Turun kaupungin hyvinvoinnin palvelukokonaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla on paha työvoimapula, joka tällä hetkellä estää useiden lakisääteisten palveluiden toteuttamisen: terveysasemat eivät vedä, hoitoa ei saa. Neuvoloiden lakisääteisiä käyntejä ja tarkastuksia ei voida tehdä. Kouluterveydenhuollon tarkastusten suhteen on sama tilanne. Näistä olen tehnyt kantelut valvovalle viranomaiselle. Viranomainen on kaupunkia huomauttanut ja edellyttänyt korjaavia toimia, mutta mitään ei tunnu tapahtuvan.

Myös vuodeosastopaikkoja on leikattu ja tilapäishoidon osastoja suljettu henkilöstöpulaan vedoten. Kotihoito on kaaoksessa. Lista on pitkä ja surullinen.

Henkilöstöpula on syntynyt kaupungin omin toimin, palkkauksen ja työolojen kehittämisen laiminlyöntien seurauksena. Politiikka näyttää olleen tietoista. Taustalla on myös valtuuston 2019 hyväksymä sopeuttamisohjelma, jolla menoja pyritään vähentämään. Ohjelmalla tavoitellaan 59 miljoonan säästöjä. On myös haluttu säästää rahaa mm. Turun kaupungin lukuisiin, ihmisten arjen kannalta aivan tarpeettomiin investointikohteisiin, suurhankkeisiin. Näitä ovat uusi musiikkitalo, Itäharjun valtava betonikansi, Ratapihan elämyskeskus, koko sataman uudistaminen.

On kasattu kustannuspaineita palveluiden murroskohtaan, kun ne soteuudistuksen myötä siirtyvät hyvinvointialueille. Palveluiden niukka resursointi niiden ollessa vielä kaupungin vastuulla vaikuttaa alueiden tulevaan valtionrahoitukseen. Näin ajetaan myös oikeiston tavoitetta yksityistää palveluita järjestäjätahon vaihtuessa.

Nyt kaupunki on ollut pakotettu ottamaan käyttöön määräaikaisen lisän, ns. sitoutumispalkkion. Henkilöstöjohtaja Sinikka Valtosen kesäkuun alussa tekemän päätöksen 180 § (3.6.2022/KH 6.6.2022) ja sitä edeltäneiden sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä kaupunginhallituksen käsittelyjen mukaan osalle hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden yksiköiden työntekijöistä maksetaan määräaikainen 300 eurosta 1000 euroon suuruinen sitoutumispalkkio. Palkkion avulla pyritään vahvistamaan työntekijöiden pysymistä kaupungin palveluksessa. Tämä on tietysti oikein.

Sitoutumispalkkion ulkopuolelle on kuitenkin jätetty useita yksiköitä, joissa niin ikään tehdään töitä rekrytointivaikeuksien, resursseihin nähden suurten asiakasmäärien, hoito- ja hoivavelan ja pitkään jatkuneen kuormituksen keskellä. Palkkion saa 3100 henkilöä ja sitä ilman ja 2400 henkilöä.

Työntekijöiden jättäminen sitouttamispalkkion ulkopuolelle synnyttää eriarvoisuutta ja vaikeuttaa entisestään niiden yksiköiden rekrytointitilannetta, joissa palkkiota ei saa. Henkilöstön pysyvyys on palvelun laadun kannalta tärkeää, joten sitouttamispalkkio on ulotettava kaikkien hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden yksiköiden piiriin. 

Sitouttamispalkkion ulkopuolelle jättäminen saattaa johtaa palvelun tuottamisen kannalta epätarkoituksenmukaisiin henkilöstövaihdoksiin, jossa työntekijät vaihtavat työpaikkaa kaupungin sisällä yksiköstä toiseen tai kokonaan toiselle työnantajalle.

Sitoutumispalkkio jätetään maksamatta perhe- ja sosiaalipalveluissa Sirkkalan päiväkeskuksen (sis. Vähäheikkiläntien tukiasunnot ja hajautetut tukiasunnot) ja Sillankorvan ensisuojan (sis. Töykkälänkadun tukiasunnot ja Paavinkadun tukiasunnot) työntekijöille. Asumis- ja päihdepalveluissa osa yksiköistä saan palkkion, osa taas ei, vaikka kaikki tekevät työtä samojen rekrytointipaineiden alla. Myös psykologiyksikkö on jätetty ilman palkkiota.

Terveydenhuollon puolelta ilman palkkiota on jäämässä ainakin osa kaupunginsairaalan poliklinikoista ja osa kuntoutuksen henkilöstöstä. Suunterveydenhuollossa palkkion saavat hammashoitajat, mutta esimerkiksi suuhygienistit jäävät ilman. Sitoutumispalkkion saajien ulkopuolelle on jätetty myös kuraattoripalvelut, vaikka muut oppilashuollon työntekijät saavat palkkion. 

Henkilöstön eriarvoinen kohtelu heikentää henkilöstön sitoutumista työhön. Samalla työnantaja rankaisee niitä työyhteisöjä, joissa on jo panostettu rekrytointiin, hyvään lähijohtamiseen ja osaamisen kehittämiseen henkilöstöä sitouttavalla tavalla.

Määräaikaisen sitoutumispalkkion rajaaminen koskemaan tiettyjä hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden työpaikkoja ja työntekijäryhmiä on vastoin Turun kaupungin tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman palkkauksen tavoitetta, jonka mukaan erilaisten palkanlisien ja palkkakehityksen tulee kohdistua oikeudenmukaisesti kaikkiin työntekijöihin.

