Riskiryhmät eivät saa epidemiakorvausta

Arvoisa puhemies!

Lisätalousarvioon sisältyy 60 miljoonan panostus toimeentulotuen asiakkaille, niin sanottu epidemiakorvaus. Tarkoitus on kompensoida pienituloisimmille edes jotain niistä koronakeväänä kasvaneista kustannuksista, joiden kanssa he ovat joutuneet elämään. Kiitos hallitukselle ja ministerille reilu viikko sitten annetusta hallituksen esityksestä, jota ei vielä ole otettu eduskunnassa käsittelyyn. Esitys olisi kyllä ehditty viedä läpi ennen kesätaukoa, ja sitä vasemmistoliitto ajoi. Näin ei kuitenkaan eduskunnan päässä haluttu tehdä. Herroilla on herrojen kiireet, ja kaiketi ne päättyvät, kun miljardien yritystuet on nyt saatu jaettua.

Ihmiset saavat odottaa rahoja ainakin syyskuulle. 75 euron veroton tuki henkeä kohden on totta kai merkittävä ja tulee vaikkapa monessa koulunsa aloittavan lapsen perheessä kipeään tarpeeseen.

Tässä hallituksen esityksessä on kuitenkin yksi isompi valuvika, joka eduskunnan on ehdottomasti korjattava. Suuri joukko iäkkäitä monisairaita ja vammaisia uhkaa jäädä korvauksen ulkopuolelle. Tämä koskee myös suurta osaa omaishoitajakotitalouksista. Nämä ryhmät ovat olleet kevään aikana toimeentulotuen asiakkaita, saaneet tukea muun muassa lääkkeisiin ja sairauskuluihin. Tarve tukeen on kuitenkin syksyyn mennessä voinut loppua, kun omavastuut ovat täyttyneet. Tämä sairaiden ja iäkkäiden koronariskiryhmä on kärsinyt kaikkein eniten viruksesta ja eristämispolitiikasta. He eivät saisi tällä esityksellä mitään.

Toinen väliinputoajaryhmä tässä esityksessä ovat ne toimeentulotukiasiakkaat, jotka saavat veronpalautusta elokuusta alkaen — varsin moni voi veronpalautusta saada. Veronpalautus vyörytetään toimeentulotukilaskelmiin usean kuukauden ajaksi, ja oikeutta toimeentulotukeen ja tähän epidemiakorvaukseen ei siten muodostu.
Arvoisa puhemies!Esitystä on korjattava eduskunnassa niin, että myös nämä mainitsemani ryhmät voivat epidemiakorvauksen muodossa tai toisessa saada.

Kiitoksia.”

Puheenvuoro keskutelussa hallituksen esityksestä eduskunnalle vuoden 2020 neljänneksi lisätalousarvioksi (HE 88/2020).

Turun kokoomus syrjään vasemmiston, sdp:n ja vihreiden muutosblokilla

TIEDOTE
16.6.2020
julkaisuvapaa heti

– Turussa on kokoomuksen johdolla jo viisitoista vuotta leikattu ja yksityistetty palveluja, haaskattu veronmaksajien varoja rakennuskupruihin, laiminlyöty julkinen asuinrakentaminen yksityisten rakennusliikkeiden ja asuntosijoittajien hyväksi; ja vaikka kuntien taloustilanne uhkaa heiketä rajusti edelleen, kokoomuksen vauhti Turussa vain kiihtyy. Tälle pitää panna piste, sanoo Vasemmistoliiton turkulainen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Johannes Yrttiaho.

-Nyt kokoomus hakee voitonvarmana johtamisjärjestelmää, jolla se saa keskitettyä vallan itselleen entistäkin tehokkaammin, Yrttiaho sanoo viitaten pormestarimalliin.

– Kokoomuksen esittämän käsikirjoituksen mukaan suurimman puolueen ehdokas olisi automaattisesti pormestari. Laki lähtee kuitenkin siitä, että valtuusto valitsee, enemmistövaalilla. Tämä on tärkeää tiedostaa, Yrttiaho tähdentää.

– Tosiasiassa paljon puhuttu ”pormestarivaali” siis tapahtuu valtuustossa kuntavaalien jälkeen. Pormestari voi olla myös muun kuin suurimman puolueen ehdokas, jos hän saa taakseen valtuuston enemmistön.

– Esitänkin, että vasemmistoliitto ottaa Turussa aloitteen ja pyrkii yhdessä sdp:n ja vihreiden kanssa muodostamaan muutosblokin, jonka tavoitteena on syrjäyttää kokoomus vallasta tulevissa kuntavaaleissa.

