Puhe Hiroshima-päivänä

Hyvät kuulijat, hyvät rauhan ystävät,

Atomipommien pudottaminen Hiroshiman ja Nagasakin kaupunkeihin elokuussa 1945 aiheutti yli 200 000 ihmisen kuoleman. Moninkertainen määrä ihmisiä menehtyi tai  sairastui vakavasti pommituksen vuoksi sitä seuranneina vuosina. Käytännössä toinen maailmansota oli päättynyt jo ennen pommituksia. Maailmansodan lopputuloksen kannalta operaatio oli merkityksetön. Historian toistaiseksi ainoassa ydinpommituksessa oli kyse Yhdysvaltain sotilaallisen voiman ja maailmanvallan osoittamisesta. 

Vietämme Hiroshiman ja Nagasakin atomipommien uhrien muistopäivää nyt maassa, joka on eduskunnan hyväksymällä valtioneuvoston päätöksellä hakenut Yhdysvaltain johtaman sotilasliiton jäsenyyttä. Yhdysvallat perusti Pohjois-Atlantin liiton  toisen maailmansodan jälkeen maailmanvaltansa sotilaalliseksi nyrkiksi. 

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähtökohtana oli ennen kevään Nato-hakemusta pysyä suurvaltojen ristiriitojen ulkopuolella, ehkäistä ennalta konflikteja diplomatian keinoin ja huolehtia siitä, että Suomen aluetta ei käytetä vihamielisiin tarkoituksiin Venäjää tai muita maita vastaan. Tämä näkemys oli olennainen vielä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa sekä puolustusselonteossa, jotka aiemmin tällä eduskuntakaudella hyväksyttiin. 

Viime toukokuussa ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaa muutettiin kansalta mitään kysymättä. Vielä 2019 eduskuntavaaleissa 138 nykyisen eduskunnan kansanedustajaa ilmoitti vastustavansa Nato-jäsenyyttä. Viime joulukuussa käynnistetyn Nato-kuohunnan pyörteissä 130 heistä käänsi takkinsa. Vain kahdeksan kansanedustajaa äänesti Nato-hakemuksen jättämistä vastaan 17. toukokuuta eduskunnan äänestyksessä.

Suomen Nato-jäsenyyttä pitkään ajaneet tahot päättivät käyttää Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyksen aiheuttaman mieltenkuohun hyväksi ja viedä hakemuspäätöksen läpi hallituksessa ja eduskunnassa. 

Tätä Suomen natottamisen viimeisintä vaihetta oli jo edeltänyt kaksi muuta merkittävää päätöstä. 

Vuonna 2014 allekirjoitettu isäntämaasopimus oli hakemusta edeltäneistä päätöksistä keskeisin Suomen Nato-tiellä. Sopimus allekirjoitettiin ja sitoumukset tehtiin ilman eduskunnan hyväksyntää, eduskunnan ohi. Toinen merkittävä askel oli päätös uusista amerikkalaisista F-35 hävittäjistä. Tuokin päätös tehtiin valtioneuvostossa joulukuussa 2021 eduskunta käytännössä sivuuttaen. 

Isäntämaasopimuksen nojalla Suomessa on käytännössä jo vuosien ajan järjestetty Nato-maiden – etupäässä Yhdysvaltojen ja Britannian asevoimien – varsin mittavia sotaharjoituksia. Tälläkin hetkellä maassa on suuret määrät ulkovaltojen kalustoa ja joukkoja. Sotaharjoituksia on Nato-hakemuksen jälkeen selvästi laajennettu ja kiihdytetty. Pidäkkeitä kaluston ja joukkojen määrän ja laadun suhteen ei enää tunnu olevan. 

Harjoitustoiminnan kohde on nyt tehty selväksi, naamiot riisuttu. Sodan harjoittelu on suunnattu Venäjää vastaan. Samaan aikaan Suomen valtiojohto ja sotilaallinen johto kuitenkin myöntävät, että Suomen turvallisuuteen ei kohdistu sotilaallista uhkaa.

Naton kesäkuisessa Madridin kokouksessa muutettiin sotilasliiton strategia aiempaa selvemmin Venäjää ja Kiinaa vastaan suunnatuksi. Muutokseen liittyy kiinteästi sotilasliiton laajentuminen Venäjän rajoille. Ruotsin ja Suomen mahdollisten jäsenyyksien myötä maailmaa jaetaan taas – Yhdysvaltain johdolla – kahteen leiriin. Nato linjasi Madridissa lisäävänsä nopean toiminnan joukkojaan 40 000:sta jopa 300 000 sotilaaseen ja vahvistavansa edelleen joukkojaan Venäjän rajoilla. Uusi linjaus näkyy varmasti Suomenkin mahdollisissa Nato-velvoitteissa ja kustannuksissa, jotka ovat vielä hämärän peitossa.

Madridin kokouksen yhteydessä nähtiin konkreettisesti myös se politiikan muutos, josta varoitin jo keväällä, mutta jota hallitus ja ulkoministeri Haavisto eivät myöntäneet. Suomi ja Ruotsi hyväksyivät Turkin vaatimukset, jotka tarkoittava aseviennin hyväksymistä sotaa käyvään ja ihmisoikeuksia polkevaan Turkkiin, kurdi- ja gylenistiaktivistien tiukkaa seurantaa, jopa luovutuksia. Tarvittaessa lainsäädäntömme muuttamista. Suljetaan vähintäänkin silmät Turkin sotapolitiikalta ja ihmisoikeusloukkauksilta, ellei peräti aktiivisesti tueta niitä.

Suomen hallituksen ohjelmaan kirjattu ulkopolitiikan ihmisoikeusperustaisuus saa mennä. 

Turkin kanssa tehtiin sopimus, jonka valmistelua johti Naton pääsihteeri, ja joka johtaa Suomessa politiikan ja jopa lainsäädännön muutoksiin, mutta sitä ei silti tuotu eduskunnan käsittelyyn.

Pitäisi tuoda. 

Hyvät kuulijat,

Suomen sotilas- ja kriisivalmiusmenoja on tänä keväänä päätetty lisätä lähes kolme miljardia. Pelkästään vuoden toisessa lisätalousarviossa sotilasmenoihin tehtiin 669 miljoonan euron lisäys. Merkittäviä summia osoitettiin myös mm. rajavartiolaitokselle, kyberturvallisuuteen ja suojelupoliisille sekä erilaiseen muuhun kriisivalmiuteen. 

Vuosille 2023-27 hyväksyttiin massiivinen 1740 miljoonan euron asehankintojen uusi tilausvaltuus. 

On syytä muistaa, että Marinin hallituksen aikana vuosittaiset sotilasmenot ovat jo nousseet 3,15 miljardista eurosta (2019) 5,1 miljardiin (2022). 

Kun otetaan kuluvan vuoden lisäykset huomioon, on hallitus tullut kaudellaan lähestulkoon kaksinkertaistaneeksi armeijan vuotuiset rahat. Sotilas- ja turvallisuussektorin budjettiosuuden kasvaessa niiden vaikutusvalta yhteiskunnassa vahvistuu ja yhteiskunta militarisoituu. Myös Turkki-sopimus osoittaa, miten Nato-jäsenyys lisää kansalaisten valvontaa ja turvallisuusviranomaisten valtuuksia. 

Hyvät ystävät,

Nato-maiden sotilasvoima nojaa keskeisiltä osin Yhdysvaltojen voimavaroihin, viime kädessä Yhdysvaltain ydinaseisiin.

Naton myötä Suomen suhtautuminen muun muassa ydinaseisiin tulee muuttumaan, tai on tosiasiassa jo muuttunut. 

Pääministeri Marin ja muu hallitus korostivat jo ennen Nato-hakemuksen jättämistä, että Suomi ei aseta minkäänlaisia ehtoja jäsenyydelleen, ei ydinaseiden eikä sotilastukikohtien sijoittamisen suhteen. Toisaalta on annettu valheellinen kuva siitä, että Suomen ydinaseita vastustava politiikka voisi jatkua Natossa.

