Kirjoitus on julkaistu Metallityöväen ammattiosasto 49:n jäsenlehdessä 1/2015.

Valtio avannut ovat tehtaiden mennä ja halpatyövoiman tulla
Irtisanominen liian halpaa ja helppoa

Joukkoirtisanomiset taloudellisten ja tuotannollisten syiden perusteella ovat Suomessa läpihuutojuttu ja tulevat työnantajalle halvaksi. Toisin on muualla Euroopassa. Kun esimerkiksi Wärtsilä irtisanoi joitakin vuosia sitten väkeään Hollannissa, tai kun Nokia lopetti Bochumin tehtaan toiminnan, korvaukset työpaikan menetyksestä olivat tuntuvia. Hollannissa ne vastasivat kahden vuoden palkkaa ja Bochumin työntekijät saivat keskimäärin 87 000 euron korvauksen. Suomessahan palkallinen irtisanomisaika on parhaimmillaankin vain puoli vuotta.

Jos Suomessakin otettaisiin käyttöön nykyistä vahvempi irtisanomissuoja, hillitsisi se merkittävästi nykyisenkaltaista yt-neuvottelujen, irtisanomisten ja kokonaisten tehtaiden lakkautusten buumia. Irtisanomisissa ei suinkaan aina ole kyse tuotannollisesta tai taloudellisesta pakosta, vaikka yritys sen niin kykenee esittämäänkin. Työnantaja käyttää yleistä taloudellista kriisiä hyväkseen jopa kasvattaakseen omistajien voittoja. Tuotanto saatetaan esimerkiksi siirtää halvempien työvoimakustannusten maihin.

Mikä oikeus pääomanomistajalla on olla tinkimättä voitoistaan taantuman aikana? Järjestelmän kriiseihin syytön työntekijä joutuu omistajien loppumattoman voitonjanon maksumieheksi ja pahimmillaan koko elämältä menee työttömyyden pitkittyessä pohja pois. Kunnollinen irtisanomiskorvaus toisi työntekijöille jonkinlaisen turvan ja hengähdysajan uusia töitä etsiessä tai uudelleen kouluttautuessa.

Laittomaksikin todetusta irtisanomisesta työnantaja joutuu nykylain mukaan korvamaan maksimissaan vain 24 kk:n palkan. Käytännössä potkut laittomasti antanut selviää muutaman kuukauden palkkaa vastaavalla vahingonkorvauksella. Periaatteena tulisi olla, että vahingon aiheuttanut työnantaja korvaa koko aiheuttamansa vahingon. Aiemman työsopimuslain mukaan korvausvelvollisuus ulottuikin periaatteessa vaikka eläkeikään asti. Kolmikannasta kuitenkin päästettiin 2001 em. korvausvelvollisuuden rajaus läpi.

Pahimmillaan eri maiden työsuhdeturvan suuret erot johtavat siihen, että kansainväliset suuryhtiöt irtisanovat ja lopettavat toimintaansa siellä, missä irtisanominen on helppoa ja halpaa, kuten Suomessa. Näin uhkaa käydä myös Sandvikin Turun tehtaalle. Suomen tulee säätää täällä työtätekevien suojaksi kunnon korvaukset irtisanomisesta. Osaltaan se auttaisi pitämään ihmiset töissä ja työt Suomessa.

Se on ainakin tullut selväksi, että kokoomuksen johdolla maan teollisuus näivettyy ja olemassa olevat työt tekee ulkomailta tuotettu halpatyövoima, palkkataso heikkenee ja valtion verotulot vähenevät. Mitä onkaan puhe työvoimapulasta tilanteessa, jossa maassa on puoli miljoonaa ihmistä työtä vailla? Jos oikeisto voittaa vaalit, on selvää, että syöksykierre sen kun syvenee.

Johannes Yrttiaho
Metali 49:n tiedottaja
kaupunginvaltuutettu (vas)

(Jos lehti ei näy oikein, klikkaa tästä.)

Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti keskiviikon kokouksessaan äänestyksen jälkeen hakea opetushallitukselta uutta valtionosuutta, joka on korvamerkitty koulunkäynnin avustajien palkkaukseen. Päätös syntyi tekemästäni esityksestä, jota Riikka Oksanen kannatti. Päätöstä edelsi äänestys, jossa esityksemme voitti äänin 9-4. Esityksen taakse asettuivat sdp:n edustajat, perussuomalaisten ja rkp:n edustajat sekä yksi kokoomuslainen ja yksi vihreiden varaedustaja. Lautakunnan puheenjohtaja, kaksi muuta kokoomuslaista ja toinen vihreä olivat avustajien plkkaamiseen tarkoitetun valtionosuuden hakemista vastaan ja kannattivat toimialajohtajan pohjaesitystä.

