Hyvät kuulijat! Vaikka Ukrainan ja Iranin sotien eskalaatio näyttää etenevän pahaenteiseen suuntaan, on samalla mahdollista, että suurvallat ajautuvat yhä lähemmäs tilannetta, jossa niiden on pakko tarttua diplomatiaan. Etenkin taloudellisten reunaehtojen lähestyminen saattaa ne tähän pakottaa. Tohtori Pekka Visuri arvioi hiljattain ilmestyneessä Suomen Geopoliittisen Seuran julkaisussa, että uusia diplomaattisia avauksia saatetaan lähiaikoina nähdä. Olisi ensi arvoisen tärkeää, että tällaisessa tilanteessa olisi puolueettomia maita, jotka voisivat siltoja rakentaa. Suomi ei sellainen enää ole, mutta voisi siitä huolimatta toimia nykyistä paljon neutraalimmin, Nato-jäsenyyden oloissakin.

”Suomen johdon politiikka näyttää kuitenkin lukkiutuneen Naton haukkamaisempien maiden ”halukkaiden koalition” sotapolitiikan linjalle. Suomessa olisi avattava viimein keskustelu siitä, mitä keväällä 2022 toteutettu totaalinen ulkopolitiikan suunnanmuutos ja kriittisen keskustelun estäminen on Suomelle tehnyt. Nato, DCA-sopimus sekä ydinaseiden salliminen ovat selvästi rajoittaneet Suomen itsenäisyyttä eli täysivaltaisuutta. Sitä kieltä kai kertoo myös politiikan vaihtoehdottomuus. Kun politiikka tulee Suomen ulkopuolelta, ei siitä sisäisesti uskalleta sallia kriittistä keskustelua?

”Viime vuosien kehityksen seurauksena Suomen turvallisuus ja taloustilanne ovat heikentyneet ratkaisevasti. Venäjä on päättänyt palauttaa Leningradin alueen sotilaspiirin ja Suomen ydinaseratkaisut on nyt sanottu nekin otettavan huomioon sotilaallisessa varustautumisessa.

”Suomessa työttömyys kasvaa edelleen. Velkaantuminen kasvaa ja velkaraha kallistuu. Suomen niin sanottu maariski on jäänyt pysyvästi korkealle tasolle, kun muualla se on laskenut. Nykylinjalla ei käännettä ole odotettavissa.

”Suomen sotilasmenoja on koko ajan kasvatettu. Ne kaksinkertaistettiin jo Marinin hallituksen aikana, kun ilmavoimien F35- ja merivoimien Laivue 2020 -hankkeilla käytännössä alettiin valmistautua Nato-jäsenyyteen. Nyt hallitus on sitoutunut Trumpin Natolle linjaamaan uuteen viiden prosentin bkt-tavoitteeseen, joka tarkoittaisi nykyisten sotilasmenojen tason moninkertaistamista muutamassa vuodessa. Tässä on Orpon hallituksen leikkauspolitiikan syy. Sen on hallituskin jo tunnustanut. Käyttöön on otettu velkajarru, joka pakottaa myös tulevat hallitukset aina vain ankarampiin leikkauksiin terveys- ja hyvinvointipalveluista, koulutuksesta, sosiaaliturvasta, kunnilta ja kaikesta tavallisille pieni- ja keskituloisille ihmisille tärkeästä.

”Suomen suunnan muuttamiseksi tärkeä suvereenisuuden ilmaus suhteessa Yhdysvaltoihin olisi ydinasekiellon palauttaminen Suomen lainsäädäntöön eduskuntavaalien jälkeen, mikäli kiellon kumoamista nyt vastustaneet puolueet, sdp, vasemmisto ja vihreät voittavat vaalit. Se olisi myös Suomen turvallisuutta aidosti lisäävä toimi ja osoitus, että Naton jäsenenäkään maamme aluetta ei voi käyttää kuinka vain, saati turvallisuusetujemme vastaisesti kolmansien maiden uhkaamiseen. Odotan tietenkin, että oma puolueeni Vasemmistoliitto näyttää esimerkkiä ja tekee omalta osaltaan ydinasekiellon palauttamista koskevan ilmoituksen eduskuntavaalien lähestyessä. Ilman vasemmistoliiton esimerkkiä tähän tervejärkiseen aloitteeseen on mahdoton saada sdp:n ja vihreiden kannatusta, mutta vasemmalta tuleva paine saattaisi siihen johtaa. Vastaavasti vasemmiston aloitteellisuutta tarvittaisiin sitoumuksille sotilasmenojen kohtuullistamisesta ja ihmisten palveluiden pelastamisesta. Tässä olisi sellaisen vasemmistopolitiikan perusta, joka ajaa rehellisesti ja suoraselkäisesti rauhaa, hyvinvointia, työtä ja toimeentuloa ihmisille tässä maassa ja maailmassa.