Suomen ydinenergialain (990/1987) 4 § kieltää ydinräjähteiden maahantuonnin samoin kuin niiden valmistamisen, hallussapidon ja räjäyttämisen Suomessa. Se ei kuitenkaan suojaa Suomea Naton ydinaseiden sijoittamiselta. Samanlaista lainsäädäntöä on myös kaikissa niissä Naton jäsenmaissa, joihin Yhdysvallat on sijoittanut omia ydinaseitaan ja joiden kuljetukseen ja käyttöön se kouluttaa myös mm. näiden maiden hävittäjälentäjiä. Yhdysvalloilla on tällä hetkellä viidessä liittolaismaassa – Saksassa, Italiassa, Turkissa, Hollannissa ja Belgiassa – Naton sotilastoimia varten korvamerkittyjä Yhdysvaltain ydinaseita.

Yhdysvallat ja Nato-maat eivät myöskään kerro, missä niiden ydinaseet milloinkin ovat – maalla, merellä tai ilmassa. Suomella ei Natossa tosiasiassa ole valtaa päättää, missä ydinaseet sijaitsevat ja milloin ja missä niitä käytetään.

Hyvät kuulijat, rauhan ystävät,

Euroopplaisten Nato-maiden parlamenteissa vasemmisto on vastustanut Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyksiä.

Suomalaisen rauhanliikkeen ja vasemmistolaisten rauhanvoimien työsarka täällä kotimaassa kasvoi kevään aikana varsin mittavaksi. Tärkeintä olisi nyt vaatia kansanäänestyksen järjestämistä Suomen Nato-jäsenyydestä. Jos Nato-maiden parlamentit ratifioivat Suomen jäsenyyden, tulee jäsenyys Suomen eduskunnan ratifitoitavaksi. Ennen sitä tulisi kansan päästä ilmaisemaan mielipiteensä. 

Suomessa kansalaismielipide on koko kylmän sodan jälkeisen ajan tukenut vahvasti sotilaallista liittoutumattomuutta. Tästä kertovat muun muassa Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kymmenien vuosien ajan tekemät mielipidemittaukset. Erilaisten, lähinnä mediatalojen tilaamien, kyselyiden tulokset ovat muuttuneet Nato-jäsenyydelle myönteisiksi vasta viime helmikuussa Venäjän Ukrainaan käynnistämän hyökkäyksen jälkeen. Näin ollen kansalaismielipide on ollut Nato-jäsenyyden kannalla vain joitakin kuukausia. Mikään ei takaa sitä, etteikö mielipideilmasto voisi myöhemmin jälleen muuttua.

Suomen sotilaallinen liittoutuminen olisi historiallinen, koko Suomen kansainvälistä asemaa muuttava ratkaisu. Siksi tällainen ratkaisu – puolesta tai vastaan – on ankkuroitava suomalaisten selvästi ilmaisemaan tahtoon kansanäänestyksessä. Se mahdollistaisi Nato-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista myös laaja-alaisen keskustelun, jota nykyisessä tunteiden kuohun ja kiireen ilmapiirissä on ollut käytännössä mahdoton käydä.

Kiitos!


Puhe Suomen Rauhanpuolustajain Turun piirijärjestön ”Hiroshima 1945 – ei koskaan enää!” -muistotilaisuudessa 6.8.2022.

Turun työnantajapolitiikka aiheuttanut henkilöstöpulan – Ratkeaa vain kunnon palkankorotuksilla

Turun kaupungin hyvinvoinnin palvelukokonaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla on paha työvoimapula, joka tällä hetkellä estää useiden lakisääteisten palveluiden toteuttamisen: terveysasemat eivät vedä, hoitoa ei saa. Neuvoloiden lakisääteisiä käyntejä ja tarkastuksia ei voida tehdä. Kouluterveydenhuollon tarkastusten suhteen on sama tilanne. Näistä olen tehnyt kantelut valvovalle viranomaiselle. Viranomainen on kaupunkia huomauttanut ja edellyttänyt korjaavia toimia, mutta mitään ei tunnu tapahtuvan.

Myös vuodeosastopaikkoja on leikattu ja tilapäishoidon osastoja suljettu henkilöstöpulaan vedoten. Kotihoito on kaaoksessa. Lista on pitkä ja surullinen.

Henkilöstöpula on syntynyt kaupungin omin toimin, palkkauksen ja työolojen kehittämisen laiminlyöntien seurauksena. Politiikka näyttää olleen tietoista. Taustalla on myös valtuuston 2019 hyväksymä sopeuttamisohjelma, jolla menoja pyritään vähentämään. Ohjelmalla tavoitellaan 59 miljoonan säästöjä. On myös haluttu säästää rahaa mm. Turun kaupungin lukuisiin, ihmisten arjen kannalta aivan tarpeettomiin investointikohteisiin, suurhankkeisiin. Näitä ovat uusi musiikkitalo, Itäharjun valtava betonikansi, Ratapihan elämyskeskus, koko sataman uudistaminen.

On kasattu kustannuspaineita palveluiden murroskohtaan, kun ne soteuudistuksen myötä siirtyvät hyvinvointialueille. Palveluiden niukka resursointi niiden ollessa vielä kaupungin vastuulla vaikuttaa alueiden tulevaan valtionrahoitukseen. Näin ajetaan myös oikeiston tavoitetta yksityistää palveluita järjestäjätahon vaihtuessa.

Nyt kaupunki on ollut pakotettu ottamaan käyttöön määräaikaisen lisän, ns. sitoutumispalkkion. Henkilöstöjohtaja Sinikka Valtosen kesäkuun alussa tekemän päätöksen 180 § (3.6.2022/KH 6.6.2022) ja sitä edeltäneiden sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä kaupunginhallituksen käsittelyjen mukaan osalle hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden yksiköiden työntekijöistä maksetaan määräaikainen 300 eurosta 1000 euroon suuruinen sitoutumispalkkio. Palkkion avulla pyritään vahvistamaan työntekijöiden pysymistä kaupungin palveluksessa. Tämä on tietysti oikein.

Sitoutumispalkkion ulkopuolelle on kuitenkin jätetty useita yksiköitä, joissa niin ikään tehdään töitä rekrytointivaikeuksien, resursseihin nähden suurten asiakasmäärien, hoito- ja hoivavelan ja pitkään jatkuneen kuormituksen keskellä. Palkkion saa 3100 henkilöä ja sitä ilman ja 2400 henkilöä.

Työntekijöiden jättäminen sitouttamispalkkion ulkopuolelle synnyttää eriarvoisuutta ja vaikeuttaa entisestään niiden yksiköiden rekrytointitilannetta, joissa palkkiota ei saa. Henkilöstön pysyvyys on palvelun laadun kannalta tärkeää, joten sitouttamispalkkio on ulotettava kaikkien hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden yksiköiden piiriin. 

Sitouttamispalkkion ulkopuolelle jättäminen saattaa johtaa palvelun tuottamisen kannalta epätarkoituksenmukaisiin henkilöstövaihdoksiin, jossa työntekijät vaihtavat työpaikkaa kaupungin sisällä yksiköstä toiseen tai kokonaan toiselle työnantajalle.

Sitoutumispalkkio jätetään maksamatta perhe- ja sosiaalipalveluissa Sirkkalan päiväkeskuksen (sis. Vähäheikkiläntien tukiasunnot ja hajautetut tukiasunnot) ja Sillankorvan ensisuojan (sis. Töykkälänkadun tukiasunnot ja Paavinkadun tukiasunnot) työntekijöille. Asumis- ja päihdepalveluissa osa yksiköistä saan palkkion, osa taas ei, vaikka kaikki tekevät työtä samojen rekrytointipaineiden alla. Myös psykologiyksikkö on jätetty ilman palkkiota.