– Blokki voisi käytännössä olla löyhä keskinäinen sitoumus tavoitella valtuuston enemmistöä sopivan ehdokkaan taakse. Jokainen puolue kävisi vaalit omalla listallaan ja ohjelmallaan. Blokki koottaisiin siis pienimmän yhteisen nimittäjän – kokoomusvallan kumoamisen – pohjalle, Yrttiaho korostaa.

– Sopiva ehdokas, jolla olisi realistiset mahdollisuudet saavuttaa valtuutettujen enemmistön tuki kuntavaalien jälkeisessä pormestarivalinnassa voisi olla sdp:n Aki Lindén. Hän nauttii arvostusta myös porvaripuolueiden piirissä.

– Vasemmistoliiton riveistä vastaavaa ehdokasta on vaikea löytää, nyt kun useiden vaalien ääniharava, puolueen puheenjohtaja Li Anderssonkin on ilmoittanut (TS 13.6.), että ei ole käytettävissä pormestariehdokkaaksi.

-On vasemmistoliiton kunnallisjärjestön tehtävä ratkaista puolueen kanta asiaan, mutta tällaista mallia olisi ehdottomasti syytä harkita, Yrttiaho esittää.

Lisätiedot:
Johannes Yrttiaho
kansanedustaja
kaupunginvaltuutettu
0504405204

Logomon silta – turkulaisen rakennusrötöstelyn karmeimpia maamerkkejä

”Arvoisa puheenjohtaja,

Logomon kävelysilta tulee joskus valmistuessaan olemaan turkulaisen rakennusrötöstelyn karmeimpia maamerkkejä. Logomon sillan uusin kustannusarvio ja hinta halutaan nyt nostaa miltei 20 miljoonaan! Tästä varoitin jo syksyllä 2018 täällä Turun valtuustossa. On ikävä olla oikeassa.

Päättäjät houkuteltiin tämän täysin tarpeettoman sillan taakse aikanaan 5,5 miljoonan kuluarviolla. Ensimmäinen virallinen kustannusarvio oli 8,5 miljoonaa. Sen hyväksyi silloinen kiinteistöliikelaitoksen johtokunta. Valtuustoon asia tuotiin ensimmäisen kerran vasta syksyllä 2018, kun kustannusarvio oli ylittynyt roimasti, 13,5 miljoonaan. Tuolloin voimassa ollut infrahankkeiden ohjesääntö oli löperö eikä valtuustokäsittelyä suurissakaan infrahankkeissa edellytetty. Esitin tuolloin, että hankkeen toteuttaminen pitää tehdä voimassaolleella kustannusarviolla tai hanke on keskeytettävä. Sillasta oli ratapihalla vasta muutama  betoniantura, joten keskeytys olisi ollut aivan mahdollinen. Se ei valtuuston enemmistölle kuitenkaan sopinut.

Vaatimukseni ohjesäännön tiukentamisesta sen sijaan hyväksyttiin.

Logomon sillan suhteen ohjesäännön tiukennus tuli myöhässä. Seuraavana vuonna oli edessä uusi kustannusylitys, hinta nousi yli 16 miljoonaan. Tuolloinkin valtuuston enemmistö siunasi hankkeen jatkon. Vasemmistoliitto yritti panna stopin. Ja nyt kustannukset ovat siis jo lähes 20 miljoonaa. Hinta on nelinkertaistunut ja valmistuminen viivästynyt vuosilla. pelkään, että tämäkään ei ole lopullinen hinta.

Tällä turkulaiselle rakennusrötöstelylle pitää saada piste, mutta on vaikea nähdä, että näin kävisi. Kansliapäällikön paikan päätyminen Kokoomuksen ehdokkaalle ei lisää luottamusta. Taustalla tässäkin hankkeessa häämöttää edelleen Rakennusteollisuuden toimitusjohtajaksi 2017 siirtyneen kaupunginjohtaja Aleksi Randelllin hahmo. Randellin rekrytointiprosessi kesti vuoden hänen vielä virassa ollessaan. Siinä ajassa ehtii tehdä monta palvelusta maan suurimmille rakennusteollisuuden yrityksille. Nyt ne alkavat kantaa katkeraa hedelmää.

Tässä kuprupolitiikassa ja rakennusrötöstelyssä on kyse rakennusliikkeiden etuja ajavien virkemiesten ja poliitikkojen tietoisesta toiminnasta, jolla julkisia varoja ohjataan maksimaalisesti yksityisten edunsaajien taskuihin.

