Turun seudun energiaratkaisun vaikutus kaukolämmön hintaan selvitettävä

Maanantaina valtuustossa jätin aloitteen, jossa vaaditaan selvitystä turkulaisten kaukolämmön hinnan noususta (ks. aloite alla). Hinta nousi lähes kymmenen prosenttia vuoden vaihteessa. Suurin osa turkulaisista on kaukolämmön piirissä, joten korotukset vaikuttavat asumiskuluihin merkittävästi.

VALTUUSTOALOITE
2.3.2015

Turun seudun energiaratkaisun vaikutus kaukolämmön hinnannousuun selvitettävä

Turku Energian kaukolämmöstä peritty maksu nousi alkuvuodesta peräti 9,9 % vuoden 2014 tasoon verrattuna. Korotus on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan suurten yhtiöiden korkein. Kaukolämpö on Turussa maan kuudenneksi kalleinta. Kaukolämpö maksaa Turussa jo 43 % enemmän kuin Raumalla ja 25 % enemmän kuin Porissa ja Helsingissä. Turussa kaukolämmön piirissä on yli 150 00 ihmistä.

Turun kaupunginvaltuusto päätti syksyllä 2011 Turku Energian osallistumisesta 39,5 % osuudella Fortum Power and Heatin (49,5%), Raision (5,0%), Naantalin (3,0%) ja Kaarinan (3,0%) kaupunkien kanssa yhteiseen Turun Seudun Energiatuotanto -yhtiöön (entinen Turun Seudun Maakaasu- ja Energiantuotanto Oy). Yhtiöön siirrettiin Fortumin Naantalin voimalaitos sekä Turku Energian kaukolämpölaitokset: biolämpölaitos, jätteenpolttolaitos Orikedolla sekä Kakolan lämpöpumppulaitos.

Yhtiö on päättänyt rakentaa Naantaliin uuden monipolttoainevoimalaitoksen. Investoinnin kustannusarvio on 260 miljoonaa euroa. Osakkaana Turku Energia (ja omistaja Turun kaupunki) osallistuu investointeihin useiden kymmenien miljoonien panostuksella.

Kaukolämmön hinnankorotusta on perusteltu julkisuudessa mm. Orikedon jätteenpolttolaitoksen sulkemisella, jonka seurauksena öljyä on käytetty kaukolämmön tuotannossa enemmän. Kuitenkin myös öljyn ja hiilen hinta on laskenut.

Osa hinnankorotuksesta selittynee veronkorotuksilla. Merkittävä vaikutus kustannusten nousuun lienee kuitenkin Naantalin voimalaitosinvestoinnilla. Turku Energia on investoinut myös Luolavuoren puupellettilaitokseen. Turun Seudun Energiatuotanto Oy:tä muodostettaessa esitettiin epäilyjä hankkeen edullisuudesta Turku Energialle ja Turun kaupungille. Pelättiin, että järjestelyssä kaukolämmön hinta nousee, kun kaukolämmön hinnassa tulee maksuun myös sähköntuotanto.

On kestämätöntä, että kaukolämpö maksaa Turussa jo 43 % enemmän kuin Raumalla ja 25 % enemmän kuin Porissa ja Helsingissä.

Edellisen perusteella esitän, että

Kaupunki selvittää kaukolämmön hinnannousun syyt. Erityisesti on selvitettävä, mikä vaikutus vuonna 2011 tehdyllä ns. Turun seudun energiaratkaisulla ja Turun Seudun Energiantuotantoyhtiön (entinen Turun Seudun Maakaasu- ja Energiantuotanto Oy) perustamisella on Turku Energian kaukolämmön hinnankorotuksiin. Samalla voidaan arvioida vuoden 2011 energiaratkaisun onnistumista. Selvitys tuodaan kaupunginvaltuuston käsittelyyn.

Johannes Yrttiaho
kaupunginvaltuutettu (vas)

Vasemmistolta selkeä ei ammattikoulu- ja lukioyhtiöille – eriarvoistaa ja johtaa yksityistämiseen

Turun kasvatus- ja opetuslautakunta antoi kokouksessaan 18.2. lausunnon kaupunginhallituksen ehdotuksista ns. toimintoanalyysista eli Uudistamisohjelma 3:sta. Kaupunginhallitus esittää mm. perusopetuksen ryhmäkokojen kasvattamista ja erityisopetuksen integraation lisäämistä ilman lisäresursseja. Näitä leikkauksia Turussa valtaapitävä – vihreillä ryyditetty – sinipuna on jo usean vuoden ajan yrittänyt viedä läpi ja palvelut ovat edelleen säästöuhan alla.