Terveydenhuollon puolelta ilman palkkiota on jäämässä ainakin osa kaupunginsairaalan poliklinikoista ja osa kuntoutuksen henkilöstöstä. Suunterveydenhuollossa palkkion saavat hammashoitajat, mutta esimerkiksi suuhygienistit jäävät ilman. Sitoutumispalkkion saajien ulkopuolelle on jätetty myös kuraattoripalvelut, vaikka muut oppilashuollon työntekijät saavat palkkion. 

Henkilöstön eriarvoinen kohtelu heikentää henkilöstön sitoutumista työhön. Samalla työnantaja rankaisee niitä työyhteisöjä, joissa on jo panostettu rekrytointiin, hyvään lähijohtamiseen ja osaamisen kehittämiseen henkilöstöä sitouttavalla tavalla.

Määräaikaisen sitoutumispalkkion rajaaminen koskemaan tiettyjä hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden työpaikkoja ja työntekijäryhmiä on vastoin Turun kaupungin tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman palkkauksen tavoitetta, jonka mukaan erilaisten palkanlisien ja palkkakehityksen tulee kohdistua oikeudenmukaisesti kaikkiin työntekijöihin.

Vaikuttaa siltä, että työnantaja on valinnut sitoutumispalkkion saajat tarkoitushakuisesti niin, että samalla heikennettäisiin hoitoalan työntekijöiden tulevia työtaitselutoimia. Sitoutumispalkkion kaltaiset määräaikaiset lisät ovat aina hätäratkaisu eikä niillä voi korvata eikä niillä pidä pyrkiä estämään palkkojen pysyvää korottamista. Vain pysyvät kunnolliset korotukset ja monivuotinen palkkaohjelma voivat ratkaista Turkuakin pahasti vaivaavan sote-henkilökunnan pulan.

Olen jättänyt valtuustolle aloitteen, jossa esitän, että määräaikainen sitoutumispalkkio laajennetaan koskemaan koko hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden henkilöstöä. Päätös palkkion antamisesta yhdenvertaisesti kaikille palvelukokonaisuuden työntekijöille tulee tehdä kiireellisesti.

Kiitos puheenjohtaja!”


Puheenvuoro Turun kaupunginvaltuuston kokouksessa 13.6.2022

Nato muuttaa Suomea, ei Suomi Natoa

”Yleinen harhaluulo on, että Suomen ulkopolitiikka voisi pysyä Natossa muuttumattomana. Harhaluulo on esiintynyt monien jäsenyyttä kannattaneiden vasemmistoliiton johtohenkilöidenkin puheenvuoroissa.

Kuitenkin Naton nimenomainen tavoite on jäsenmaidensa ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan koordinointi ja yhtenäistäminen.

Jos Suomen Nato-hakemus joskus sotilasliitossa käsittelyyn otetaan ja hyväksytään, Suomi joutuu jäsenenä tottelemaan ennen kaikkea Naton suurinta ja vaikutusvaltaisinta valtiota eli Yhdysvaltoja. Juuri tästä perussyystä Suomen ei pitäisi liittyä Natoon, vaan pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana. Liittymispäätöstähän Suomessa ei ole vielä tehty, vaikka niinkin meille nyt uskotellaan.

Turkki on pannut maamme ulkopoliittisen johdon ja hallituksen heti ensimmäisten Nato-askelten jälkeen sen tosiasian eteen, että Suomen on muutettava linjauksiaan sekä Turkkia, Syyriassa toimivia kurdijärjestöjä että Suomessa toimivia kurdiaktivisteja kohtaan. Suomen on Turkin mukaan myös luovuttava asevientikiellosta, jos Suomi haluaa Naton jäseneksi.

Jo maaliskuussa kysyin ulkoministeri Haavistolta eduskunnassa Turkin Suomea kohtaan esittämistä vaateista. Haavisto kiisti kaiken kaupankäynnin ja myönnytykset. Palasin asiaan kevään kuluessa useasti. Haavisto kiisti ja maalaili muun valtiojohdon tavoin Suomen Nato-tiestä ruusuista kuvaa: Suomen hyväksymisestä muka suorastaan kilpaillaan.

Eduskunnan Nato-keskustelussa muutama viikko sitten esitin arvion, että Suomi taipuisi Turkin vaatimuksiin. Näin valitettavasti näyttää nyt myös tapahtuvan.

Presidentti Niinistö ja ulkoministeri Haavisto ovat ilmaisseet varsin suoraan, että muutos asevientikieltoon on tulossa. Selitys kuuluu, ettei Suomi Turkin hyökätessä lokakuussa 2019 Syyrian kurdialueille ottanutkaan asevientikieltoa käyttöön, vaan asevienti sotaa käyvään maahan päätettiin ratkaista aina tapauskohtaisesti sen mukaan, mihin käyttöön aseet päätyvät. Ikään kuin viejävaltio voisi siihen vaikuttaa. Marinin hallituksen ylikäveltyyn ohjelmaan lienee turha enää vedota, mutta siinäkin lähtökohdaksi asetettiin, ettei aseita viedä sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia rikkoviin maihin.

Haavisto on nyt houkutellut Turkkia hyväksymään Suomen jäsenyyden jopa väläyttämällä mahdollisia aseostoja. On viitattu presidentti Erdoganin vävypojan osin omistaman Bayraktar-aseyhtiön tuotteisiin. Näitä tehokkaita aseitahan Turkki on kehittänyt mm. iskuissa kurdeja vastaan.

Marinin hallitus on pysynyt vaiti pommituksista, joita Turkki viime kuukausina on tehnyt Pohjois-Irakin ja Pohjois-Syyrian kurdialueille. Vaiti ovat olleet myös omat ministerimme. Nyt Turkki on väläyttänyt laajempia sotatoimia ns. suojavyöhykkeen perustamiseksi Syyrian pohjoisosiin karkottamalla siellä asuvat muualle.

Tällaista on sotilasliitto Naton ja sen jäsenten politiikka. Nyt käsittelyssä olevassa tavoiteohjelmassa on ilmaistava yksiselitteisen selvästi, ettei Turkin vaatimuksiin voida taipua. Kriittinen kanta sotilasliitto Natoon on niin ikään säilytettävä, kuten niin monet eurooppalaiset vasemmistopuolueet ohjelmissaan tekevät. – Kiitos!”


Puhe Vasemmistoliiton puoluekokouksessa Porissa 10. – 12.6.2022. Kokous kaatoi äänin 173-68, 29 tyhjää esityksen, jonka mukaan Vasemmistoliitto kannattaa Suomen pysymistä sotilaallisesti liittoutumattomana eikä kannata jäsenyyttä sotilasliitto Natossa.

Hyvinvointi väistyy sotilasmenojen tieltä

Arvoisa puhemies!

Eduskunnalle esitetään vuoden toisessa lisätalousarviossa sotilasmenoihin 669 miljoonan euron lisäystä. Merkittäviä summia osoitetaan myös muun muassa Rajavartiolaitokselle, kyberturvallisuuteen ja suojelupoliisille sekä erilaiseen kriisivalmiuteen. 

Lisätalousarvioon esitetään myös massiivista 1 740 miljoonan euron asehankintojen tilausvaltuutta vuosille 2023–2027. Perusteluna on puolustuskyvyn vahvistaminen. Kuitenkin juuri kevään Nato-selonteoissa ja käydyssä keskustelussa on todettu, ettei Suomeen kohdistu sotilaallista uhkaa. Onko uhka-arvio nyt Nato-hakemuksen jättämisen jälkeen muuttunut, vai onko kyse enemmän Nato-yhteensopivuuden vahvistamisesta, tuleviin Nato-suorituskykyihin varautumisesta?