Olisi ollut järjetöntä jättää hakematta tätä valtionosuutta, jota virkamiesarvion mukaan voisi Turulle tulla 400000 euroa. Valtuusto päätti ns. Uudistamisohjelma 2:n (leikkaus- ja yksityistämisohjelma) yhteydessä viime syksynä leikata kouluavustajia. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä vastusti jo tuolloin tätä leikkausta. Tällä uudella valtionosuudella voitaisin nyt osa leikkauksesta kuitenkin paikata ja saada kipeästi kaivattuja avustajia kouluihin. Valtionosuus kattaa puolet avistajien palkkakuluista.

Koulunkäynnin avustajia kaivataan kouluissa kipeästi opettajien työpareiksi. Leikkauksia avustajaresurssiin on tehty jo useampana vuonna. Avustajien määrän vähentäminen uhkaa perusopetuksen tasa-arvoa, kun tukea tarvitsevien oppilaiden oppiminen vaarantuu. Nyt tehty päätös on askel parempaan suuntaan.
Merkillistä tosin, että siitäkin piti äänestää.

Nyt toivotaan, että kaupunginhallitus ei kaada lautakunnan päätöstä. Se riski on olemassa. Kaupungin ylimmässä johdossa kun on leikkausvimmassa menty jo niin pitkälle, että kuluvan vuoden valmiiksi leikkaavaa talousarviotakin ollaan aikeissa entisestää kiristää. Näin aiotaan esittää, vaikka Turku teki viime vuonna kuudennen perättäisen ylijäämäisen tilinpäätöksen ylijäämän olessa lähes viisi miljoonaa.

Turun kasvatus- ja opetuslautakunta antoi kokouksessaan 18.2. lausunnon kaupunginhallituksen ehdotuksista ns. toimintoanalyysista eli Uudistamisohjelma 3:sta. Kaupunginhallitus esittää mm. perusopetuksen ryhmäkokojen kasvattamista ja erityisopetuksen integraation lisäämistä ilman lisäresursseja. Näitä leikkauksia Turussa valtaapitävä – vihreillä ryyditetty – sinipuna on jo usean vuoden ajan yrittänyt viedä läpi ja palvelut ovat edelleen säästöuhan alla.

Ryhmäkoot on onnistuttu pitämään kohtuullisina mm. vasemmiston ja vanhempainyhdistysten painostuksen avulla. Nyt uhkaa kuitenkin toteutua vaihtoehdoista pahin: johtavat puolueet esittävät erityisopetuksen resursseihin entistä suurempia leikkauksia, jotta yleisopetuksen ryhmäkokoja ei jouduttaisi kasvattamaan. Valtaapitävät ryhmät suojaavat näillä toimilla kannatustaan ja viisveisaavat tasa-arvoisesta perusopetuksesta.

Esitys jätettiin onneksi vielä keskiviikon kokouksessa pöydälle. Asiaan palataan maaliskuussa.

Uusi suuri koulutuspoliittinen kiistakysymys koskee toisen asteen koulutuksen järjestämistä tulevaisuudessa. Kaupunginhallitus esittää osittain valtionhallinnon pyrkimyksiin nojaten, että tulevaisuudessa ammatillinen ja lukiokoulutus olisivat hallintomalliltaan osakeyhtiöitä.

Osakeyhtiömuoto olisi erittäin epädemokraattinen malli. Lainsäädäntö viranomaisten toiminnan julkisuudesta ei osakeyhtiöihin ulotu. Näin ollen oppilaitosten hallinnosta olisi lähes mahdoton saada tietoa ja siihen vaikuttaminen kävisi erittäin vaikeaksi tavallisen kuntalaisen, opiskelijoiden ja vanhempien, näkökulmasta. Esitin Riikka Oksasen kannattamana, että lautakunta olisi lausunnollaan sulkenut pois yhtiöittämiset mahdollisten uusien järjestämismallien joukosta. Yhtiöittämisten torjumisen ohella olisimme torjuneet perusopetuksen ryhmäkojen kasvattamisen. Vasemmistoliiton lausunnossa myös erityisopetukseen edellytettiin lisäresursseja.

Oppilaitosverkkoa leikataan

Olisimme rajanneet pois toisen asteen koulutuksen mallien joukosta myös seudulliset mallit. Esitimmekin lausuntoa, joka käytännössä mahdollistaisi Turun kaupungin jatkamisen itsenäisenä toisen asteen koulutuksen järjestäjänä.

Turulla ei ole mitään syytä lähteä muuttamaan suhteellisen hyvin toimivaa järjestelmää. Lukiot ovat maan parhaimmistoa ja ammattiopetus samoin tuloksellista ja monipuolista. Sekä yhtiöt että seudulliset rakenteet vievät päätösvallan pois kuntalaisten ulottuvilta. On selvää, että seudullisten mallien myötä oppilaitosverkko harvenee ja se romuttaa tasa-arvoisen koulutuksen, kun matkat oppilaitoksiin pitenevät ja myös aloituspaikat vähenevät. Tämä ei ole Turun sen paremmin kuin naapurikuntienkaan etu.