Logomon sillan alkuperäinen kustannusarvio on ylittynyt lähes 400 prosentilla. Rakennusliike, jonka nyt annetaan kaupunkia vedättää on nimeltään YIT. Se kerää valtavat voitot tästä yhdestä sillasta, mutta ei siinä vielä kaikki. YIT rakentaa ja on jo rakentanut sillan Logomon päähän useita kerrostaloja, joiden arvo nousee sillan valmistuessa. Edelleen on syytä muistaa, että kaupunki ei tämän Fabriikin alueen maankäyttösopimuksissa huomioinut Logomon sillan maanarvoa nostavaa vaikutusta. Maankäyttökorvaukset jäivät näin ollen alemmaksi kuin olisi kuulunut. Tein tästä aikanaan kaupunginhallituksessa selvityspyynnön ja näin asia todella on.

Arvoisa puheenjohtaja, tässä – tai tässäkin – meillä on käsissä niin törkeä rakennusliikkeen etua palveleva kupru, että Vasemmistoliitto, joka tämän hankkeen yritti pysäyttää jo kaksi vuotta sitten, ei voi tätä hyväksyä tai ottaa millään tavoin juridistakaan vastuuta. Ei ole kaukana, että hanke joutuu vielä muidenkin kuin kaupungin viranomaisten syyniin. Poliisitutkintakin tästä Logomon sillan ja Fabriikin kokonaisuudesta saattaisi olla paikallaan. Me emme ole tähän sekaantuneet emmekä sekaannu, siksi esitän, että päätösehdotus hylätään.”

Puheenvuoro Turun kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.6.2020, Logomon sillan rakentamishankkeen kustannusarvion ylitys ja määrärahan korotus.

Suomen EU-vastuut kasvavat ja vievät liittovaltioon

ERIÄVÄ MIELIPIDE

Perustelut

EU:n elpymisväline ja korotettu rahoituskehys ovat suuruudeltaan yhteensä noin 1900 miljardia euroa. Elpymisvälineen osuus tästä on 750 miljardia euroa, jakaantuen 500 miljardin avustuksiin ja takauksiin sekä 250 miljardin lainaosuuteen. Suomen kokonaisvastuu elpymisvälineestä olisi noin 13 miljardia, lisättynä koroilla ja kuluilla. Nettomenetys Suomelle olisi järjestelyissä avustusten osalta 4-5 miljardia euroa. Yhdessä aiempien koronakriisiin liittyvien vastuiden sekä finanssi- ja eurokriisien yhteydessä muodostuneiden vastuiden kanssa riskit uhkaavat muodostua julkisen talouden kannalta liian suuriksi.

Elpymisvälineen rahoittaminen komission ottamilla lainoilla ja niiden takaisinmaksu vuosina 2028-58 korotetuilla EU-jäsenmaksuilla ja mahdollisilla uusilla omilla varoilla johtaa ns. fiskaaliunioniin (tulonssiirrot, verotus). Tämä vähintäänkin heikentää Suomen budjettisuvereniteettia ja vahvistaa liittovaltiokehitystä, mikä ei ole Suomen kaltaisen pienen EU-jäsenmaan edun mukainen kehityssuunta.

Rahoituksen kohdentuminen EU-maille on epäselvä. Suurten EU-jäsenmaiden (kuten Saksa ja Ranska) sananvalta myös rahoituksen kohdentamisessa on tosiasiassa suurin. Rahoituksen kohdentuminen näiden maiden intressien mukaisesti ns. koheesiomaille ei takaa väitettyjä hyötyjä Suomen teollisuudelle ja viennille.

Mielipide

Edellä olevan perusteella esitän, että suuri valiokunta ottaa edellä olevan huomioon.

Helsingissä 12.6.2020

Johannes Yrttiaho [vas]

Eriävä mielipide talousvaliokunnan lausuntoon 12.6.2020 koskien EU:n elpymisvälinettä ja korotettua rahoituskehystä (TaVL 15 2020 vp – E 64/2020 vp)

Valtavat yritystuet jaettiin vastikkeetta

Arvoisa rouva puhemies! Onnittelut ensinnäkin valinnastanne.

Kesäkuun alkuun mennessä työ- ja elinkeinotoimistoille oli saapunut lomautuksia koskevia yt-ilmoituksia yhteensä 540 000 työntekijän osalta. Kokoaikaisesti lomautettuja on työ- ja elinkeinoministeriön tuoreiden tietojen mukaan 125 000 enemmän ja muita työttömiä 62 000 enemmän kuin helmikuun lopussa oli.