On syytä muistaa, että Marinin hallituksen aikana vuosittaiset puolustusmenot ovat nousseet 3,15 miljardista eurosta 5,1 miljardiin. Vaikka hävittäjähankinnan kuluja siirtyy tältä vuodelta nyt myöhemmin maksettavaksi, aletaan sotilasmenojen tasossa tosiasiassa olla jo lähellä tilannetta, että hallitus on tullut kaudellaan kaksinkertaistaneeksi ne. 

Puhemies!

Arki on varsin ankaraa monelle suomalaiselle tällä hetkellä. Hinnat nousevat silmittömästi. Liikkumisen ja asumisen — sähkö, lämmitys — kulut nousevat. Palkkojen, eläkkeiden ja sosiaaliturvan ostovoima heikkenee. Edes ruokajakelu ei toimi, ja leipäjonot pitenevät. 

Lisätalousarvio kasvattaa valtion menoja yli 2 300 miljoonaa euroa, mutta siihen ei ole saatu mahtumaan kuin vajaat 94 miljoonaa joidenkin etuuksien indeksikorotuksiin. Pienituloisten ostovoima putoaa nyt todella pahasti. Indeksikorotus tarkoittaa, että täyden kansaneläkkeen määrä nousisi bruttona noin 24 euroa kuukaudessa, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrä nousisi noin 26 euroa kuukaudessa, itsenäisesti asuvan täysi-ikäisen opintoraha 14,5 euroa ja toimeentulotuen perusosan määrä noin 18 euroa kuukaudessa. Eri etuuksien yhteensovittamisen myötä todelliset korotukset voivat olla paljon pienempiäkin. Ongelmana tässä on, että etuuksia korotetaan vain kolme ja puoli prosenttia eli tammi–maaliskuun indeksien keskiarvolla. Korotus astuu voimaan vasta elokuun alussa, ja tiedetään, että inflaatio on kiihtymässä syksyyn mennessä erittäin tuntuvasti. Tällä hetkellä se on euroalueella jo yli 8 prosenttia — Suomessa hieman vähemmän, mutta nousuvauhti on kova. 

Nyt esitetyn kolmen ja puolen prosentin indeksikorotuksen tulisikin olla kaksin- tai kolminkertainen, jotta edes perusturvan nykyinen ostovoima pidettäisiin. Tietenkin perusongelma on, että sosiaaliturvan taso on Suomessa liian alhainen jo entuudestaan. Hallituksen olisikin kiireesti tehtävä koko sosiaaliturvajärjestelmään tuntuva tasokorotus, siis koko järjestelmän mitassa. Määräraha tähän voitaisiin aivan hyvin siirtää sotilasmenojen korotuksista kenenkään tai minkään siitä kärsimättä. 

Puhemies!

Hätä kasvaa myös sosiaali- ja terveyspalveluiden jonoissa. Palvelut jäävät yhä useammin saamatta. Ratkaisematta on muun muassa hoitajapula. Kaikkiaan julkisille aloille tarvittaisiin kunnon palkankorotukset, mutta siihenkään hallitus ei varaudu. Etenkin oikeistojohtoisissa kunnissa tehdään tällä hetkellä myös piittaamatonta leikkaus- ja säästöpolitiikkaa ihan omin toimin uusien hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymistä odotellessa. Esimerkiksi kotikaupungissani Turussa kriisissä ovat niin terveysasemat, vanhustenhoito, neuvolat ja kouluterveydenhuolto kuin esimerkiksi tilapäishoidon palvelutkin. Oikeistojohtoisten kuntien ja hyvinvointialueiden ilmeinen tavoite on julkisia palveluita leikkaamalla lisätä palveluiden yksityistämistä sote-hallinnon murrostilanteessa. 

Tämä kaikki on esimakua tulevasta Nato-Suomesta. Oikeistovalta vahvistuu, ja hyvinvointivaltion rakenteet saavat mennä sotilasmenojen kasvaessa. 

Puhemies!

Lisätalousarvio sisältää massiivisia sotilas- ja kriisivalmiusmenojen lisäyksiä. Vaikuttaa siltä, että hallituksella on ollut ennen kaikkea kiire saada kenraalien haaveet läpi ennen kuin elintarvikkeiden ja energian hintojen nousu sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen paheneva kriisi kääntävät kansalaismielipiteen ulkopolitiikan uutta suuntaa ja siihen liittyvää sota- ja varustelupolitiikkaa vastaan.

Kiitos.


Puheenvuoro lähetekeskustelussa koskien hallituksen esitystä valtion vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi (HE 81/2022vp)

Nato-jäsenyys alistettava perusteelliseen kansanvallan testiin

Arvoisa puhemies,

Suomessa kansalaismielipide on koko kylmän sodan jälkeisen ajan tukenut vahvasti sotilaallista liittoutumattomuutta. Tästä kertovat muun muassa Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kymmenien vuosien ajan tekemät mielipidemittaukset. Erilaisten, lähinnä mediatalojen tilaamien, kyselyiden tulokset ovat muuttuneet Nato-jäsenyydelle myönteisiksi vasta viime helmikuussa Venäjän Ukrainaan käynnistämän hyökkäyksen jälkeen. Näin ollen kansalaismielipide on ollut Nato-jäsenyyden kannalla noin kaksi ja puoli kuukautta. Mikään ei takaa sitä, etteikö mielipideilmasto voisi myöhemmin jälleen muuttua.

Suomen sotilaallinen liittoutuminen olisi historiallinen, koko Suomen kansainvälistä asemaa muuttava ratkaisu. Siksi tällainen ratkaisu – puolesta tai vastaan – on ankkuroitava suomalaisten selvästi ilmaisemaan tahtoon kansanäänestyksessä. Se mahdollistaisi Nato-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista myös laaja-alaisen keskustelun, jota nykyisessä tunteiden kuohun ja kiireen ilmapiirissä on ollut käytännössä mahdoton käydä.

Erityisesti tasavallan presidentti Sauli Niinistö on perustellut kansanäänestyksen välttämättömyyttä hyvin. Helmikuun 4. päivä Niinistö sanoi Iltalehdessä todenneensa jo vuosia sitten, että ”yhteiskuntarauhan kannalta on erittäin tärkeää, että tällainen äärimmäisen suuren luokan kysymys tulee käsitellyksi niin, että se nauttii legitiimisyyttä, sellaista tunnetta ihmisissä, että on oikein mitattu.” Tasavallan presidentin mukaan häntä vieroksuttaa ”se, että sanotaan, ettei kansa tällaisista asioista ymmärrä, vaan se pitää jättää kansan valitsemien edustajien ratkaistavaksi. Niinhän se jäisikin joka tapauksessa ja mahdollisesti kahdenkolmasosan enemmistöä vaadittaisiin eduskunnassa.”

Julkisessa keskustelussa kansanäänestys on torjuttu siksi, että kansanedustajat voivat saada Nato-jäsenyydestä luottamuksellista tietoa, jota kansalaisilla ei ole. Kansanvallassa perustelu on outo. Suomen kansainvälispoliittista asemaa ei voi eikä pidä muuttaa salaisilla perusteilla.

Nato-jäsenyyden pitää kestää myös perusteellinen kansanvallan testi. Edellisissä eduskuntavaaleissa 2019 Nato-jäsenyys ei kuulunut vaaliteemoihin. Vielä tammikuussa 2022 selkeä enemmistö kansanedustajista oli Nato-jäsenyyttä vastaan. Näin äänestäjillä ei ole ollut mahdollisuutta arvioida edes eduskuntavaalien kautta kansanedustajien Nato-kantoja.

Puhemies,

Kannatan edustaja Mustajärven tekemää esitystä.

Vastustan Suomen Nato-jäsenyyttä ja hakemuksen jättämistä. Äänestän Natoa vastaan. Suomen ei tule hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä, vaan Suomen on pysyttävä myös jatkossa sotilaallisesti liittoutumattomana. Vain sotilasliittojen ulkopuolella Suomella on mahdollisuus pitäytyä suursodan syttyessä sotatoimien ulkopuolella.