”Minne menet Suomi, minne menet vasemmisto ?Perusoikeudet vai ohjukset, droonit vai diplomatia, vapaudet vai valvonta, hävittäjät vai hoiva, aseet vai hyvinvointi, sota vai rauha? Siinä ensi kevään eduskuntavaalien isoja kysymyksiä. —Kiitos!”


Puhe Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommien uhrien 81. muistopäivänä.

”Puheenjohtaja! En kannata raitiotien rakentamista Turkuun. Hanke on yksinkertaisesti liian kallis, hinta jo alkuvaiheessa lähes 500 miljoonaa euroa. Todellisuudessa hinta olisi jo nyt korkeampi, jos hankkeeseen elimellisesti liittyvät Kupittaan kannen ja Tuomiokirkkosillan kustannukset huomioitaisiin. Raitiotien rakentaminen hyödyttäisi enemmän suurimpia Suomessa toimivia rakennusliikkeitä kuin Turun asukkaita tai edes paikallista elinkeinoelämää.

”Raitiotien valtavat investointikustannukset ovat pois kaupungin palveluista ja muusta joukkoliikenteestä.

”Ei ole rehellistä väittää, että raitiotie estäisi segregaatiota. Segregaatiota estäisivät hyvät lähipalvelut, mutta raitiotien kustannukset ovat pois näistä palveluista. Vaikutus segregaatioon voi siis olla jopa päinvastainen kuin väitetään.

”Turussa on vuosien ajan ajettu läpi sopeuttamisohjelmia, joilla kaupunkilaisten palveluita on tosiasiassa leikattu: päiväkodeille, kouluille, nuorisotiloille, kulttuurille, kirjastoille on ollut tarjolla niukkuutta, ehdittiinpä sosiaali- terveyspalveluitakin leikata ennen kuin ne siirtyivät hyvinvointialueille. Perusteluna leikkauksille on esitetty varautuminen tuleviin investointeihin, ja hyvin keskeisesti juuri raitiotiehen. Jos raitiotie päätetään toteuttaa, jatkuu palveluiden sopeuttaminen eli leikkaaminen. Uhkaksi nousevat myös kaupungin omaisuuden – energiayhtiön, vuokratalojen, maaomaisuuden – myynnit. Näillä keinoilla – ja tietysti veronkorotuksilla – raitiotietä käytännössä rahoitettaisiin.

”Raitiotietä on valmistelun aikana ollut vaikea perustella ihmisten liikkumisen kannalta tarpeellisena. Linjavaihtoehdoistakin on nyt käsillä kolmas eikä niitä perusteluja ole vieläkään. Raitiotiestä puhutaankin mieluummin ”kaupunkikehityshankkeena”. Se on sikäli rehellistä, että silloin viitataan suoraan niihin hyötyihin, joita rakennusliikkeet hankkeesta odottavat. Hanketta ajetaan, koska se tutkitusti nostaa tonttimaan, asuntojen ja kiinteistöjen arvoa reitin varrella. Mutta mistä se arvonnousu käytännössä syntyy ja mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa, että asumiskustannukset sekä asuntojen ja liiketilojen hinnat ja vuokrat nousevat. Siitä on turkulaisten – asukkaiden ja pienyrittäjien – arjessa vain haittaa. Hyötyjiä ovat sijoittajat ja suuret rakennusliikkeet. Tätä kehitystä tuetaan kaavoittamalla reitin varteen hyvin tiiviisti ja korkeasti. Syntyy asuinympäristöjä, joissa ihmiset eivät viihdy.

”Rakentamisen määrä ei etenkään nykyisessä suhdannenäkymässä sinänsä kaupungissa lisäänny raitiotien myötä, vaan se pikemminkin siirtyy muualta kaupungista reitin varrelle. Tästä ilmiöstä kärsisi käytännössä suurin osa kaupunkia. Se saattaa myös kiihdyttää segregaatiota. Näinhän käy, jos kaupunkikehitys keskittyy ns. kasvukäytävän varrelle.

”Rakentamisen siirtyminen kaupungin sisällä, sen lisääntymisen sijaan, vie myös pohjaa raitiotien kiinteistötaloudellisten laskelmien uskottavuudelta. Itse asiassa tässä ns. siirtymäolettamassa piilee syy myös paikallisen kiinteistöalan ja paikallisten rakentajien näkyvälle kriittisyydelle hanketta kohtaan. Tämä on selvästikin vain suurimpien rakennusliikkeiden hanke.

