Eduskunnan käsittelyyn on tulossa senioriliikkeen kansalaisaloite työeläkeindeksin korjaamiseksi. Eläkeläisjärjestöt ovat olleet liikkeellä asian puolesta jo pitkään. Ex-kansanedustaja Kimmo Kiljunen on julkaissut aiheesta kirjan ja kuuluu aloitteen ensimmäisiin allekirjoittajiin. Mutta miksi kansalaisaloite ei vielä ole saanut Vasemmistoliiton tai Sdp:n kansanedustajien varauksetonta tukea? Kentällä kysytään, eikö juuri nyt olisi syytä korjata 20 vuotta jatkunut eläkekurjuus: eläkeläisten toimeentulon helpottaminen kasvattaisi kulutusta ja elvyttäisi taloutta.

Työeläkejärjestelmää perustettaessa 1962 sidottiin eläkkeet palkkakehitykseen 100 prosenttisesti. Vuosina 1977- 1996 voimassa olleessa niin sanotussa puoliväli-indeksissä sekä ansio- että hintakehityksen painotus oli 50 prosenttia. Lipposen I hallitus leikkasi tai ”taittoi” työeläkeindeksin siten, että palkkataso vaikuttaa eläkkeiden vuotuisiin indeksitarkistuksiin enää 20 prosentin verran. Esimerkiksi pientä 1300 euron työeläkettä saavan eläke on nyt 150 euroa kuukaudessa vähemmän kuin ilman indeksin taittamista.

Suomessa on eläkkeensaajia noin 1,5 miljoonaa. Takuu- ja kansaneläkkeellä heistä on 100 000 ihmistä. Maksetuista eläkkeistä 93 prosenttia on eläkemaksuilla katettavia työeläkkeitä, joita taitettu indeksi siis leikkaa. Viidennes työeläkkeen saajista elää köyhyysrajan alapuolella. Taitettu indeksi on kiistatta eläkeläisten pahin köyhdyttäjä. Sen korjaaminen estäisi eläkeläisten köyhyyttä tehokkaimmin. Jos vasemmisto asettuu puolustamaan vain valtion varoista maksettavien takuu- ja kansaneläkkeiden korottamista, se kiertää pääongelmaa joko tarkoituksella tai ymmärtämättömyyttä.

Eläke on työntekijän palkan osa, joka siirretään yhteisellä sopimuksella rahastoon myöhemmin maksettavaksi. Palkoista kerätyillä eläkemaksuilla on katettu järjestelmän voimassaolon aikana maksuun tulleet eläkkeet. Rahastoihin ei ole tarvinnut kajota käytännössä lainkaan. Nämä tosiasiat sivuutetaan keskustelussa aivan tarkoituksella. Vuonna 1995 rahastot olivat arvoltaan 38,1 miljardia ja nyt ennätysmäiset yli 180 miljardia euroa. Kahdessakymmenessä vuodessa eläkerahastot ovat siis viisinkertaistuneet ja kasvu jatkuu. Mihin rahastoja aiotaan käyttää, kun niillä ei makseta eläkkeitä?

Tämän massiivisen sijoitusvarallisuuden hallinnoijat käyttävät todella suurta taloudellista valtaa. Suuret työnantajat ja pääomanomistajat hyötyvät kun rahastot paisuvat ja eläketurvaa heikennetään. Myös ay-liikkeen johto on edustettuna työeläkeyhtiöiden hallinnossa. Sieltä käsin pitäisi puolustaa pienituloisten eläkeläisten etuja, mutta eläkeyhtiöiden hallituspaikoista onkin tullut napanuora suurpääoman ja ay-liikkeen välille. Siitäkö johtuu, että vasemmistopuolueet ovat niin alttiita eläkeyhtiöiden eläkepelottelulle ja ”rahat loppuu” -propagandalle?

Työeläkeindeksi on muutettava viipymättä vähintään puoliväli-indeksiksi. Vasemmistoliiton Varsinais-Suomen piirijärjestö ja Turun kunnallisjärjestö ovat jo tälle kannalle asettuneet. Vaatimus on nostettava koko puolueen poliittisten tavoitteiden kärkipäähän.

Johannes Yrttiaho (vas.)
Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen
Varakansanedustaja
Turku

Kirjoitus on julkaistu Metalli 49:n jäsenlehdessä marraskuussa 2016

Kaupunginhallituksen jäsen Johannes Yrttiahon selvityspyyntö 7.11.:

Päivähoidon palvelusetelit otettiin Turussa käyttöön vuonna 2010. Palvelusetelien käyttöönoton jälkeen kaupunginhallitus päätti asettaa tavoitteeksi yksityisen päivähoidon osuuden kasvattamisen noin 19 %:sta 30 %:in vuoteen 2018 mennessä.