Natossa Suomi joutuu osaksi Naton ydinasepolitiikkaa, Suomeen voidaan sijoittaa Naton tukikohtia ja vieraan vallan asevoimia. Suomi vedetään myös osalliseksi Nato-maiden sotiin ja konflikteihin. Hallitus ei kaikesta päättäen edes yritä asettaa pidäkkeitä, jotka tämän kaiken voisivat estää.

Naton-jäsenmaiden ratifiointikierroksesta ei ole tulossa selvästikään nopea tai helppo, vaan kenties hyvinkin vaikea. Joka tapauksessa ennen Suomen eduskunnan varsinaista liittymispäätöstä, ratifiointipäätöstä, on Suomessa ehdottomasti järjestettävä kansanäänestys. Silloin tilanne on todennäköisesti rauhallisempi ja kansalaiset voivat aidosti arvioida Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista ratkaisua ja vaikuttaa siihen. Nyt tähän ei ole annettu aikaa ja mahdollisuutta. Ei ole annettu, ja se on hyvin surullista.

Kiitos!

Puheenvuoro keskustelussa koskien Nato-jäsenyyden hakemista (VNS 1/2022vp ja VNS 3/2022vp), 17.5.2022.

Edustaja Mustajärvi teki keskustelussa esityksen, jota edustaja Yrttiaho kannatti:
”Suomi ei hae sotilaslitto Naton jäsenyyttä, vaan pysyy myös jatkossa sotilaallisesti liittoutumattomana. Vain sotilasliittojen ulkopuolella Suomella on mahdollisuus pysyä suursodan syttyessä sotatoimien ulkopuolella.”


Eduskunta päätti yhtyä äänin 188-8, 3 poissa valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan Suomi hakee Nato-jäsenyyttä.

Turkki vaatii Suomen politiikkaan muutoksia Nato-jäsenyyden ehtona

Arvoisa puhemies!

Ulkoministeri Haavisto totesi istunnossa tänään aiemmin, että Suomi aikoo tarvittaessa suurin kirjaimin kirjoittaa ja sanoa Turkille, että terrorismista syytetty työväenpuolue PKK on Suomessa kielletty.

Haavisto tietänee, ettei Turkille riitä vakuuttelu Suomen yhtymisestä tähän EU:n asettamaan kieltoon. Turkki vaatii Suomelta ja Ruotsilta konkreettisia toimia kiellon toteuttamiseksi myös käytännössä. Se tarkoittaa terroristeiksi syytettyjen kurdiaktivistien luovutuksia, joihin Suomi ja Ruotsi eivät ole aiemmin suostuneet.

Turkki on pannut maamme ulkopoliittisen johdon ja hallituksen heti ensimmäisten Nato-askelten ottamisen jälkeen sen tosiasian eteen, että Suomen on muutettava linjauksiaan sekä Turkkia, Syyriassa toimivia kurdijärjestöjä että Suomessa toimivia kurdiaktivisteja kohtaan. Suomen on Turkin mukaan myös luovuttava asevientikiellosta Turkkiin.

Tänään Erdoğan on toistanut, ettei Turkki tue Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä perustellen tätä muun muassa vientikielloilla, joita Turkille on asetettu.

En epäile hetkeäkään, etteikö tukka suorana Natoon menevä Suomi taipuisi Turkin vaatimuksiin.

Mistä sen voi päätellä, että Suomi on valmis muuttamaan politiikkaansa Turkin toivomalla tavalla?

Ensinnäkin Marinin hallitukselle Nato-jäsenyys on ykkösasia, jolle kaikki muut asiat, esimerkiksi kovasti mainostettu ihmisoikeuspolitiikka, ovat alisteisia.

Toiseksi, Marinin hallitus on vaiennut täydellisesti siitä, mitä Syyrian kurdialueella on viime viikkoina tapahtunut. Tilanne on alueella eskaloitunut nopeasti.

Viimeisen kolmen vuorokauden aikana Turkki on pommittanut tykistöllä 50 kylää, joiden se katsoo antavan suojaa terroristeiksi nimeämilleen taistelijoille, jotka Turkin mukaan toimivat nyt uuden nimen alla välttääkseen sanktiot, joita läntinen maailma on kohdistanut PKK:hon.

Ja kolmanneksi, Suomen hallitus on täydellisesti vaiennut myös viimeviikkoisista tapahtumista Pohjois-Irakin kurdialueella. Turkin ilmavoimat on laajentanut PKK:n tukikohtien pommittamista. Irak on arvostellut Turkin pommituksia, mutta Nato ja sen suojissa toimivat ulkomaalaiset kouluttajat, Suomi mukaan luettuna, ovat olleet vaiti.

Olisikin tärkeä kuulla ulkoministeri Haavistolta vastaus kysymykseen, mikä on Suomen arvio Syyrian sodan uusimmasta käänteestä ja miksi Suomi on ollut hiljaa tapahtumista, joita muu maailma tuntuu pitävän Syyrian sodan eskalaationa. Johtuuko hiljaisuus siitä, että Suomi pelkää Turkin reaktioita?

Kaikki edellä sanottu viittaa siihen, että Suomi on hyväksymässä Turkin vaatimukset ulkopolitiikkamme muuttamiseksi.

Turkille tehtiin jo viikonvaihteessa Berliinin Nato-kokouksessa ehdotus, josta suomalaisille ei ole toistaiseksi kerrottu juuri mitään. Ehkäpä ulkoministeri Haavisto meille vielä valaisee laajemmin niitä ehdotuksia, joita Suomi on Turkille tehnyt. Vai ovatko ehdotukset salaisia, kuten Saksan ulkoministeri on julkisuudessa väittänyt?

Joka tapauksessa Turkin kovasanaiset lausunnot näyttävät yllättäneen täydellisesti Suomen ulkopoliittisen johdon, joka uskoi kaikkien jäsenmaiden ottavan Suomen ja Ruotsin sotilasliittoon avosylin ja mitään kysymättä.

Ilmeisesti ulkoministeri Haavisto ei ole kertonut Turkin linjauksista ja Suomen ehdotuksista myöskään kaikille hallituskumppaneilleen, joista ainakin yksityisesti monet kavahtavat Turkin vaatimuksia Suomen ulkopoliittisten linjausten muuttamisesta.

Kuva vaivattomasta polusta Nato-jäsenyyteen halutaan säilyttää ja varmistaa näin suomalaisten päättäjien tuki jäsenyyshakemukselle. Ongelmista vaietaan, kunnes ne ovat kaikkien silmillä.


Puheenvuoro lähetekeskustelussa koskien valtioneuvoston selontekoa Suomen littymisestä Pohjois-Atlantin liittoon, VNS 3/2022vp.

Suomi luopumassa vakaudesta ja hyvinvoinnista

Arvoisa puhemies,

Hallitus on päättänyt esittää presidentille, että Suomi hakee sotilasliitto Naton jäsenyyttä, kun eduskuntaa on kuultu. Näin siitä huolimatta, että Suomeen ei kohdistu minkäänlaista sotilaallista uhkaa. Tämän toteaa selonteko ja tämän ovat todenneet myös valtiojohto ja sotilaat hyvin selkeästi. Uhkaa ei ole kohdistunut Suomeen toisen maailmansodan jälkeen.

Nato-jäsenyys sen sijaan lisää uhkia ja jännitteitä Pohjolassa. Se yli kaksinkertaistaa Naton ja Venäjän välisen maarajan, jota Suomella on 1340 kilometriä.

Lähes 80 vuotta kestänyt liittoutumattomuus ja rauhan aika ollaan nyt yhden kevään kuohunnassa ilman asiallista harkintaa vaihtamassa riskeihin ja jännitteisiin, joita Nato-jäsenyys aiheuttaa useita.