Maaliskuussa tukihanat yrityksille avattiin ennennäkemättömällä tavalla heti poikkeusolojen alettua. On tärkeää torjua työttömyyttä valtion toimilla ja pyrkiä siihen, että lomautetuiksi tai irtisanotuiksi joutuneet työntekijät voisivat mahdollisimman nopeasti palata töihin, ja yritystuilla tähän voitaisiin vaikuttaa, jos tuen ehdoksi asettaisin työllistäminen. Nyt näin ei ole tehty lukuun ottamatta aivan pientä osaa, eli ravintoloiden tukipaketin puolikasta.

Yrityksille ja työnantajille on tähän mennessä ollut tarjolla erimuotoista tukea 15—20 miljardia euroa. Tästä noin 2 miljardia on suoria avustuksia. Etenkin näiden suorien avustusten vastikkeellisuus, kannustavuus tai ohjausvaikutus on ollut olematonta, parhaimmillaankin lähinnä teoreettista. Siten voi perustellusti kysyä, onko näillä miljardeilla tuettu työllisyyttä vai ovatko ne — ja kuinka suurelta osin — enemmänkin olleet tulonsiirtoja yritysten omistajille.

Tukien valmistelu on ollut kiireistä ja puutteellista ja toisaalta jakaminen suorastaan höveliä. Yrityksille on jaettu suorien avustusten lisäksi useiden miljardien eurojen arvosta verojen ja maksujen lykkäyksiä sekä työlainsäädännön heikentämisestä, kuten lomautusten nopeuttamisesta koituneita ja koituvia taloudellisia hyötyjä. Lomautusten nopeuttamisen oli määrä tuottaa voimassaoloaikanaan kesäkuun loppuun mennessä valtiovarainministeriön arvion mukaan yrityksille peräti 1,2 miljardin euron hyöty. Nopeutettua lomautusta on käytetty myös väärin. SAK:n mukaan 15 prosenttia heidän luottamusmiehistään on raportoinut tällaisista lomautuksista.

Nyt tätä nopeutetun lomautusmenettelyn voimassaoloa ollaan pidentämässä kesäkuun lopusta vuoden loppuun. Ilmeisesti varaudutaan etenkin vientiteollisuuden työvoimakustannusten leikkauksiin lomauttamalla — tästähän Koneen Antti Herlin viikonlopun Helsingin Sanomissa muun muassa varoitteli.

Itse olen huolissani esimerkiksi Varsinais-Suomen meriteollisuuden tulevaisuudesta risteilyvarustamojen siirtäessä tilauksiaan. Tähän saakka rekrytointeja tehnyt ja tuotantoon investoinut Turun telakka uhkaa nyt irtisanoa 450 henkeä ja lomauttaa peräti 900. Toimenpiteiden piirissä on valtaosa koko henkilöstöstä. Alihankintaverkostossa tämä vaikutus kertautuu useisiin tuhansiin. Nämäkin irtisanomiset tulisi kaikin keinoin välttää, jotta näkymä tämän alan tulevaisuudesta säilyy eikä korkeaa osaamista ja tehtyjä panostuksia menetetä.

Arvoisa puhemies!

Kaiken kaikkiaan näiden suorien yritystukien sijaan oman pääoman ehtoiset sijoitukset turvaisivat veronmaksajien varat paremmin. Tulisi myös estää tukien valuminen talousrikollisille tai veroparatiiseihin. Olisi viisasta tämän kevennetyn lomautusmenettelynkin sijaan monessa tapauksessa pyrkiä lyhentämään työaikaa ja jakamaan työtä.

Arvoisa puhemies!

Vaikka näitä yritystukia on perusteltu nimenomaan työllisyyden turvaamisella, niin tosiasiassa niihin ei juurikaan sisälly tällaista työllisyyteen kannustavaa elementtiä puhumattakaan siitä, että edellytettäisiin tuen ehtona työllistämään — aivan pieneltä osin, aivan muutaman kymmenen miljoonan osalta, siellä on sellainen tässä ravintolatuessa mutta muuten juurikaan ei. Näiden tukien vastikkeellisuus on ollut olematonta ja ohjausvaikutus ja osumatarkkuus kansantaloudellisessa mielessä heikkoa, ellei olematonta. Näihin ei ole sisältynyt riittävää kannustinta ylläpitää taloudellista toimintaa ja ylläpitää työllisyyttä. Itse asiassa on myöskin jäänyt selkeästi estämättä monissakin tuissa niiden valuminen suoraan talousrikollisille tai veroparatiiseihin.  

