ERIÄVÄ MIELIPIDE
Perustelut
EU:n elpymisväline ja korotettu rahoituskehys ovat suuruudeltaan yhteensä noin 1900 miljardia euroa. Elpymisvälineen osuus tästä on 750 miljardia euroa, jakaantuen 500 miljardin avustuksiin ja takauksiin sekä 250 miljardin lainaosuuteen. Suomen kokonaisvastuu elpymisvälineestä olisi noin 13 miljardia, lisättynä koroilla ja kuluilla. Nettomenetys Suomelle olisi järjestelyissä avustusten osalta 4-5 miljardia euroa. Yhdessä aiempien koronakriisiin liittyvien vastuiden sekä finanssi- ja eurokriisien yhteydessä muodostuneiden vastuiden kanssa riskit uhkaavat muodostua julkisen talouden kannalta liian suuriksi.
Elpymisvälineen rahoittaminen komission ottamilla lainoilla ja niiden takaisinmaksu vuosina 2028-58 korotetuilla EU-jäsenmaksuilla ja ”mahdollisilla uusilla omilla varoilla” johtaa ns. fiskaaliunioniin (tulonssiirrot, verotus). Tämä vähintäänkin heikentää Suomen budjettisuvereniteettia ja vahvistaa liittovaltiokehitystä, mikä ei ole Suomen kaltaisen pienen EU-jäsenmaan edun mukainen kehityssuunta.
Rahoituksen kohdentuminen EU-maille on epäselvä. Suurten EU-jäsenmaiden (kuten Saksa ja Ranska) sananvalta myös rahoituksen kohdentamisessa on tosiasiassa suurin. Rahoituksen kohdentuminen näiden maiden intressien mukaisesti ns. koheesiomaille ei takaa väitettyjä hyötyjä Suomen teollisuudelle ja viennille.
Edellä olevan perusteella esitän, että suuri valiokunta ottaa edellä olevan huomioon.
Eriävä mielipide talousvaliokunnan lausuntoon 12.6.2020 koskien EU:n elpymisvälinettä ja korotettua rahoituskehystä (TaVL 15 2020 vp – E 64/2020 vp)
Johannes Yrttiaho 