”Suurimmat Suomessa toimivat rakennusliikkeet ovat ruotsalaisten sijoittajien omistuksessa, kuten NCC, YIT, Peab. Muiden muassa näiden yhtiöiden edustajat ovat vedonneet julkisuudessa hankkeen puolesta. Yhtiöt istuvat rakennusteollisuuden RT:n pöydän ympärillä. Ja siellähän meillä on toimitusjohtajana entinen Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell, hänkin raitiotien näkyvä kannattaja.

”Puheenjohtaja! Turun säteittäinen maantieteellinen rakenne ei suosi lainkaan yhden vahvan joukkoliikennelinjan mallia. Tämä on perustekijä siinä, että raitiotie ei Turussa ole viisas ratkaisu. Tilanne on aivan toinen kuin väestöltään 50000 asukasta suuremmalla, kahden järven väliin puristuneella Tampereelle.

”Jos tavoitteeksi asetetaan joukkoliikenteen käytön lisääminen, raitiotie ei sitä Turussa tehokkaasti tee. Murto-osalla raitiotien kustannuksista voidaan toteuttaa nykyistä paljon parempi joukkoliikenne koko kaupungin alueelle kehittämällä nykyistä bussien runkolinjastoa. Tämä hyödyttäisi suurta osaa turkulaisista, tekisi liikkumisesta vaivatonta ja edullista sekä ilmastoystävällistä.

”Päätösehdotus on syytä hylätä.”

Puheenvuoro Turun kaupunginvaltuuston kokouksessa 18.5.2026. Valtuusto päätti hyväksyä äänin 36-31 raitiotien investointipäätöksen.

”Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Vain rauhan aikaan rajattu ydinasekielto, on se sitten puolueiden sitoumukseen tai lakiin perustuva, ei poista ongelmaa, jona syntyy jos nykyinen kattava ydinasekielto poistetaan Suomen lainsäädännöstä. Jos kattava kielto poistetaan laista, Suomen ydinaseettomuudesta ei enää voida olla varmoja. Tämä lisää uhkaa joutua ensi-iskun kohteeksi suurvaltojen konfliktissa. Suomen ydinaseettomuus ei varmistu kompromissilla.

”Presidentti Alexander Stubb ja pääministeri Petteri Orpo (kok.) houkuttelevat nyt eduskuntapuolueita kompromissiin, jossa ydinasekielto rajattaisiin vain rauhan aikaan. Tarkoituksena olisi todeta ”rauhan ajan ydinaseettomuus” ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon lisättävällä muotoilulla. Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen tukee tällaista kompromissiesitystä.

”Hyvät toverit! Yhä useammalle on jo käynyt selväksi, mihin F35-hävittäjähankinta, Suomen Nato-jäsenyys ja Yhdysvaltain kanssa solmittu DCA-sopimus ovat johtamassa. Ne eivät ole lisänneet Suomen turvallisuutta, vaan kaikesta päättäen heikentäneet sitä.

”Suomen liittyessä sotilasliitto Naton jäseneksi ei sopimuksen hyväksymiseen kirjattu mitään kieltoja kuten muissa Pohjoismaissa tehtiin.  Me Nato-jäsenyyttä vastustaneet kansanedustajat kyllä esitimme eduskunnan hyväksyttäväksi lausumia vieraan vallan joukkojen, tukikohtien ja ydinaseiden kieltämiseksi Suomen alueella. Myöskään DCA-sopimukseen ei kieltoja asetettu.

”Suomesta on tullut riippuvainen Yhdysvalloista ja sen nykyisestä politiikasta ja etujen toteuttamisesta. Kaikki tämä näkyy myös valtiojohdon toiminnassa ja lausunnoissa. Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten toimintaa ei olla valmiita varovastikaan kritisoimaan, vaikka aihetta olisi. Kädet on sidottu ja suut suljettu.

”Suomelle on Yhdysvaltain liittolaisena varattu rooli arktisen alueen militarisoinnissa, johon myös Pohjolan ydinaseettomuuden purkaminen näyttää liittyvän. Naton ns. ydinpelote, johon moni päättäjä tuntuu uskovan, perustuu USA:n ydinaseisiin. Niillä ajetaan Yhdysvaltain etua, ei Suomen turvallisuutta.

”Ydinaseeton Pohjola, diplomatia, hyvät suhteet joka suuntaan olisivat Suomen etu, ei suinkaan eskalaation lisääminen omilla lähialueilla, ydinvarustelun kiihtyminen tai ydinaseiden leviäminen maailmassa. Kiitos!”


Puheenvuoro Vasemmistoliiton puoluevaltuuston kokouksessa 14.3.2026

Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho varoittaa, että Petteri Orpon hallituksen esittämä perustuslain 10 §:n muutos uhkaa johtaa kotirauhan ja yksityiselämän suojan radikaaliin heikkenemiseen.