Puhemies,

Suomi on liittymässä sotilasliitto Natoon ehdoitta. Ruotsi – päättäessään aloittaa neuvottelut jäsenyydestä – on toisella linjalla.

Ruotsin kanta on, ettei sen alueelle sijoiteta ydinaseita eikä pysyviä Naton joukkoja tai tukikohtia.

Suomi, joka on nyt ydinaseeton, ei sulje Natoon liittyessään pois ydinaseiden käyttämistä Suomen puolustamiseen. Suomi on menossa osaksi Naton, siis käytännössä Yhdysvaltojen ydinasepolitiikkaa. Mitä Suomesta jäisi jäljelle, jos ydinaseita käytettäisiin, sitä hallitus ei kerro.

Suomi ei myöskään sulje pois sitä, että suomalaisia hävittäjälentäjiä koulutettaisiin eräiden Nato-maiden lentäjien tapaan sekä ydinaseiden kuljettamiseen että käyttöön.

Suorastaan surkuhupaisaa on, että vasemmistossa ja vihreissä väitetään, että Natossa voitaisiin toimia ydinaseettoman Pohjolan puolesta.

Marinin hallitus ei ottanut askeltakaan edistääkseen hallitusohjelmaan kirjattua ydinasekieltosopimusta. Syy on nyt selvä: hallitus ei halunnut luoda esteitä maamme Nato-jäsenyydelle.

Nyt hallitus on liittämässä Suomen ydinaseblokkiin, jonka yksikään jäsenvaltio ei ole hyväksynyt ydinasekieltosopimusta. Nato on myös ilmoittanut vastustavansa YK:n sopimusta.

Hallitus sallii Suomen luopuvan ydinaseettomuudesta Nato-jäsenyyden myötä, mutta antaa samalla valheellisen kuvan, jonka mukaan työ ydinaseettomuuden puolesta jatkuu.

Puhemies,

Suomi joutuu Natossa suurvaltapolitiikan pelinappulaksi. Siitä olemme jo saaneet esimakua Turkin kovan etupolitiikan muodossa. Turkin Syyrian kurdialueille 2019 kohdistaman mittavan sotilaallisen operaation tuloksena Suomi ja Ruotsi kielsivät aseviennin Turkkiin.

Turkki vaatii nyt Suomen ja Ruotsin asevientikieltojen purkamista. Ovatko Suomi ja Ruotsi valmiit taipumaan Turkin tahtoon?

Selvältä näyttää, että Marinin hallitus pitää Suomen Nato-jäsenyyttä tärkeämpänä kuin asevientikiellon jatkamista.

Tuoreen tiedon mukaan Turkki vaatii nyt 33 vallankaappausyrityksestä epäillyn turkkilaisen gylenistin palauttamista Suomesta ja Ruotsista.

Saattaa olla, että Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointiprosessi muuttuu ulkopoliittisen johdon maalailemasta ruusupolusta varsin ohdakkeiseksi.

Jo nyt on myös tiedossa, että eräissä Nato-maissa arvioidaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden voivan eskaloida Ukrainan sotaa.

Puhemies,

Suomi vastaa Natossakin puolustuksestaan itse, omin resurssein. Jännitteiden kasvaessa niitä kuluu yhä enemmän. Sen lisäksi vastattavaksi tulevat Naton vaatimat suorituskyvyt. Millaisiin sotiin ja konflikteihin, millaisin asein Naton johtovaltioiden intressit kulloinkin edellyttävät Suomen osallistuvan, sen tulevaisuus näyttää. Tähän suuntaan on Suomessa jo kuljettu F-35 hävittäjä- ja Pohjanmaa-luokan alushankinnoissa.

Sotilasmenojen kasvu ja turvallisuusviranomaisten lisärahoitus Nato-Suomessa on pois ihmisten arjessa tärkeistä sosiaaliturvasta, palveluista, jokapäiväisestä toimeentulosta. Siten Nato jäsenyys syö myös pohjaa hyvinvointivaltiolta, kun se muuttaa Suomea entistä militaristisempaan suuntaan. Kuvaavaa on, että millään ei ole hallitukselta löytynyt rahaa maata vaivaavan vakavan hoitajapulan ja koko julkisten alojen palkkakurimuksen ratkaisemiseen, mutta aseisiin sitä on tänäkin keväänä lisätty valtavasti.

Jännitteiden kasvu uhkaa viedä Suomelta pysyvästi ne kilpailuedut, joita sen sijainnista voisi taloudessa ja kaupassa edelleen olla. Asemoituminen Yhdysvaltojen johtamaan sotilasblokkiin nousevaa Kiinaa vastaan sulkee kanavia suureen osaan maailmaa. Viisaampaa olisi tässäkin suhteessa pysyä suurvaltakilpailun suhteen puolueettomana.

Suomi luo lähialueilleen uusia jännitteitä liittymällä Natoon, kaventaa suvereenisuuttaan ja asettuu suurvaltapolitiikan pelinappulaksi. Ratkaisu vaarantaa myös maan talousnäkymät. Yhteiskunnalliset vaikutukset tulevat olemaan hyvin perustavia – ja kielteisiä.

Kiitos!

Puheenvuoro lähetekeskustelussa koskien valtioneuvoston selontekoa Suomen littymisestä Pohjois-Atlantin liittoon, VNS 3/2022vp.

Liittoutumattomuus tarkoittaa vakautta

”Viime vuonna hyväksyttyihin ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon ja puolustuspoliittiseen selontekoon sekä Marinin hallituksen ohjelmaan on kirjattu seuraavat lauseet:

”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa”.

”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on ehkäistä Suomen joutuminen sotilaallisen konfliktin osapuoleksi.”

Näillä lauseilla määritellään Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja. Linja on tehty kestämään. Sen muuttaminen yhden kevään mieltenkuohussa hirveällä kiireellä on täysin tarpeetonta ja vastuutonta, jopa vaarallista.

Suomeen ei kohdistu minkäänlaista sotilaallista uhkaa Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi. Tämän toteaa valtiojohto ja tämän toteavat sotilaat. Sotilaallista uhkaa ei ole kohdistunut Suomeen lähes 80 vuoden liittoutumattomuuden ajanjaksolla. Ei siis kohdistu nytkään ja syy on yksinkertainen: sotilaallinen liittoutumattomuus on vakauttava valinta.

Jos Suomi hakee sotilasliitto Naton jäsenyyttä, tilanne muuttuu. Silloin Suomen 1340 kilometrin itärajasta tulee Venäjän ja Naton välinen raja. Jännitteet kasvavat silloin koko Euroopassa ja Ukrainan sota saattaa eskaloitua ja laajeta.

Naton jäsenenä Suomesta tulee osa Yhdysvaltojen johtamaa sotilasblokkia, jonka sotilaallinen voima ja uhka nojaavat ydinaseisiin. Naton ydinasepolitiikka koskee jäsenenä myös Suomea. Pääministeri Marin ja puolustusministeri Kaikkonen ovat jo todenneet, että ehtoja ei jäsenyydelle edes pidä pyrkiä asettamaan.

Naton johtovaltio on Yhdysvallat. Jäsenvaltiot eivät ole tasa-arvoisia de facto, vaikka de jure niin esitetään. Yhdysvaltojen edut ratkaisevat Naton politiikan, myös sen, mitä milloinkin ovat ne 5. artiklan mukaiset turvatakuut ja onko niitä lainkaan.

Natossakin Suomen puolustus nojaisi omaan armeijaan, mutta uhkat olisivat moninkertaiset. Seurauksena sotilsmenot kasvavat. Ne ovat aina jostain pois. Jännitteiden lisääntyminen Euroopassa heikentää jo nyt taloutta monin tavoin. Lisäeskalaatio Suomen Nato-jäsenyyden myötä syventää kierrettä. Seurauksena ovat työttömyyden kasvu, julkisen talouden – sosiaaliturvan ja palveluiden – leikkaukset ja tavallisten ihmisten toimeentulon heikentyminen.  

