Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunta hyväksyi 30.9.2020 hallituksen esityksen niin sanotusta epidemiakorvauksesta HE 105/2020 vp; Laki väliaikaisesta epidemiakorvauksesta), jolla yhteiskunnassa taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevia henkilöitä ja perheitä tuetaan tilanteessa, jossa koronaepidemiasta johtuvat rajoitustoimet ovat aiheuttaneet ylimääräisiä kustannuksia.  

Epidemiakorvaus eli 75 euron veroton tuki henkeä kohden kuukaudessa on kohtalaisen merkittävä. Tukeen on oikeus henkilöllä tai perheellä, joka on saanut perustoimeentulotukea maalis—heinäkuussa 2020 ja lisäksi saa perustoimeentulotukea maksukuukautta edeltävänä kuukautena 1.8. 2020 alkaen. Korvausta voidaan maksaa ajalta 1.9.—31.12.2020. Syyskuun korvaus maksetaan lokakuussa. 

Epidemiakorvaus on pahasti myöhässä, kun huomioidaan, että ensimmäiset maksut suoritetaan vasta yli puoli vuotta epidemian ja rajoitustoimien akuutin vaiheen alkamisen (maaliskuun puoliväli) jälkeen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnitti mietinnössään (StVM 19/2020 vp) huomiota siihen, että esitys on valmisteltu hyvin kiireellisessä aikataulussa eikä siitä ole pyydetty valmistelun aikana lausuntoja. Esityksen antamisen ja sen eduskuntakäsittelyn aloittamisen väliin jäi kuitenkin aikaa yli kaksi kuukautta, joten lausuntokierros olisi ollut mahdollista järjestää tälläkin aikataululla.  

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä todetaan, että ”koronakriisi on aiheuttanut lapsiperheille lisääntyneitä kuluja muun muassa koulujen sulkemisesta johtuneen ruokamenojen kasvun vuoksi. Riskiryhmiin kuuluville yksin asuville lisäkustannuksia ovat aiheuttaneet esimerkiksi apteekkien ja ruokakauppojen kotiinkuljetuspalvelut. Kuntouttavan työtoiminnan keskeytyminen keskeytti myös siihen liittyvän toimintarahan maksamisen useilta toimeentulotuen saajilta. Koronakriisin aikana toimeentulotuen ja ruoka-avun tarve on kasvanut merkittävästi. Myös vuokrarästit ja velkaongelmat ovat yleistyneet, eikä vähimmäisturvan varassa elävillä ole säästöjä käytettäväksi ylimääräisiin kuluihin.” 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa tuli esille myös, että epidemiakorvaus ei ”kohdistu tehokkaasti ja kattavasti (koti)talouksiin, jotka ovat kärsineet epidemiasta taloudellisesti.”  

Ongelmana epidemiakorvauksen kohdentumisessa on erityisesti se, että suuri joukko pienituloisia iäkkäitä, monisairaita ja vammaisia jää kokonaan korvauksen ulkopuolelle. Tuen saamatta jääminen koskee myös suurta osaa omaishoitajakotitalouksista. Yllä mainitut kriteerit toimeentulotuen saamisen ajankohdasta eivät monenkaan kohdalla täyty.

Ensinnäkin edellä mainitut ryhmät ovat olleet tammi—helmikuussa toimeentulotuen asiakkaita ja saaneet tukea muun muassa lääkkeisiin ja sairauskuluihin. Oikeus perustoimeentulotukeen on kuitenkin monilla heistä tämän vuoden osalta loppunut jo ennen maalis—heinäkuun tarkastelujakson alkamista, kun sairaus- ja lääkekulujen omavastuut ovat täyttyneet. He jäävät ilman epidemiakorvausta.

Toiseksi monilla heistä, jotka ovat saaneet toimeentulotukea vielä maalis—heinäkuun tarkastelujaksolla, on toimeentulotuen asiakkuus syksyyn mennessä loppunut. Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan arviolta 29 prosenttia niistä kotitalouksista, jotka kevään tarkastelujaksolla saivat toimeentulotukea, ei sitä syksyllä saa, ja siksi myös he jäävät ilman epidemiakorvausta. Toimeentulotuki, ja siten epidemiakorvaus, leikkautuu pois myös niiltä lukuisilta korkealla ennakonpidätysprosentilla etuuksistaan veroa maksaneilta henkilöiltä, joiden veronpalautukset ovat tulleet maksuun elokuusta alkaen. 

Kolmanneksi ilman epidemiakorvausta jäävät myös ne henkilöt, joiden toimeentulotuen asiakkuus on alkanut vasta 1.8., vaikka koronapandemian rajoitustoimet aiheuttavat tällekin ryhmälle lisäkuluja myös syksyllä 2020.  

Laki väliaikaisesta epidemiakorvauksesta ei tunnista pienituloisuuden ja toimeentulotuen asiakkaiden todellisuutta. Toimeentulotuen asiakkaat eivät ole yhtenäinen tulonsaajaryhmä, vaan toimeentulotukeen turvautuvat hyvin monenlaiset ihmiset hyvin monenlaisissa elämäntilanteissa, monet vain lyhyen aikaa. Vuonna 2019 toimeentulotukea saaneista kotitalouksista lähes 40 prosenttia sai sitä vain 1—3 kuukauden ajan. 

Laki väliaikaisesta epidemiakorvauksesta jättää suuren osan iäkkäitä, sairaita ja vammaisia yhteiskunnan pienituloisia vaille koronakorvausta, vaikka juuri nämä ihmiset ovat kärsineet kaikkein eniten viruksesta ja valtion rajoitus- ja eristämispolitiikasta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo varmistaa, että myös epidemiakorvauksen ulkopuolelle jäävät pienituloiset saavat koronakorvauksen? Helsingissä 30.9.2020 JohannesYrttiahovas