Ryhmäkoot on onnistuttu pitämään kohtuullisina mm. vasemmiston ja vanhempainyhdistysten painostuksen avulla. Nyt uhkaa kuitenkin toteutua vaihtoehdoista pahin: johtavat puolueet esittävät erityisopetuksen resursseihin entistä suurempia leikkauksia, jotta yleisopetuksen ryhmäkokoja ei jouduttaisi kasvattamaan. Valtaapitävät ryhmät suojaavat näillä toimilla kannatustaan ja viisveisaavat tasa-arvoisesta perusopetuksesta.

Esitys jätettiin onneksi vielä keskiviikon kokouksessa pöydälle. Asiaan palataan maaliskuussa.

Uusi suuri koulutuspoliittinen kiistakysymys koskee toisen asteen koulutuksen järjestämistä tulevaisuudessa. Kaupunginhallitus esittää osittain valtionhallinnon pyrkimyksiin nojaten, että tulevaisuudessa ammatillinen ja lukiokoulutus olisivat hallintomalliltaan osakeyhtiöitä.

Osakeyhtiömuoto olisi erittäin epädemokraattinen malli. Lainsäädäntö viranomaisten toiminnan julkisuudesta ei osakeyhtiöihin ulotu. Näin ollen oppilaitosten hallinnosta olisi lähes mahdoton saada tietoa ja siihen vaikuttaminen kävisi erittäin vaikeaksi tavallisen kuntalaisen, opiskelijoiden ja vanhempien, näkökulmasta. Esitin Riikka Oksasen kannattamana, että lautakunta olisi lausunnollaan sulkenut pois yhtiöittämiset mahdollisten uusien järjestämismallien joukosta. Yhtiöittämisten torjumisen ohella olisimme torjuneet perusopetuksen ryhmäkojen kasvattamisen. Vasemmistoliiton lausunnossa myös erityisopetukseen edellytettiin lisäresursseja.

Oppilaitosverkkoa leikataan

Olisimme rajanneet pois toisen asteen koulutuksen mallien joukosta myös seudulliset mallit. Esitimmekin lausuntoa, joka käytännössä mahdollistaisi Turun kaupungin jatkamisen itsenäisenä toisen asteen koulutuksen järjestäjänä.

Turulla ei ole mitään syytä lähteä muuttamaan suhteellisen hyvin toimivaa järjestelmää. Lukiot ovat maan parhaimmistoa ja ammattiopetus samoin tuloksellista ja monipuolista. Sekä yhtiöt että seudulliset rakenteet vievät päätösvallan pois kuntalaisten ulottuvilta. On selvää, että seudullisten mallien myötä oppilaitosverkko harvenee ja se romuttaa tasa-arvoisen koulutuksen, kun matkat oppilaitoksiin pitenevät ja myös aloituspaikat vähenevät. Tämä ei ole Turun sen paremmin kuin naapurikuntienkaan etu.

Taustalla Turun aikeissa on opetusministeriön ja maan hallituksen pyrkimys ajaa koulutuksen järjestäjiä yhteen. Hallitus on kohdistanut toisen asteen koulutukseen 260 miljoonan euron leikkaukset. Summasta lähes 70 miljoonaa tulisi käytännössä suoraan oppilaitosten lakkauttamisista, loppu 190 miljoonaa muista opetuksen leikkauksista. Kaikkiaan hallituskauden koulutusleikkaukset ovat parin miljardin luokkaa. On arvioitu, että jopa joka kolmas lukio ja ammattioppilaitos suljetaan.

Uudet toisen asteen koulutuksen rahoitus- ja järjestämismallit tulisi muuttaa keväällä valittavan uuden eduskunnan toimesta ja leikkaukset kumota. Keskittämällä ja siirtämällä ammatti- ja lukiokoulutus yhtiöihin pyritään tietoisesti markkinaistamaan koulutusta ja astutaan iso askel kohti yksityistämistä. Siksi vasemmisto ei voi tällaista politiikkaa hyväksyä, ei sen paremmin Turun kuin maakunnan tai valtakunnankaan mitassa.