Suomessa on käynnissä voimakas kampanja Nato-jäsenyyden puolesta. Se alkoi jo viime syksynä, mutta sota tarjosi tilaisuuden, jota jäsenyyttä pitkään ajaneet voimat yrittävät nyt käyttää hyväksi seurauksista välittämättä.

Vasemmistoliiton tehtäväksi on jäänyt toimia järjen äänenä. Toivon, että puolue kestää paineet eikä tingi linjastaan vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Tämän kevään tapahtumiin Suomessa palataan vielä, kun mielten kuohu tasaantuu.

Kiitos!”

Puheenvuoro Vasemmistoliiton puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksessa 7.5.2022.

ERIÄVÄ MIELIPIDE: Nato-jäsenyydellä kielteinen vaikutus turvallisuuteen ja talouteen

Sotilasliiton jäsenyys lisäisi jännitteitä – kielteinen vaikutus turvallisuuteen ja talouteen

Voimassaolevan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon, puolustuspoliittisen selonteon ja Marinin hallituksen ohjelman mukaan ”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa”. ”Suomen ulko- jaturvallisuuspolitiikan päämääränä on ehkäistä Suomen joutuminen sotilaallisen konfliktin osapuoleksi.”

Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa Ukrainan sodan vuoksi. Suomen liittyminen Naton jäseneksi kuitenkin lisäisi jännitteitä 1340 kilometriä pitkällä Suomen itärajalla. Suomen Nato-jäsenyydellä olisi jännitteitä ja eskalaatiota lisäävä vaikutus myös Euroopan tasolla. Pakotteet ja sotaa käyvien maiden viennin häiriintyminen kiihdyttävät jo ennestään koronasta toipumisen nopeuttamaa hintojen nousua. Energian, ruoan, raaka-aineiden ja materiaalien saatavuus heikkenee edelleen ja hintojen nousu voimistuu, mikäli eskalaatio ja jännitteet kasvavat.

Jännitteitä ja eskalaatiota liennyttävän prosessin aikaansaaminen vaikuttaisi talouden kehitykseen suotuisasti ja mahdollistaisi Suomelle nopeamman paluun lähialueen taloudellisten kilpailuetujen hyödyntämiseen. Jännitteiden kasvaessa nuo edut uhkaavat nyt hävitä kokonaan.

Vientiteollisuuden vaikeudet, taantuma ja työttömyys

Euroopan talousnäkymien heikkeneminen ei lupaa vientiteollisuudelle hyvää. Kilpailu kiristyy. Mikäli Saksa päätyy nopeasti lopettamaan energian tuonnin Venäjältä, lisää se taantuman riskiä Euroopan ja maailmantaloudessa. Tällainen kehityskulku muuttaa olennaisesti heikommaksi myös Suomen talouden kehitystä heikentäessään vientiteollisuuden näkymiä. Riski myös työttömyyden merkittävästä kasvusta voimistuu.

Venäjän ja Valko-Venäjän teräs on asetettu pakotteiden piiriin ja sota estää tuontia Ukrainasta. Arviolta neljäsosa Suomessa käytettävästä teräksestä on tullut Venäjältä, Ukrainasta ja Valko-Venäjältä. Kilpailu tärkeimmällä vientimarkkinalla Euroopassa tulee kiristymään teollisuuden kohoavien kustannusten ja taloudellisen taantuman myötä.

Vaikutukset kansalaisten toimeentuloon ja julkiseen talouteen

Jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan oli inflaatio kiihtynyt, polttoaineiden, ruoan ja raaka-aineiden hintojen nousu alkanut. Nyt pakotteiden ja vastapakotteiden, Venäjän viennin vähenemisen ja esimerkiksi energian tuonnin korvaamispyrkimysten myötä hintojen nousu Suomessa kiihtyy. On olemassa riski, että myös työttömyys kääntyy Suomessa kasvuun. Kansalaisten hyvinvointi ja elintaso kärsivät. Mikäli menetettyjä kilpailuetuja ryhdytään korvaamaan yritysten ns. kustannuskilpailukykyä parantamalla, ovat vaarana paitsi kasvava työttömyys, myös sosiaaliturvaan ja julkisiin palveluihin kohdistuvat leikkaukset julkisen talouden rahoituspohjan kaventuessa. Tällainen kehitys syventäisi kansalaisten ostovoiman, toimeentulon ja elintason heikentymistä.

Hallituksen kehysriihessä linjaama sotilas- ja turvallisuusmenojen merkittävä korotus (lähes 3 miljardia kehyskaudella) lisää entisestään paineita muiden julkisten menojen vähentämiseen. On huomattava, että puolustusministeriön pääluokan vuotuinen määrärahataso on noussut mm. strategisten hankkeiden (HX-hanke, Laivue 2020) kuluneen viiden vuoden aikana yli 2 miljardia, noin 2,9 miljardista 5,1 miljardiin. Sotilasmenot uhkaavat jäädä pysyvästi korkealle tasolle ja mahdollinen sotilasliitto Naton jäsenyys lisäisi paineita menoluokan kasvattamiseen nykyisestä vielä merkittävästi (mm. Naton puolustussuunnittelun edellyttämät suorituskyvyt sekä tukikohdista isäntämaalle aiheutuvat infrastruktuurikustannukset, siirtyminen ammattiarmeijan suuntaan jne.).

Valtioyhtiöiden, kuten Finnairin, Nesteen ja Fortumin tilanne heikkenee ja siitä on seurauksia myös valtion taloudelle. Finnairin ylilentokielto Venäjällä vaikutti erittäin kielteisesti Finnairin Aasian -strategiaan. Venäjän energiatuonnista irrottautuminen nostaa Nesteen käyttämien raaka-aineiden hankintakustannuksia. Fortum on jo joutunut tekemään merkittäviä alaskirjauksia Venäjällä olevien omistustensa osalta.

Maariski ei ole kasvanut – Nato-jäsenyys vahvistaisi reunamarkkinakehitystä

Suomen maariski ei ole kasvanut Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen myötä. Selonteon mukaan: ”Ulkomaisten sijoittajien suhtautumisessa Suomeen ei ole havaittavaa muutosta. Valtion varainhankintaa kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta on alkuvuoden aikana pystytty tekemään suunnitelmien mukaisesti. Suomalaisten pörssiyhtiöiden ulkomaalaisomistuksessa ei ole havaittavissa merkittävää muutosta aiempaan. Vakaa ja demokraattinen poliittinen järjestelmä, ennustettava lainsäädäntö ja koulutettu, osaava työvoima, innovaatiotoiminta ja yritysten hyvä toimintaympäristö ovat edelleen Suomen vahvuuksia investointihankkeiden arvioinnissa. Suhteellisen vahva julkinen talous ja pankkien ja pörssiyritysten pääosin vahvat taseet ovat kaikki tekijöitä, joiden ylläpitäminen tukee Suomen kiinnostavuutta kansainvälisten sijoittajien silmissä myös jatkossa. On tärkeä välttää reunamarkkinakehityksen syntyminen.” (VNS 1/2022vp, s. 41)

Valiokunnan saaman lausuntopalautteen mukaan Suomen valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden yhteisen varainhankinnan luottoluokitukset perustuvat merkittäviltä osin vakaaseen ja demokraattiseen poliittiseen järjestelmään ja ennustettavaan lainsäädäntöön. Molempien luottoluokitukset ovat nykytilassa lähes korkeimmat mahdolliset, eikä niiden mahdollinen korottuminen korkeimpaan mahdolliseen riipu Suomen turvallisuuspoliittisesta ympäristöstä vaan Suomen talouden kotimaisista tunnusluvuista.