Mehän vielä emme tiedä lopullista saldoa tämän osalta, mutta ennusmerkit näyttävät vähän huonoilta ja pelkään, että tämä kaikki uhkaa koitua työntekijöille, veronmaksajille ja koko kansantaloudelle erittäin kalliiksi.

Puheenvuoro täysistunnossa koskien valktioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta 2021-2024 (VNS 1/2020 vp)

Hävittäjäkonsultti Suomen valtiovarainministeriössä?

Arvoisa puhemies,

Kansliapäällikköjen muodostama Hetemäen työryhmä ja Vihriälän ”talousviisaiden” ryhmä esittävät, että talouskriisistä ja korontoimista aiheutuva noin 20 miljardin euron lisävelkaantuminen kurotaan kiinni ”kipupaketilla”, jonka suuruus olisi 7-10 miljardia euroa. Tulossa olisi leikkauksia ja pahaenteisiltä kuulostavia rakenneuudistuksia. Näin kehdataan esittää, vaikka on selvää, että nimenomaan tavallisten ihmisten aseman parantaminen olisi nyt tärkeintä ja vaatisi merkittäviä lisäpanostuksia sosiaaliturvaan ja palveluihin. Sellaisia ei juuri ole kuulunut, vaikka ihmisten arki vaikeutuu, toimeentulo heikkenee ja sosiaaliset ongelmat kasvavat maassa päivä päivältä.

Sosiaalibarometri 2020 kertoo kasvavista sosiaalisista ongelmista: ruoka-avun tarve on kaksinkertaistunut, vuokrarästien ja velkaantumisongelmien määrä ja toimeentulotuen tarve on kasvanut. Samaan aikaan esimerkiksi Kela ei ole kyennyt näihin tarpeisiin vastaamaan. Ihmisten hätään vastaavia panostuksia on tähänastisissa hallituksen toimissa ollut häviävän vähän.

Neljännessä lisätalousarviossa viimesijaiseen toimeentulon turvaan toimeentulotukeen on tulossa määräaikainen korotus, joka lisää valtion menoja 60 miljoonalla eurolla. Lisäys on tervetullut, mutta mittaluokka on jotain aivan muuta kuin yritysten kohdalla. Yrityksille on koronakriisin kuluessa tarjottu, laskutavasta riippuen 15-20 miljardia, erilaisia taloudellisia etuja ja rahoitusta.

Arvoisa puhemies,

Yksi kohde julkisissa menoissa on, joka näyttää olevan suojassa kaikilta leikkauksilta. Se on HX-hanke, uusien hävittäjien hankintaohjelma. HX-hankkeen vaikutus julkisen talouden alijäämään ja valtion velkaantumiseen on erittäin merkittävä. Hävittäjähanke lisää velkaa vuosina 2021-2030 vähintään kymmenen miljardia euroa.

HX-hankkeen hinta hallitusohjelmassa asetettiin 7-10 miljardiin, mutta viime lokakuussa talouspoliittinen ministerivaliokunta nosti sen 10 miljardiin. Suomen Kuvalehden tietojen mukaan samalla päätettiin elinkaarikuluista, jotka saisivat viedä enintään kymmenyksen puolustusmenoista. Kustannukset ovat kansainvälisiin esimerkkeihin perustuvien arvioiden mukaan alakanttiin. Kuten aikanaan Hornetit, myös niiden korvaajien hankinta viedään läpi alimitoitetuilla kustannusarvioilla.

Arvoisa puhemies, vielä lopuksi,

Valtionvarainministerin vaihtumiseen nyt johtaneet konsulttitoimeksiannot on syytä selvittää huolella koko valtioneuvoston osalta. Pelissä on paljon enemmän kuin miniterien esiintymistaidot. Valtionvarainministeriölle konsulttipalveluita myynyt Tekir ja sen Harri Saukkomaa ovat HX-hankkeessa kilpailun kärkisijaa hallussaan pitävän F-35:n valmistajan Lockheed Martinin palkkalistoilla. Tässä tilanteessa on erittäin olennaista kysyä ja selvittää, miten syvälle Suomen valtionvarainministeriöön tämän amerikkalaisen asevalmistajan Lockheed Martinin käsi itse asiassa ulottuu?

Puheenvuoro täysistunnossa koskien valktioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta 2021-2024 (VNS 1/2020 vp)