Vaikuttaa siltä, että työnantaja on valinnut sitoutumispalkkion saajat tarkoitushakuisesti niin, että samalla heikennettäisiin hoitoalan työntekijöiden tulevia työtaitselutoimia. Sitoutumispalkkion kaltaiset määräaikaiset lisät ovat aina hätäratkaisu eikä niillä voi korvata eikä niillä pidä pyrkiä estämään palkkojen pysyvää korottamista. Vain pysyvät kunnolliset korotukset ja monivuotinen palkkaohjelma voivat ratkaista Turkuakin pahasti vaivaavan sote-henkilökunnan pulan.

Olen jättänyt valtuustolle aloitteen, jossa esitän, että määräaikainen sitoutumispalkkio laajennetaan koskemaan koko hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden henkilöstöä. Päätös palkkion antamisesta yhdenvertaisesti kaikille palvelukokonaisuuden työntekijöille tulee tehdä kiireellisesti.

Kiitos puheenjohtaja!”


Puheenvuoro Turun kaupunginvaltuuston kokouksessa 13.6.2022

”Yleinen harhaluulo on, että Suomen ulkopolitiikka voisi pysyä Natossa muuttumattomana. Harhaluulo on esiintynyt monien jäsenyyttä kannattaneiden vasemmistoliiton johtohenkilöidenkin puheenvuoroissa.

Kuitenkin Naton nimenomainen tavoite on jäsenmaidensa ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan koordinointi ja yhtenäistäminen.

Jos Suomen Nato-hakemus joskus sotilasliitossa käsittelyyn otetaan ja hyväksytään, Suomi joutuu jäsenenä tottelemaan ennen kaikkea Naton suurinta ja vaikutusvaltaisinta valtiota eli Yhdysvaltoja. Juuri tästä perussyystä Suomen ei pitäisi liittyä Natoon, vaan pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana. Liittymispäätöstähän Suomessa ei ole vielä tehty, vaikka niinkin meille nyt uskotellaan.

Turkki on pannut maamme ulkopoliittisen johdon ja hallituksen heti ensimmäisten Nato-askelten jälkeen sen tosiasian eteen, että Suomen on muutettava linjauksiaan sekä Turkkia, Syyriassa toimivia kurdijärjestöjä että Suomessa toimivia kurdiaktivisteja kohtaan. Suomen on Turkin mukaan myös luovuttava asevientikiellosta, jos Suomi haluaa Naton jäseneksi.

Jo maaliskuussa kysyin ulkoministeri Haavistolta eduskunnassa Turkin Suomea kohtaan esittämistä vaateista. Haavisto kiisti kaiken kaupankäynnin ja myönnytykset. Palasin asiaan kevään kuluessa useasti. Haavisto kiisti ja maalaili muun valtiojohdon tavoin Suomen Nato-tiestä ruusuista kuvaa: Suomen hyväksymisestä muka suorastaan kilpaillaan.

Eduskunnan Nato-keskustelussa muutama viikko sitten esitin arvion, että Suomi taipuisi Turkin vaatimuksiin. Näin valitettavasti näyttää nyt myös tapahtuvan.

Presidentti Niinistö ja ulkoministeri Haavisto ovat ilmaisseet varsin suoraan, että muutos asevientikieltoon on tulossa. Selitys kuuluu, ettei Suomi Turkin hyökätessä lokakuussa 2019 Syyrian kurdialueille ottanutkaan asevientikieltoa käyttöön, vaan asevienti sotaa käyvään maahan päätettiin ratkaista aina tapauskohtaisesti sen mukaan, mihin käyttöön aseet päätyvät. Ikään kuin viejävaltio voisi siihen vaikuttaa. Marinin hallituksen ylikäveltyyn ohjelmaan lienee turha enää vedota, mutta siinäkin lähtökohdaksi asetettiin, ettei aseita viedä sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia rikkoviin maihin.

Haavisto on nyt houkutellut Turkkia hyväksymään Suomen jäsenyyden jopa väläyttämällä mahdollisia aseostoja. On viitattu presidentti Erdoganin vävypojan osin omistaman Bayraktar-aseyhtiön tuotteisiin. Näitä tehokkaita aseitahan Turkki on kehittänyt mm. iskuissa kurdeja vastaan.

Marinin hallitus on pysynyt vaiti pommituksista, joita Turkki viime kuukausina on tehnyt Pohjois-Irakin ja Pohjois-Syyrian kurdialueille. Vaiti ovat olleet myös omat ministerimme. Nyt Turkki on väläyttänyt laajempia sotatoimia ns. suojavyöhykkeen perustamiseksi Syyrian pohjoisosiin karkottamalla siellä asuvat muualle.

Tällaista on sotilasliitto Naton ja sen jäsenten politiikka. Nyt käsittelyssä olevassa tavoiteohjelmassa on ilmaistava yksiselitteisen selvästi, ettei Turkin vaatimuksiin voida taipua. Kriittinen kanta sotilasliitto Natoon on niin ikään säilytettävä, kuten niin monet eurooppalaiset vasemmistopuolueet ohjelmissaan tekevät. – Kiitos!”


Puhe Vasemmistoliiton puoluekokouksessa Porissa 10. – 12.6.2022. Kokous kaatoi äänin 173-68, 29 tyhjää esityksen, jonka mukaan Vasemmistoliitto kannattaa Suomen pysymistä sotilaallisesti liittoutumattomana eikä kannata jäsenyyttä sotilasliitto Natossa.