Sivistystoimialan palveluohjauksen ja yksityisten palveluiden palvelualuetta johtaa toimialajohtajan alaisena palvelualuejohtaja. (Sivistystoimialan johtamisjärjestelmä 2.1.2015 § 8) Yksityisen päivähoidon palvelualuejohtaja vastaa palvelusetelipäivähoidosta ja siten käytännössä myös yksityisiin palveluihin osoitettujen määrärahojen käytöstä.

Sivistystoimialalle on perustettu ns. palveluohjausyksikkö, jonka tehtävänä on ohjata päivähoitopaikkaa hakevia perheitä heille sopiviin palveluihin. Palveluohjausyksikkö toimii yksityisten palveluiden palvelujohtajan alaisuudessa.

Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti (kasopelk 11.5.2016 § 84) virkamiesesittelystä poiketen äänin 3-8 korottaa yksiytyisen päivähoidon palvelusetelin arvoa 826 euroon kuukaudessa. Lautakunta oli päätöstä tehdessään tietoinen siitä, että osavuosikatsauksessa 1/2016 (kasopelk 27.4.2016 § 73) palvelusetelipäivähoidon ennustettiin ylittävän sille talousarviossa varatun määrärahan peräti 2,8 miljoonaa eurolla.

Vuoden 2016 toisen osavuosikatsauksen (kasopelk 30.8.2016 § 120, liite1) mukaan yksityisen hoidon osuus on jo kesäkuun lopussa 2016 yltänyt 30 %:in. Vuoden loppuun mennessä sen ennustetaan nousevan peräti 31 %:in. Palvelusetelipäivähoidossa olevien lasten määrä on kasvanut useilla sadoilla. Osavuosikatsauksen 2/2016 mukaan palvelusetelipäivähoidon ennustetaan ylittävän sille varatun määrärahan 3 miljoonalla eurolla.

Lautakunnan strategisten tavoitteiden seurannassa poikkeama selitetään vähäiseksi, vaikka se tosiasiassa ylittää talousarvion 2016 tavoitteen 3 prosenttiyksiköllä. Kaupunginhallituksen vuodelle 2018 asettama tavoite ylittyisi ennusteen mukaan jo kuluvana vuonna prosenttiyksiköllä. Poikkeamaa talousarvion toiminnallisesta tavoitteesta ja määrärahasta ei voida pitää vähäisenä.

Palvelusetelipäivähoitoon osoitettu talousarviomääräraha on vuosittain kasvanut merkittävästi, mutta siitä huolimatta määrärahan käyttö on ylitetty merkittävästi.

On selvää, että yksityisen päivähoidon nopea kasvu heikentää kaupungin oman varhaiskasvatuksen toimintaedellytyksiä. Palvelusetelipäivähoidon euromääräisesti ja suhteellisesti erittäin suuri budjettiylitys siirtää vastaavasti leikkauspaineita julkiseen päivähoitoon. Kaupungin oma varhaiskasvatus onkin ennusteiden mukaan alittamassa sille varatun määrärahan. Tämä näkyy palvelutason heikkenemisenä kaupungin omassa toiminnassa.

Pyydän, että kaupunginhallitukselle tuodaan selvitys yksityisen päivähoidon hallitsemattomaan kasvuun ja talousarvioylitykseen johtaneista syistä.
 
-Yksityisen päivähoidon talousarviomäärärahojen huomattava ylittyminen 2016 selvitetään. Onko toimialajohtajan, lautakunnan ja yksityisistä palveluista vastaavan palvelualuejohtajan päätöksenteko ollut tältä osin asianmukaista.

– Onko palvelusetelipäiväkoteja palveluntuottajiksi hyväksyttäessä toimittu tasapuolisesti, kaupungin omien varhaiskasvatuspalveluiden toimintaedellytykset turvaten?

-Toimiiko päivähoidon palveluohjaus tasapuolisesti ja asianmukaisesti ohjatessaan perheitä yli tavoitemäärien yksityiseen päivähoitoon?

– Onko perheillä tosiasiallinen mahdollisuus valita lapselleen myös kaupungin kokoaikainen varhaiskasvatuspalvelu kaikilla alueilla?

– Mitkä ovat keskeiset syyt kaupungin omien päiväkotien korjaus- ja uudisinvestointien viivästymiseen ja kuinka niitä voidaan kiirehtiä?