-Ihmisiä voitaisiin jatkossa tarkkailla jopa kodeissaan hyvin epämääräisin ja väljin perustein, ilman edes epäilyä heidän syyllistymisestään mihinkään rikolliseen, Yrttiaho sanoo. Yrttiaho vastustaa muutoksia ja jätti eriävän mielipiteen hallituksen esityksen valmistelua ohjanneessa parlamentaarisessa ryhmässä (ks. liite). Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle myöhemmin keväällä.

Kotirauhaa voitaisiin perustuslain muutoksen jälkeen loukata sotilas- ja siviilitiedustelun viranomaisten tarpeisiin, mutta myös poliisin havitteleman täysin uuden ”rikostiedustelun” toimivaltuuksien muodossa. Tiedusteluviranomaisilla eli sotilastiedustelulla ja supolla, on jo nyt mahdollisuus luottamuksellisen viestin murtamiseen ilman rikosepäilyä hyvin epämääräisen ja väljästi määritellyn ”kansallisen turvallisuuden” -käsitteen nojalla. Nyt mahdollisuus laajennettaisiin koskemaan kotirauhan suojaa. Lisäksi valtuudet avattaisiin poliisille perustettavan rikostiedustelun käyttöön.

-Nykyisin tarvitaan konkreettinen ja yksilöity rikosepäily, jotta yksityiselämän suojaa voidaan rajoittaa ja luottamuksellisen viestin salaisuuden ja kotirauhan suojaa loukata, Yrttiaho muistuttaa. Jatkossa perusteet olisivat väljät ja myös poliisin rikostiedustelun osalta perustuisivat oletuksiin ja uhkaan, eivät konkretiaan.

– Mielivallan vaara on ilmeinen, Yrttiaho huomauttaa.

– Kotirauhan suojan kaventaminen rajoittaa yksityiselämän suojaa luottamuksellisen viestin suojaa merkittävästi vakavammin, koska se kohdistuu väistämättä mm. perheenjäseniin.

– Kotirauhan ja perhe-elämän suoja turvaavat yksilön vapautta julkisen vallan puuttumiselta ja ovat demokraattisen oikeusvaltion kulmakivi, Yrttiaho muistuttaa.

On ilmeistä, että perustuslain muutosehdotuksen taustalla ovat tavallisten lakien muutospaineet poliisin sekä siviili- ja sotilastiedustelun toimivaltuuksien lisäämiseksi.

– Perustuslakia ei tulisi kuitenkaan muuttaa alemman lainsäädännön tarpeisiin. Perustuslakia ei nyt tarkastella ja kirjoiteta itsenäisesti ja tavalliselle lainsäädännölle perustuslaillisia vaatimuksia asettavana, kuten kuuluisi, vaan koska viranomaisilla on pyrkimys saada läpi lakimuutoksia, jotka perustuslaki nyt estää, toteaa Yrttiaho.

– Jo asetelma itsessään on nurinkurinen ja hälytyskellojen tulisi soida. Poliisi ja tiedusteluviranomaiset haluavat tyypillisesti maksimoida valtuutensa, mutta demokraattisessa oikeusvaltiossa tällaiset pyrkimykset tulee kyetä torjumaan.

– Valtuuksien laajentamisen riskinä on myös poliittisten mielipiteiden valvonnan mahdollistaminen. Tällainen on ominaista poliisivaltioille ja totalitaarisille järjestelmille, Yrttiaho sanoo.
—

ERIÄVÄ MIELIPIDE

Perustelut

Perustuslain muutos ei voi olla tavallisen lainsäädännön säätämisen tarpeelle alisteinen tai siihen liittyvä sivutuote, joten perustuslain muutoksiakaan ei tulisi arvioida kulloinkin käsillä olevien lainsäädännön tarkistustarpeiden kautta vaan itsenäisesti ja tavallisen lain muutoksille valtiosääntöoikeudellisia edellytyksiä asettavana. Nyt vaikuttaa ilmeiseltä, että valmistellun perustuslain muutosehdotuksen taustalla ovat tavallisten lakien muutostarpeet, jotka liittyvät rikostiedustelun sekä siviili- ja sotilastiedustelun viranomaisten toimivaltuuksien lisäämiseen. Perustuslakia ei nyt tarkastella ja kirjoiteta omana kokonaisuutenaan omassa kontekstissaan, vaan koska em. viranomaisilla on pyrkimys saada läpi lakimuutoksia, jotka perustuslaki nyt estää.

