Miksi Vasemmistoliitto hyväksyy uudet hävittäjät?

Puolueeni toikkaroinnista hävittäjäkysymyksessä on vaikea löytää järkeä. Suomessa ajetaan (valtiota johtavat Natoon ja USA:an nojaavat piirit ajavat) yli 60 huipputeknologisen hävittäjälentokoneen hankintaa. Kaupan arvo ja koneiden elinkaarikustannukset on arvioitu useiksi kymmeniksi miljardeiksi. Vasemmistoliiton suunnasta on saatu lukea vain epämääräisiä kantoja asiaan. Kanta on tähän saakka ollut jotain sellaista, että ostettavien hävittäjien kappalemäärä ei ole kohdallaan eikä esillä olleisiin kokonaiskustannuksiin sitouduta. Mitä tämä oikein tarkoittaa? Vastaus kuuluu: mitä milloinkin. Kantaa voidaan siis muotoilla tilanteen mukaan koko ajan uudelleen.

Eduskuntaryhmän kesäkokoukseen jälkeen saatiin lukea vähän tarkempaa (mm. TS, Aamulehti 29.8.): hyvä kapplemäärä uusia hävittäjiä voisi olla kolmanneksen esitettyä pienempi, 40 konetta ja kotimaisia työllisyysvaikutuksiakin toivotaan. Käytännössä näyttää siis siltä, että Vasemmistoliitto hyväksyy hävittäjähankinnan perusteet ja peruslinjan!

Aika uskomatonta tämä tällainen varustelupolitiikan tukeminen, ainakin kolmesta näkökulmasta:

Ensinnäkin valtavat summat olisivat väistämättä pois sosiaaliturvan ja palveluiden järjestämisestä, myös vaikka tie- ja ratahankkeista. Summat ovat niin valtavia, että tuo nyt esille nostettu kolmanneksen pienempi hankinta ei tilannetta paljoa helpota. Olisiko Vasemmistoliittokin todella valmis laittamaan miljardeja hävittäjiin ja siis jatkamaan sosiaaliturvan ja palveluiden leikkaamista? Siltä valitettavasti nyt näyttää.

Toiseksi, hävittäjähankinta kytkisi Suomen entistäkin tiiviimmin Naton aseteknologiaan ja syventäisi tosiasiallista liittosuhdetta. Puolueettomuusvaatimus ja natottamisen vastustaminen, jotka ymmärtääkseni lukevat puolueohjelmissa ja jaetaan kannattajien keskuudessa aika laajasti, ovat jyrkässä ristiriidassa hävittäjähankinnan (60 kpl tai 40 kpl) kanssa.

Kolmas näkökohta on puolustuksellinen. Tiedetään, että Suomen puolustuksen näkökulmasta tällaiset aseet ovat täysin turhia. Kyse on hyökkäysaseista, joilla ilmassa (ja muutenkin) ylivoimaista vihollista vastaan ei ole mitään käyttöä. Tehokkaan puolustuksen järjestämiseksi olisi järkevää panostaa alueelliseen puolustukseen, maavoimiin ja ilmatorjuntaan.

Suomi ei tarvitse edes nykyisiä Hornetteja. Niitä on ilmavalvonnan lisäksi käytetty lähinnä Nato-harjoituksiin sekä joissain operaatioissa kaukomailla. Enimmäkseen ovat seisseet tietenkin kentillä, kun ovat niin kalliita lentääkin. Uusillakin koneilla lenneltäisiin todennäköisesti kaukomaiden Nato-seikkailuissa. Rauhanajan ilmavalvontatehtäviin riittää pieni määrä koneita eikä siihen uusinta uutta tarvitse hankkia.

Hankintaa ajetaan tietenkin juuri nykyisen ulkopoliittisen suunnan vahvistamiseksi. Armeijassa ja ilmavoimissa on myös oma vahva hävittäjälobby, joka mielellään hiplailisi uutta tekniikkaa. Mutta laajasti ottaen siis halutaan vahvempaa kytköstä Natoon ja USA:an. Sitä varten ruokitaan myös koko ajan erilaisia uhkakuvia ja etenkin Venäjä-pelkoa. Milloin on loukattu ilmatilaa, milloin varoitellaan valeuutisista ja trolleista.

Mutta mikä on syynä Vasemmistoliiton myötäilevään kantaan tässä hävittäjäkysymyksessä? En keksi muuta selitystä kuin sen, että hankinnan hyväksyminen on yksi keskeinen ehto seuraavaan hallitukseen osallistumiselle. Sehän tulee tekemään päätöksen hävittäjien hankinnasta. Eikö puolueen pitäisi kuitenkin muodostaa kantansa omalta arvo-, aate- ja etupohjalta eikä muiden puolueiden (ilmeisesti lähinnä sdp:n) sanelusta?

Toivottavasti tähän saadaan puolueelta pian selkeä kanta. Minun mielestäni sen tulisi olla, että uusia hävittäjiä ei tarvita.

Sopimusten vastaiset epäpätevyysvähennykset palautettava ilman eri vaatimusta

VALTUUSTOALOITE
Turun kaupunginvaltuusto
27.8.2018

Sopimusten vastaisten epäpätevyysvähennysten palauttaminen kaupungin työntekijöille

Kunnat ovat maksaneet työntekijöilleen epäpätevyyden perusteella sopimuksia alempaa palkkaa. Palkanleikkauksia on tehty etenkin varhaiskasvatuksen ja sosiaalihuollon työntekijöiltä. Perusteluna palkanalennuksille on käytetty puuttuvaa koulutusta tai työkokemusta. Enimmillään alennus on voinut olla 10 prosenttia palkasta.

