Arvoisa puhemies,

Ensi vuoden talousarvioesitys sisältää sotilasmenojen 54 prosentin korotuksen. Puolustusministeriön hallinnonalan määrärahat kasvavat noin 3,2 miljardista lähes 4,9 miljardiin euroon.

Armeijalle annetaan kuluvaan vuoteen verrattuna 1,7 miljardia euroa lisää. Tästä 1,5 miljardia Hornetit korvaavien hävittäjien HX-hankkeeseen. Mikään muu hallinnonala ei ehkä koskaan ole saanut, tai tule saamaan, tällaista määrärahojen prosenttikorotusta. Hävittäjähankkeeseen osoitetulla tuhannella viidelläsadalla miljoonalla voitaisiin vaikkapa jo ensi vuonna maksaa hoitajille koronalisää, rahoittaa hoitajamitoitusta, toteuttaa huoletta oppivelvollisuuden laajentaminen palauttamalla myös koulutusleikkausten sadat miljoonat eurot, auttaa kuntia, säilyttää leskeneläke ja eläkeputki, korottaa perusturvaa ja toimeentulotukea, tehdä eläkeläisille luvatusta vappusatasesta kertaheitolla totta. Näillä toimilla lisättäisiin suoraa kulutuskysyntää ja parannettaisiin työllisyyttä. Se olisi sitä paljon puhuttua elvyttävää talouspolitiikkaa, jonka toteuttamisesta maksetaan EU:lle nyt kaksin- ellei kolminkertaisesti se, mitä takaisin saadaan.

Arvoisa puhemies,

Ensi vuoden talousarviolla ei lisätä vain ensi vuoden varustelumenoja, vaan hyväksytään mahdollisesti 2021 syksyllä tehtävää hävittäjien hankintapäätöstä varten koko monitoimihävittäjien lähes 10 miljardin tilausvaltuus. Eduskunta siis käytännössä hyväksyy tällä budjetilla uusien hävittäjien hankinnan. Itse hankintapäätös jää tämän jälkeen hallituksen toimivaltaan.

Vuosi sitten lokakuussa puolustusministeri Kaikkonen ilmoitti julkisuudessa, että hallitus oli tehnyt päätöksen HX-hankkeen kymmenen miljardin hinnasta. Myöhemmin kerrottiin, että oli päätetty myös vuotuisiin elinkaarikustannuksiin käytettävästä 10 prosentin puolustusmenoja vastaavasta summasta. Elinkaarikuluja maksetaan käytännössä uusien hävittäjien 2060-luvulle ulottuvana yli 30 vuoden käyttöaikana joka vuosi.

Kymmenen prosenttia tarkoittaa yli 300 miljoonaa euroa vuodessa, mutta kansainvälisten esimerkkien valossa tämä arvio elinkaarikuluista on auttamatta alakanttiin. Todelliset kulut ovat moninkertaiset.

Samoin alakanttiin on asetettu itse kymmenen miljardin hankintahinta. Se ei riitä 64 hävittäjän hankintaan. Hankinnasta vastaava puolustusvoimien strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen on julkisuudessa kertonut hävittäjävalmistajilta saatujen tietojen nojalla, että ”kaikkien tarjoukset 64:stä menivät pitkälti yli kymmenen miljardin”.

Arvoisa puhemies,

Tyytyykö ilmavoimat, tyytyvätkö kenraalit vähempään hävittäjien määrään? Mitä ilmeisimmin eivät tyydy. Poliitikot tuntuvat olevan kovin kuuliaisia sotilaille, kovin kuuliainen kenraaleille on maan hallitus.

Syntyy vakava epäily, että hävittäjähankinnassa on tosiasiassa piikki auki. Talousarvioon puolustusministeriön pääluokkaan sivulle 259 kirjattu tilausvaltuus paljastaa, että näin todella uhkaa käydä. Vuosina 2021—2031 valtiolle hävittäjien hankinnasta aiheutuvat menot saavat olla enintään tuon noin 10 miljardin tilausvaltuuden suuruisia lisättynä ”kustannustasomuutoksilla, jotka aiheutuvat hankintasopimuksen mukaisista sidonnaisuuksista.” Tilausvaltuus siis jättää piikin auki kustannustasomuutoksille! Lisäksi koneisiin hankitaan aseistusta ”vain operatiivisen valmiuden aloittamiseen tarvittava määrä”.

Pääesikunnan entinen suunnittelupäällikkö eversti evp Pertti Tervonen toteaa Turun Samoissa 19.9. julkaistussa mielipidekirjoituksessaan, että: ”Tilausvaltuudella saadaan vain lentävät lavetit ja muutama talli niitä varten.”

Arvoisa puhemies,

Piikki hävittäjähankinnassa on siis auki, jos eduskunta tämän budjetin muutoksitta hyväksyy.

Kaiken tämän yllä leijuu yhä vahvempana kysymys siitä, millaisiin uhkiin uusilla hävittäjillä varaudutaan? Miksi Hornetien uusiminen pitää tehdä paljon ennen niiden todellisen käyttöiän päättymistä?

Puheenvuoro lähetekeskustelussa koskien hallituksen esitystä valtion vuoden 2021 talousarvioksi, HE 146/2020vp