Uhkaperusteisen rikostiedustelun lisääminen perustuslain 10 §:n 3 ja 4 momenttiin kotirauhan- ja luottamuksellisen viestin suojan rajoitusperusteeksi ei ole hyväksyttävää, vaan antaisi mahdollisuuden rajoittaa näitä perusoikeuksia ilman yksilöityä henkilöön kohdistuvaa rikosepäilyä – epämääräisin ja väljin perustein. Voimassa oleva perustuslain 10 § edellyttää, että kotirauhan piiriin tai luottamuksellisen viestin salaisuuteen puuttuvat poliisin toimivaltuudet perustuvat konkreettiseen ja yksilöityyn rikosepäilyyn, vaikka rikos ei olisi vielä ehtinyt toteutetun teon asteelle. Kuten ylimmät laillisuusvalvojat ovat todenneet, rikostiedustelu on epämääräinen käsite ja sen kohdentaminen hyvin väljää. Rikollisuuden torjunta ei edellytä kajoamista perusoikeuksiin, vaan on yleinen yhteiskunnallinen tehtävä. Sitä toteuttavat poliisin ohella lukuisat eri tahot.

Kotirauhan loukkaaminen sotilas- ja siviilitiedustelun toimivaltuuksien lisäämiseksi ja tietojen saamiseksi sotilaallisesta ja kansallista turvallisuutta vaarantavasta toiminnasta 3 momenttiin esitetyillä muutoksilla, ilman yksilöityä rikosepäilyä, ei ole hyväksyttävissä.

Sotilaallinen toiminta on nykyisin menetelmin paljastettavissa ilman kotirauhan loukkaamista. Jo voimassa oleva 4 momentti antaa tähän riittävät mahdollisuudet. Mitä ylipäänsä voisi olla sellainen sotilaallinen toiminta, jonka havaitsemisen kotirauhan suoja estäisi?

Kansallinen turvallisuus puolestaan on hallintokäytännössä ollut perusteluna varsin erilaisille toi-mille. Se on epämääräinen käsite ja soveltuu siksi huonosti perusoikeuksien rajoittamisperusteeksi. Peruste on aikaisemmin lisätty luottamuksellisen viestin suojaa koskevaan 4 momenttiin, mutta nyt lakiluonnoksessa se ehdotetaan laajennettavaksi myös 3 momentin kotirauhan suojan rajoittamisperusteeksi. Kotirauhan suojan kaventaminen rajoittaa yksityiselämän suojaa luottamuksellisen viestin suojaa merkittävästi syvemmin ja laajemmin (mm. perheenjäsenet). Kotirauhan ja perhe-elämän suoja turvaavat yksilön vapautta julkisen vallan puuttumiselta ja ovat demokraattisen oikeusvaltion kulmakivi.

Kun viranomaiset voivat jo nykyisin rajoittaa kotirauhan suojaa rikosepäilyn perusteella, on vaikea nähdä, mitä uutta toisi epämääräisen kansallisen turvallisuuden käsitteen lisääminen 3 momentin rajoitusperusteeksi. Kun laeilta edellytetään täsmällisyyttä ja tarkkarajaisuutta, on selvää, että silloin kun kyse on rikosten selvittämisestä lukuisat rikoslain säännökset tulisivat joka tapauksessa sovellettaviksi entiseen tapaan huolimatta perustuslain muutoksesta. Rajoitusperusteen laajentamisen merkittävä riski sitä vastoin on, että se voisi mahdollistaa myös poliittisten mielipiteiden valvonnan. Perustuslain 10 § 3 momentti onkin pidettävä näiltä osin ennallaan.

Sekä perustuslain 10 §:n 3 momentin käsite ”rikosten selvittäminen” että 4 momentin ”rikosten tutkinta” esitetään muutettavaksi muotoon ”rikosten estäminen ja selvittäminen”. Voimassa olevassa lainsäädännössä on perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella irtauduttu jo melko kauas perustuslain sanamuodosta mahdollistettaessa rikosperustaisten salaisten tiedonhankintakeinojen käyttö jo ennen rikoksen tapahtumista tai tietoa siitä. Tämä kehitys ei ole ollut ongelmaton. Perustuslain 10 §:n sanamuoto voi olla perusteltua muuttaa 3 ja 4 momenteissa vastaamaan tulkintakäytäntöä, mutta vain sillä edellytyksellä, että muutos ei johda rajoitusperusteen alan laajentamiseen entisestään. Lakiluonnoksesta annettujen lausuntojenkin perusteella on ilmeinen riski, että rajoitusperusteen ala tosiasiallisesti laajenee esitetyn muutoksen myötä.  

Muutosesitys perustuslain 10 §:n 2 momenttiin on perusteltu. Viestintäteknologian nopean muutoksen vuoksi on syytä käyttää yleiskäsitettä.