Taustalla Turun aikeissa on opetusministeriön ja maan hallituksen pyrkimys ajaa koulutuksen järjestäjiä yhteen. Hallitus on kohdistanut toisen asteen koulutukseen 260 miljoonan euron leikkaukset. Summasta lähes 70 miljoonaa tulisi käytännössä suoraan oppilaitosten lakkauttamisista, loppu 190 miljoonaa muista opetuksen leikkauksista. Kaikkiaan hallituskauden koulutusleikkaukset ovat parin miljardin luokkaa. On arvioitu, että jopa joka kolmas lukio ja ammattioppilaitos suljetaan.

Uudet toisen asteen koulutuksen rahoitus- ja järjestämismallit tulisi muuttaa keväällä valittavan uuden eduskunnan toimesta ja leikkaukset kumota. Keskittämällä ja siirtämällä ammatti- ja lukiokoulutus yhtiöihin pyritään tietoisesti markkinaistamaan koulutusta ja astutaan iso askel kohti yksityistämistä. Siksi vasemmisto ei voi tällaista politiikkaa hyväksyä, ei sen paremmin Turun kuin maakunnan tai valtakunnankaan mitassa.

Kokoomus, sdp, vihreät, rkp ja perussuomalaiset olivat Turun kasvatus- ja opetuslautakunnassa sillä kannalla, että sekä yhtiöittämisen että muiden seudullisten hallintomallien selvittämistä voidaan jatkaa. Ne äänestivät Vasemmistoliiton esitystä vastaan äänin 2-10.

Valtuuston vuoden 2015 työskentely alkoi maanantaina 26.1. Jätin valtuustoaloitteen, jossa perään kaupungilta toimia VR:n Turun varikon toiminnan säilyttämiseksi. VR:n hallitus päättää näinä päivinä varikon kohtalosta. Odotukset eivät ole korkealla, vaan näyttää ilmeiseltä, että varikko lakkautetaan. Lakkautaminen olisi kuitenkin monella tapaa harkitsematonta. Pahinta on, että valtionyhtiön päätös lisäisi työttömyyttä alueella. Muitakin vakavia seurauksia varikon alasajolla olisi. Alla aloitteeni tutustuttavaksi.

—

ALOITE
Turun kaupunginvaltuusto
26.1.2015

VR:n Turun varikon lakkauttaminen estettävä – vaarantaisi kuljetusten sujuvuuden ja turvallisuuden

VR:n Turun varikon lakkauttamista koskevat yt-neuvottelut käynnistettiin joulukuu alussa 2014. Nyt yt:t ovat päättyneet ja yhtiön hallituksen ratkaisuja odotetaan. Noin 80 työntekijän VR:n Turun varikon lakkauttaminen olisi paha virhe paitsi raiteilla kulkevan henkilö- ja rahtiliikenteen sujuvuuden, myös turvallisuuden kannalta. Riskit kasvavat erityisesti vaarallisten aineiden (kemikaalit, öljy jne.) kuljetusten turvallisuudessa.

VR:n omalla huolto- ja korjaustoiminnalla on huomattava merkitys myös alueen työllisyyden kannalta. Turun varikolla on erityisosaamista mm. Pendolino-junien sekä IC-kaluston huolto- ja korjaustoiminnassa. Varikon tiimit hallitsevat myös suuret vikakorjaustyöt. Toiminta on ollut nopeaa ja joustavaa, ja junat päässeet ajoissa takaisin liikenteeseen. Varikon ja sen ammattilaisten osaamisen menettäminen heikentäisi myös maakunnan raideliikennehankkeiden jopa Turun kaupungin raitiotiehankkeen uskottavuutta ja toteuttamisedellytyksiä.

On selvää, että varikon osana toimivan pelastuspalveluyksikön lakkauttaminen tulee olemaan vakava uhka turvallisuudelle Turun kaupungin keskustassa. Yksikön merkitys konkretisoitui ratapihalla 4.12.2014 tapahtuneessa typpihappovuodossa. Turun kaupungin hallinnossa toimiva Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta ja sen alainen aluepelastuslaitos hoitavat maakunnan palo- ja pelastustointa, mutta pelastuslaitoksella ei ole vastaavaa varikkoalueen tuntemusta kuin VR:n Turun varikon pelastuspalveluyksiköllä. Hätätilanteessa kaluston ja ratapiha-alueen tuntemus on ehdottomasti parasta varikon omilla tehtävään koulutetuilla työntekijöillä. Kaupungin keskustassa ei tulisi ottaa pienintäkään riskiä vaarallisten aineiden kuljetusten turvallisuuden suhteen.

Edellisen perusteella esitän, että

1. Kaupunginhallitus kaupungin etua valvovana toimielimenä sekä kaupungin hallinnossa toimiva pelastustoimesta vastaava aluepelastuslaitos ryhtyvät välittömästi toimiin vaikuttaakseen VR:n ratkaisuun niin, että Turun varikon toiminta pelastusyksiköineen säilyy.

2. Pelastuslaitos selvittää ratapihan hyvin tuntevan VR:n oman pelastusyksikön toiminnan mahdollisen lopettamisen riskit.

Johannes Yrttiaho
kaupunginvaltuutettu (vas)