Vuodesta 2012 alkaen palkan alentaminen epäpätevyyden perusteella on ollut sopimusten vastaista. Tehtäväkohtaisen palkan pitäisi määräytyä ensisijaisesti työn vaativuuden mukaan. Sopimusten vastainen palkanalennus on voinut koskea mitä tahansa ammattiryhmää, jolla on laissa tai viranomaisen toimesta määritelty kelpoisuusehto.

Myös Turun kaupunki on maksanut vuodesta 2012 väärin perustein alennettua palkkaa suurelle joukolle työntekijöitään. Asia koskee julkisuudessa olleiden tietojen valossa mahdollisesti useampaa sataa kaupungin nykyistä tai entistä työntekijää. Tarkkaa lukumäärää ei ole kerrottu.

Kaupunki on ryhtynyt työntekijöiden oikaisuvaatimusten perusteella toimiin palkkasaatavien maksamiseksi. Joitakin oikaisupäätöksiä on tehty ja uusia valmistellaan, mutta vain mikäli väärin kohdeltu työntekijä itse vaatii oikaisua väärin maksettuihin palkkoihin. Työsopimussuhteessa olleet voivat hakea oikaisua viisi vuotta ja virkasuhteessa olleet kolme vuotta jälkikäteen.

Toimialojen perusyksiköissä (lähiesimiehet) ja henkilöstöhallinnossa aiheutuu runsaasti ennakoimatonta lisätyötä, kun työntekijät joutuvat itse pyytämään työtodistuksiaan vaatiakseen sitten erikseen oikaisua palkkoihinsa.

Turun linja palkkojen alentamiseen ns. epäpätevyysperusteella on ollut muita seudun kuntia kovempi. Kaupunki on soveltanut suurempaa leikkausprosenttia ja peruspalkkakin on usein ollut alempi. Tällainen työnantajapolitiikka on ollut omiaan heikentämään kaupungin mainetta työnantajana. Opiskeluaikanaan epäpätevyysvähennyksistä kärsineet kaupungin työntekijät ovat valmistuttuaan hakeutuneet mieluummin töihin muihin seudun kuntiin.

Olisi paitsi väärin kohdeltujen Turun kaupungin entisten ja nykyisten työntekijöiden oikeuksien toteutumiseksi, myös kaupungin yleisen työnantajamaineen kannalta tärkeää maksaa väärin perustein alennetut palkat ja muodostuneet palkkasaatavat mahdollisimman nopeasti. Kenenkään ei tulisi joutua niitä erikseen kaupungilta vaatimaan.

Edellisen perusteella esitän, että

Kaupunki selvittää palkanmaksusta vastaavana työnantajana aktiivisesti ja oma-aloitteisesti ne työntekijät, joille palkkaa on maksettu sopimuksen vastaisen epäpätevyysvähennyksen perusteella liian vähän ja palauttaa saamatta jääneet palkat välittömästi ilman eri vaatimusta.

Toimialoille osoitetaan välittömästi tarvittava rahoitus palkkasaatavien maksamiseen ja siitä mahdollisesti aiheutuvaan hallinnolliseen lisätyöhön.

Johannes Yrttiaho
kaupunginvaltuutettu (vas)

 

Selvityspyyntö: Arkeologisten löydösten huomioiminen osana Kauppatorin uusimista

SELVITYSPYYNTÖ
Kaupunginhallitus 20.8.2018

Arkeologisten löydösten huomioiminen osana Kauppatorin maanpäällisten rakenteiden uusimista

Kevään ja kesän 2018 aikana Turun kauppatorilla toteutettujen arkeologisten kaivausten löydökset ovat osoittautumassa varsin merkittäviksi. Ne tulevat muuttamaan kuvaa elämästä vanhassa Turussa.

Kaivauksissa esiin on kaivettu mm. 1700-luvun katuverkkoa, toistaiseksi ainakin leveä ja huolellisesti tehty kivetty katu, joka itsessään jo kertoo aiempaa käsitystä paljon vilkkaammasta kaupunkielämästä tässä osassa vanhaa Turkua.

Niin sanotun toriparkin rakentaminen uhkaa kaivausten huolellista loppuunsaattamista. Rakentamisen myötä tärkeitä kerroksia saattaa tuhoutua kokonaan.

Toriparkkihanke on Turussa aiheuttanut pitkään repiviä poliittisia kiistoja ja suuri osa turkulaisista on vastustanut parkkiluolan rakentamista.

Toriparkin rakentamisen aiheuttamien lukuisten haittojen kompensoimiseksi vähintä, mitä kaupunki voi tehdä, on arkeologisissa kaivauksissa paljastuneiden löydösten säilyttäminen tavalla tai toisella, nimenomaan löytöpaikalla kaikkien kaupunkilaisten ja tulevien polvien nähtävinä. Löydösten säilyttäminen voitaisiin huomioida esimerkiksi toripaviljonkeja koskevissa suunnitelmissa.

Selvityspyyntönä esitän, että
kaupunginhallitukselle selvitetään arkeologisten kaivausten tilanne ja eteneminen, löydökset ja alustava arvio niiden merkityksestä. Lisäksi hallitukselle selvitetään mahdollisuudet löydösten säilyttämiseen löytöpaikalla ja niin, että ne voidaan pitää ainakin osittain yleisön nähtävinä. Selvityksen perusteella hallitus päättää muutoksista torin maanpäällisten rakenteiden uusimista koskeviin suunnitelmiin.

Johannes Yrttiaho
kaupunginhallituksen jäsen (vas)