Mielipide

Edellä olevan perusteella katson, että hallituksen esitysluonnoksen lakiehdotukselle perustuslain 10 §:n 3 ja 4 momenttien muuttamisesta ei ole hyväksyttäviä perusteita.

Helsingissä 10.3.2026

Johannes Yrttiaho [vas.]

Orpon hallitus esittää Suomen ydinasekiellon purkamista. Ydinaseet on kielletty Suomen ydinenergialain neljännessä pykälässä. Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho on toistuvasti vaatinut eduskunnassa Suomen ydinasepolitiikkaa ja valtiojohdon suunnitelmia päivänvaloon saamatta kysymyksiinsä ainoatakaan vastausta.

– Suomen hakiessa Natoon kaikki ydinaseita koskevat kriittiset varaumat jätettiin tekemättä, toisin kuin muissa Pohjoismaissa. Se ei luvannut hyvää, sanoo Yrttiaho. Myöskään Yhdysvaltojen kanssa solmittuun DCA-sopimukseen ei tehty ydinaseita koskevia varaumia.

– Olen kysynyt eduskunnassa pääministeriltä, ulkoministeriltä ja puolustusministeriltä lukemattomia kertoja, aikooko Suomi sallia ydinaseet alueellaan ja millaisia keskusteluja liittolaismaiden kanssa käydään, mikä on Suomen politiikka ydinaseiden suhteen. Useat merkit, kuten valtiojohdon toistuvat myötämieliset lausunnot julkisuudessa, ovat viitanneet ydinasekiellon purkamiseen. En ole kuitenkaan eduskunnassa saanut yhtä ainoaa vastausta kysymyksiini, Yrttiaho sanoo.

Viimeksi Yrttiaho kysyi pääministeriltä valtiopäivien avajaiskeskustelussa viime viikolla, onko valtiojohto keskustellut Ranskan kanssa sen ydinaseen eurooppalaistamisesta.

– Kaikesta päättäen näin oli tapahtunut Stubbin ja Macronin välillä, mutta Orpo sivuutti jälleen kerran kysymykseni, Yrttiaho sanoo.

Ranska ei ilmeisesti hyväksynyt Venäjän rajamaita hankkeeseensa. Suomi näyttääkin valmistautuvan Yhdysvaltain ydinaseiden jakopolitiikkaan Natossa. Taustalla ovat Yhdysvaltain tavoitteet Arktisella alueella.

– Olen myös vaatinut tietoa mm. Suomen osallistumisesta Naton ydinasesuunnitteluryhmään ja ydinsotaharjoituksiin. Britannia on palauttamassa ilmavoimiensa ydinasekykyä F-35-hävittäjien avulla – Yhdysvaltoihin nojautuen. Mitä tekee Suomi, jonka tilaamat hävittäjät on mahdollista muuntaa samaan tarkoitukseen?

Yrttiaho kritisoi myös sitä, että nykyisen eduskunnan kansanedustajat eivät juuri ole pyrkineet selvittämään hallituksen suunnitelmia ydinasepolitiikkaa koskien.

– Peiliin on syytä katsoa. Naiivi usko Yhdysvaltain takaamaan niin sanottuun Naton ydinpelotteeseen on saanut elää kyseenalaistamatta. Tämä asenne on ulottunut myös mediaan. Koko Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suunnanmuutos on ollut karmeaa kansanvallan mitätöimistä Nato-jäsenyyshakemuksesta alkaen.

– Kriittinen julkinen keskustelu kuuluu demokratiaan, mutta medialtakin tämä on militaristisen uhon keskellä unohtunut. Kriittiset äänet on leimattu jopa epäisänmaallisiksi, Yrttiaho sanoo.

– Nyt, näytelmän päätteeksi, eduskuntaryhmät ja valtaosa kansanedustajista yllätetään täysin mitä vakavammassa asiassa, sanoo Yrttiaho.

Ydinaseiden salliminen Suomessa tarkoittaisi eskalaatiota Itämeren ja Arktiksen alueella. Sillä olisi vaikutus myös paljon laajemmin nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikäli varmuutta Suomesta ydinaseettomana alueena ei ole, tulee Suomesta mahdollinen ensi-iskujen kohde suurvaltojen konfliktissa.

– Mitään vaarallisempaa ei voi tässä tilanteessa edes kuvitella, kuin ydinasekiellon purkaminen,
Yrttiaho päättää.

”Puhemies! Suomen riippuvuus Yhdysvalloista on vahvistunut Nato- ja DCA-ratkaisujen myötä. Kuitenkin vasta tänä talvena on havahduttu poliittisen, sotilaallisen ja teknologisen riippuvuuden vakaviin ongelmiin: F-35-hävittäjät, murtajien sotilaskäyttö, ohjelmistot — lista on pitkä. 