Asiantuntijalausunnoissa todetaan myös, että Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ei toistaiseksi ole havaittu merkittävästi muuttaneen myöskään sijoittajien käsitystä Suomen maariskistä. Vahvan näytön tästä antoi Microsoft julkistaessaan sodan jo alettua miljardiluokan investointinsa Suomeen.

Suomen jäsenyys sotilasliitto Natossa vaikeuttaisi taloussuhteita pysyvästi paitsi Suomen lähialueelle Venäjälle, myös mahdollisesti Kaukoidän nouseviin talouksiin. Siten nimenomaan jäsenyys sotilasliitossa vahvistaisi reunamarkkinakehitystä Suomen osalta, ei suinkaan vähentäisi sitä.

Ydinaseet ja maariski

Sotilasliitto Nato on perustaltaan ydinaseblokki, siten kysymys ydinaseista on aivan olennainen sen jäsenyyttä mahdollisesti haettaessa.  Suomen ydinenergialain 11.12.1987/990 mukaan ydinräjähteiden maahantuonti samoin kuin niiden valmistaminen, hallussapito ja räjäyttäminen Suomessa on kielletty. Liittymällä ydinsulkusopimukseen Suomi on sitoutunut olemaan ottamatta vastaan, hankkimatta tai valmistamatta ydinaseita tai muita ydinräjähteitä. Ydinaseiden osalta Suomi on itse asiassa sitoutunut tähän jo Pariisin rauhansopimuksessa (20/47), jonka mukaan Suomi ei saa pitää, valmistaa tai kokeilla mitään atomiasetta. Suomen ydinenergialaki on myös ydinsulkusopimusta tiukempi ydinaseiden kiellossaan.

Selonteko ei käsittele ydinasekysymyksen säädöspohjaa ja arvioi sitä Naton ydinasepolitiikkaa vasten. Saksan F-35-hävittäjien lentäjiä tiedetään koulutettavan ydinaseiden käyttöön. Ydinaseiden sijoittuminen Suomen maaperälle tai suomalaisten sotilaiden kouluttaminen niiden käyttöön, voimistaisivat – Venäjän näkökulmasta – Suomen alueelta Venäjän suuntaan kohdistuvaa uhkaa, mm. Pietarin ja Kuolan strategisesti tärkeille alueille. Nato-jäsenyyden myötä kasvava riski joutua Naton ja Venäjän välisen sodan tilanteessa ensi-iskun kohteeksi lisäisi Suomen ns. maariskiä merkittävästi ja vaikuttaisi kielteisesti maakuvaan ja siten investointeihin ja yritysten sijoittumiseen.

Energiasiirtymä voi osoittautua epärealistiseksi

Talousvaliokunnan saamien lausuntojen perusteella syytä varautua siihen, että Euroopan energiahuoltoon kohdistuu merkittävää kustannusten nousupainetta. Kustannuksia nostava vaikutus on erittäin merkittävä sekä yrityksille että eurooppalaisille kuluttajille.

Suomessa liikennepolttonesteiden hinta on ollut ennätyskorkealla sodan syttymisen jälkeen. Venäjän öljyn ostamisen välttäminen aiheuttaa maailmanmarkkinoille hintaeron venäläisen öljyn hyväksi ja pitää Eurooppaan ostettavan ei-venäläisen öljyn hinnan korkealla. Tämä heijastuu merkittävinä lisäkustannuksina sekä yksityiskuluttajille että yrityksille.

Kaukolämmön hintaan kohdistuu nousupaineita, kun tuonnista Venäjältä pyritään eroon. Hakkeen hinta lämpöyrityksille todennäköisesti nousee, kun Venäjältä ei tuoda haketta. Lisäksi maakaasun ja hiilen hinnat tulevat todennäköisesti nousemaan verrattuna normaalituontiin Venäjältä.

Ns. vihreä siirtymä pois fossiilisista energialähteistä on kannatettava, mutta siirtymän toteuttaminen vaatii tosiasiassa entistä pidemmän aikajänteen kustannusten noustessa ja resurssien niukentuessa nykyisessä tilanteessa. Näköpiirissä on myös merkkejä turvautumisesta vain kalliimpiin ja ympäristölle sekä ilmastolle haitallisempiin fossiilisiin energialähteisiin (mm. paluu turpeen käyttöön Suomessa sekä ns. liuskekaasun tuonti Yhdysvalloista Eurooppaan). Myös esimerkiksi teräksen saatavuusongelmat ovat voimistaneet vaatimuksia ilmastolle haitallisempien teräslaatujen tullien purkamisesta EU-alueella ja tältäkin osin kehitys näyttäisi johtavan ilmaston kannalta epäsuotuisaan suuntaan.

Matkailualan näkymien heikentyminen

Valiokunnan saamien lausuntojen mukaan venäläiset, kiinalaiset ja japanilaiset matkailijat ovat muodostaneet yhteensä noin 20 prosenttia ulkomaalaisista yöpymisistä ja 30 prosenttia matkailuvientituloista. Venäläisten matkailun loppuminen Suomeen ja Kaukoidän matkailun hiipuminen Venäjän ylilentokiellon vuoksi vaikuttaa matkailualan näkymiä heikentävästi. Venäläisten tuoma matkailuvientitulo vuonna 2019 oli 632 miljoonaa euroa ja japanilaisten ja kiinalaisten 366 miljoonaa. Venäläismatkailijoiden puuttuminen on jo aiheuttanut 1,7 miljardin euron vähennyksen matkailutuloihin 2020–2022 aikana. Matkailun pysähtyminen Suomen suurimmalta yksittäiseltä lähdemarkkinalta Venäjältä, sekä Venäjän asettaman ylilentokiellon aiheuttamat seuraukset Aasian matkailulle tulevat aiheuttamaan yhteensä arviolta 1,5 miljardin euron menetyksen vuosittaiseen matkailutuloon.

Venäjän läheisyydestä aiheutuva kilpailuetu ja Finnairin Aasian strategian tuoma hyöty on menetetty ja korvaavia matkailijavirtoja on vaikea saada Euroopan kilpailluilta markkinoilta. Kolmas Suomen kilpailuetu matkailualalla on ollut maine turvallisena matkailumaana. Jännitteiden lisääntyminen sotilasliitto Naton jäsenyyden myötä vaarantaisi myös tämän kilpailuedun ja Suomen maineen turvallisena matkailumaana.

Johtopäätöksiä

Mahdollisen sotilasliitto Naton jäsenyyden turvallisuus- ja talousvaikutukset Suomelle olisivat kielteisiä: sotilaallisten jännitteiden kasvu vaikeuttaisi entisestään energian, ruoan, raaka-aineiden ja materiaalien saatavuutta. Yritysten ja kuluttajien kustannukset Suomessa ja Euroopassa kasvaisivat. Jäsenyydestä aiheutuva jännitteiden kasvu lisäisi maariskiä, heikentäisi Suomen maakuvaa ja voimistaisi reunamarkkinakehitystä. Kansantaloudelle aiheutuvat vaikeudet yhdessä sotilasmenojen kasvun kanssa heikentäisivät myös julkista taloutta ja johtaisivat rajun yleisen hintatason nousun olosuhteissa kansalaisten toimeentulon merkittävään heikkenemiseen.

Edellä olevan perusteella esitän,

että ulkoasiainvaliokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

Suomi ei hae Nato-jäsenyyttä ja pysyy sotilasliittoon kuulumattomana maana. Päämääränä on ehkäistä maan joutuminen sotilaallisten konfliktien osapuoleksi ja välttää Nato-jäsenyydestä seuraavia kielteisiä talousvaikutuksia.

Helsingissä 4.5.2022

Johannes Yrttiaho (vas)


Eriävä mielipide talousvaliokunnan lausuntoon koskien ns. Nato-selontekoa, TaVL 23/2022 vp – VNS 1/2022 vp