Kokoomus, sdp, vihreät, rkp ja perussuomalaiset olivat Turun kasvatus- ja opetuslautakunnassa sillä kannalla, että sekä yhtiöittämisen että muiden seudullisten hallintomallien selvittämistä voidaan jatkaa. Ne äänestivät Vasemmistoliiton esitystä vastaan äänin 2-10.

VR:n varikon toiminta turvattava – kyseessä myös kaupunkikeskustan turvallisuus

Valtuuston vuoden 2015 työskentely alkoi maanantaina 26.1. Jätin valtuustoaloitteen, jossa perään kaupungilta toimia VR:n Turun varikon toiminnan säilyttämiseksi. VR:n hallitus päättää näinä päivinä varikon kohtalosta. Odotukset eivät ole korkealla, vaan näyttää ilmeiseltä, että varikko lakkautetaan. Lakkautaminen olisi kuitenkin monella tapaa harkitsematonta. Pahinta on, että valtionyhtiön päätös lisäisi työttömyyttä alueella. Muitakin vakavia seurauksia varikon alasajolla olisi. Alla aloitteeni tutustuttavaksi.

ALOITE
Turun kaupunginvaltuusto
26.1.2015

VR:n Turun varikon lakkauttaminen estettävä – vaarantaisi kuljetusten sujuvuuden ja turvallisuuden

VR:n Turun varikon lakkauttamista koskevat yt-neuvottelut käynnistettiin joulukuu alussa 2014. Nyt yt:t ovat päättyneet ja yhtiön hallituksen ratkaisuja odotetaan. Noin 80 työntekijän VR:n Turun varikon lakkauttaminen olisi paha virhe paitsi raiteilla kulkevan henkilö- ja rahtiliikenteen sujuvuuden, myös turvallisuuden kannalta. Riskit kasvavat erityisesti vaarallisten aineiden (kemikaalit, öljy jne.) kuljetusten turvallisuudessa.

VR:n omalla huolto- ja korjaustoiminnalla on huomattava merkitys myös alueen työllisyyden kannalta. Turun varikolla on erityisosaamista mm. Pendolino-junien sekä IC-kaluston huolto- ja korjaustoiminnassa. Varikon tiimit hallitsevat myös suuret vikakorjaustyöt. Toiminta on ollut nopeaa ja joustavaa, ja junat päässeet ajoissa takaisin liikenteeseen. Varikon ja sen ammattilaisten osaamisen menettäminen heikentäisi myös maakunnan raideliikennehankkeiden jopa Turun kaupungin raitiotiehankkeen uskottavuutta ja toteuttamisedellytyksiä.

On selvää, että varikon osana toimivan pelastuspalveluyksikön lakkauttaminen tulee olemaan vakava uhka turvallisuudelle Turun kaupungin keskustassa. Yksikön merkitys konkretisoitui ratapihalla 4.12.2014 tapahtuneessa typpihappovuodossa. Turun kaupungin hallinnossa toimiva Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta ja sen alainen aluepelastuslaitos hoitavat maakunnan palo- ja pelastustointa, mutta pelastuslaitoksella ei ole vastaavaa varikkoalueen tuntemusta kuin VR:n Turun varikon pelastuspalveluyksiköllä. Hätätilanteessa kaluston ja ratapiha-alueen tuntemus on ehdottomasti parasta varikon omilla tehtävään koulutetuilla työntekijöillä. Kaupungin keskustassa ei tulisi ottaa pienintäkään riskiä vaarallisten aineiden kuljetusten turvallisuuden suhteen.

Edellisen perusteella esitän, että

1. Kaupunginhallitus kaupungin etua valvovana toimielimenä sekä kaupungin hallinnossa toimiva pelastustoimesta vastaava aluepelastuslaitos ryhtyvät välittömästi toimiin vaikuttaakseen VR:n ratkaisuun niin, että Turun varikon toiminta pelastusyksiköineen säilyy.

2. Pelastuslaitos selvittää ratapihan hyvin tuntevan VR:n oman pelastusyksikön toiminnan mahdollisen lopettamisen riskit.

Johannes Yrttiaho
kaupunginvaltuutettu (vas)