”Pääministeri Orpo, olette useissa lausunnoissanne käytännössä väittänyt, että Yhdysvaltain ydinase takaisi Suomen turvallisuuden. Olette jopa pitänyt perusteltuna vähintäänkin ydinaseiden kauttakulun sallimista Suomessa. Nyt laki sen kieltää, mutta sallimista selvitetään sotilasräjähteitä koskevan lainvalmistelun yhteydessä. Työryhmän toimikausi päättyy kesällä. 

”Euroopassa itsenäinen ydinase on vain Britannialla ja etenkin Ranskalla. Nyt presidentit Macron ja Stubb tapasivat maanantaina Pariisissa. Keskusteltiinko Ranskan kanssa ydinaseyhteistyöstä? Ruotsi nimittäin on keskustellut Ranskan kanssa Ranskan ydinaseen eurooppalaistamisesta. [Puhemies koputtaa] Pääministeri Orpo, käykö Suomi Ranskan kanssa vastaavanlaisia keskusteluja?” 


Kysymys pääministeri Petteri Orpolle valtiopäivien avajaiskeskustelussa.

”Puhemies! Toinen maailmansota päättyi Suomen osalta huhtikuussa 1945, kun viimeinenkin saksalainen oli poistunut Lapista. Lapin sota on ainoa sota, jonka Suomi on voittanut. Sitä ei kuitenkaan juuri muistella. Sen sijaan hävittyjä sotia muistellaan senkin edestä: talvisodan Suomi hävisi, ja jatkosodan Suomi hävisi. Tätä aiempi pääministerimme ei tuntunut tietävän. Toisessa maailmansodassa kuoli lähes satatuhatta suomalaista. 

”Ulkoministeri Valtonen, tekään ette näytä tuntevan Suomen sotahistoriaa. Väititte hiljattain kansainväliselle medialle, että Venäjälle ei yksikään valtio ole sataan vuoteen hyökännyt. Se oli väärä väite haudanvakavassa asiassa, ja vielä sen maan valtionjohdolta, joka Venäjälle on hyökännyt. Suomi hyökkäsi liitossa natsi-Saksan kanssa osana operaatio Barbarossaa Neuvostoliittoon kesäkuussa 41. Saksalaisjoukot, mukana Suomen asevoimia, aloittivat sotatoimet. Vaikuttaa siltä, että omaksuitte itse ajattelematta ja faktoja tarkistamatta Viron Kaja Kallaksen väitteen, jonka läntiset historiantutkijat ovat todenneet vääräksi. Eikö teidän asemassanne olisi syytä itse tarkistaa tällaiset historialliset faktat?”


Kysymys ulkoministeri Elina Valtoselle eduskunnan täysistunnossa.  

”Puhemies! Valtion erityisrahoitustoiminnasta, suurelta osin viennin rahoituksesta, vastaavan Finnvera-konsernin asemaa aiotaan tällä hallituksen esityksellä muuttaa niin, että eduskunnan kontrolli yhtiöön heikkenisi. Kontrolli siirtyisi eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettivallan piiristä valtion omistajaohjauksen varaan. Samalla valtion eli veronmaksajien vastuuta riskeistä laajennettaisiin. 

”Finnvera-konsernin taloudelliset vastuut ovat jättimäiset. Finnveran rahoitusvaltuuksiksi esitetään tässä 50:tä miljardia euroa, varainhankinnan vastuiksi 20:tä miljardia euroa. Riskien lauetessa kielteiset vaikutukset julkiseen talouteen voisivat olla hyvin dramaattiset. Vaikutuksia olisi suoraan muun muassa budjettitalouteen ja Suomen luottokelpoisuuteen. Valtuussumma 50 miljardia vastaa yli puolta valtion vuotuisesta talousarviosta, joka ensi vuodelle on noin 90 miljardia. Suuruusluokka huomioiden olisi täysin välttämätöntä, että eduskunnan kontrolli säilyisi vähintäänkin nykyisellä tasolla. 

”Finnveran ja Suomen Vientiluoton toiminnasta säädetään nykyisin kymmenessä eri laissa ja yhdeksässä asetuksessa. Tämän lainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteena on ollut selkeyttää sääntelyä ja koota se yhteen lakiin. Tavoite on tietenkin sinänsä kannatettava, mutta perustuslakivaliokunnan hallituksen esityksestä antaman lausunnon 47/2025 ja siinä esitettyjen valtiosääntöoikeudellisten huomautusten perusteella on kuitenkin todettava, ettei kokonaisuudistuksen valmistelu ole onnistunut tavoitteissaan. Tämä esitys olisi ollut viisainta valmistella kokonaan uudelleen. 

”Esityksessä on merkittäviä konkreettisia puutteita, joita tässä talousvaliokunnan mietinnössä ei ole onnistuttu korjaamaan. Ensinnäkin eduskunnan budjettivaltaa rajoitetaan voimakkaasti edelleen. Toiseksi korkeariskisimmän rahoituksen, niin sanotun erityisriskinoton rahoituksen, kahdeksan miljardin lisäystä ei perustella. Ja kolmanneksi niin sanotun suomalaisen intressin eli rahoitettavan hankkeen kotimaisuusasteen määrittelyä väljennetään. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että ulkomaisen halpatyön laajaan hyväksikäyttöön rahoitetuilla toimialoilla ei puututa. 

”Vasemmistoliiton talousvaliokunnan mietintöön jättämässä vastalauseessa esitetään kolmea pykälämuutosta näiden ongelmien korjaamiseksi. 

”Ensinnäkin eduskunnan budjettivalta Finnveran valtuuksista ja vastuista päätettäessä tulee turvata. Perustuslakivaliokunta linjasi omassa lausunnossaan, että talousvaliokunnan olisi muutettava esitystä niin, että eduskunta jatkossakin päättää rahoitusvaltuuksista ”huomattavasti tarkemmin” kuin hallituksen esitys esitti. Talousvaliokunnan mietinnössään esittämä tarkennus ei ole kuitenkaan nyt riittävä. Eduskunnan budjettivallan turvaamiseksi lakiin esitettyä kotimaan 10 miljardin ja viennin 40 miljardin yleisvaltuuksien sekä erityisriskinoton erittelyä olisi tarkennettava vähintään valtion vuotuisessa talousarviossa perustuslain edellyttämällä tavalla. Perustuslain 82 § edellyttää lainoilta sekä takauksilta ja takuilta eli vakuuksilta eduskunnan suostumusta. 

”Toiseksi hallitukselta ja valiokunnalta jää perustelematta tämä massiivinen 8 miljardin euron korotus Finnveran erityisriskinoton valtuuksiin. Viime kesäkuussa vasta tuli voimaan vientitakuulain muutos, jolla tämän valtion erityisrahoitustoiminnan kaikkein riskipitoisimman rahoituksen valtuus nostettiin 8 miljardista 12 miljardiin euroon. Pääosa erityisriskinotosta liittyy alus- ja telakkatoimialaan. Nyt siis tässä lakiehdotuksessa esitetään erityisriskinoton valtuuden nostamista edelleen 12 miljardista 20 miljardiin euroon. Tämä on hälyttävää, sillä kun valtuutta viimeksi nostettiin, siis kesällä, oli valtuudesta käytössä 3,7 miljardia, siis alle puolet tuolloisesta 8 miljardin valtuudesta, ja nyt nostetaan valtuus 20 miljardiin. Se siis tehdään ilman, että korotusta lainkaan perustellaan, ei valtion vuoden 26 talousarvioehdotuksessa eikä tässä hallituksen esityksessä. Eduskunnan ei ole perusteltua antaa uutta 8 miljardin valtuutta ilman asianmukaisia perusteluita. 

”Puhemies! Finnveran viennin rahoituksesta yli 50 prosenttia kohdistuu alus- ja telakkatoimialalle. Meriteollisuus työllistää yhteensä kymmeniätuhansia työntekijöitä. Telakoilla, kuten monilla muillakin työpaikoilla teollisuudessa, rakennuksilla ja palveluissa on vuosikausia systemaattisesti ja laajassa mitassa hyväksikäytetty ulkomaista halpatyövoimaa. Valvonta paljastaa vain jäävuoren huipun, tämä ongelma on laaja ja pitkään jatkunut. 

”Tähän liittyy vastalauseen kolmas muutosesitys. Valtion rahoittaman elinkeinotoiminnan tulee olla yhteiskunnallisesti vastuullista. Suomalaisen intressin määrittelyyn tässä 1. lakiesityksessä tulee sisältyä myös rahoituksen saajaa sitova ehdoton velvollisuus työehtojen polkemisen ja väärinkäytösten estämiseen koko alihankintaketjussa. Rahoituksen vastineeksi on siis noudatettava suomalaisia työehtoja ja rahoitettavaa toimintaa alihankintaketjut mukaan lukien on siis jatkossa arvioitava työlainsäädännön, noudatettavien työehtojen, työsuojelun ja työolosuhteiden kannalta. 

”Arvoisa puhemies! Esitän, että eduskunta hyväksyy edellä kuvatut vastalauseen 2 mukaiset kolme muutosehdotusta 1. lakiehdotuksen 6 ja 8 §:iin. — Kiitos.” 


Puheenvuoro Finnvera Oyj:n lainsäädännön kokonaisuudistusta koskevassa täysistuntokäsittelyssä.