Valtavat yritystuet jaettiin vastikkeetta

Arvoisa rouva puhemies! Onnittelut ensinnäkin valinnastanne.

Kesäkuun alkuun mennessä työ- ja elinkeinotoimistoille oli saapunut lomautuksia koskevia yt-ilmoituksia yhteensä 540 000 työntekijän osalta. Kokoaikaisesti lomautettuja on työ- ja elinkeinoministeriön tuoreiden tietojen mukaan 125 000 enemmän ja muita työttömiä 62 000 enemmän kuin helmikuun lopussa oli.

Maaliskuussa tukihanat yrityksille avattiin ennennäkemättömällä tavalla heti poikkeusolojen alettua. On tärkeää torjua työttömyyttä valtion toimilla ja pyrkiä siihen, että lomautetuiksi tai irtisanotuiksi joutuneet työntekijät voisivat mahdollisimman nopeasti palata töihin, ja yritystuilla tähän voitaisiin vaikuttaa, jos tuen ehdoksi asettaisin työllistäminen. Nyt näin ei ole tehty lukuun ottamatta aivan pientä osaa, eli ravintoloiden tukipaketin puolikasta.

Yrityksille ja työnantajille on tähän mennessä ollut tarjolla erimuotoista tukea 15—20 miljardia euroa. Tästä noin 2 miljardia on suoria avustuksia. Etenkin näiden suorien avustusten vastikkeellisuus, kannustavuus tai ohjausvaikutus on ollut olematonta, parhaimmillaankin lähinnä teoreettista. Siten voi perustellusti kysyä, onko näillä miljardeilla tuettu työllisyyttä vai ovatko ne — ja kuinka suurelta osin — enemmänkin olleet tulonsiirtoja yritysten omistajille.

Tukien valmistelu on ollut kiireistä ja puutteellista ja toisaalta jakaminen suorastaan höveliä. Yrityksille on jaettu suorien avustusten lisäksi useiden miljardien eurojen arvosta verojen ja maksujen lykkäyksiä sekä työlainsäädännön heikentämisestä, kuten lomautusten nopeuttamisesta koituneita ja koituvia taloudellisia hyötyjä. Lomautusten nopeuttamisen oli määrä tuottaa voimassaoloaikanaan kesäkuun loppuun mennessä valtiovarainministeriön arvion mukaan yrityksille peräti 1,2 miljardin euron hyöty. Nopeutettua lomautusta on käytetty myös väärin. SAK:n mukaan 15 prosenttia heidän luottamusmiehistään on raportoinut tällaisista lomautuksista.

Nyt tätä nopeutetun lomautusmenettelyn voimassaoloa ollaan pidentämässä kesäkuun lopusta vuoden loppuun. Ilmeisesti varaudutaan etenkin vientiteollisuuden työvoimakustannusten leikkauksiin lomauttamalla — tästähän Koneen Antti Herlin viikonlopun Helsingin Sanomissa muun muassa varoitteli.

Itse olen huolissani esimerkiksi Varsinais-Suomen meriteollisuuden tulevaisuudesta risteilyvarustamojen siirtäessä tilauksiaan. Tähän saakka rekrytointeja tehnyt ja tuotantoon investoinut Turun telakka uhkaa nyt irtisanoa 450 henkeä ja lomauttaa peräti 900. Toimenpiteiden piirissä on valtaosa koko henkilöstöstä. Alihankintaverkostossa tämä vaikutus kertautuu useisiin tuhansiin. Nämäkin irtisanomiset tulisi kaikin keinoin välttää, jotta näkymä tämän alan tulevaisuudesta säilyy eikä korkeaa osaamista ja tehtyjä panostuksia menetetä.

Arvoisa puhemies!

Kaiken kaikkiaan näiden suorien yritystukien sijaan oman pääoman ehtoiset sijoitukset turvaisivat veronmaksajien varat paremmin. Tulisi myös estää tukien valuminen talousrikollisille tai veroparatiiseihin. Olisi viisasta tämän kevennetyn lomautusmenettelynkin sijaan monessa tapauksessa pyrkiä lyhentämään työaikaa ja jakamaan työtä.

Arvoisa puhemies!

Vaikka näitä yritystukia on perusteltu nimenomaan työllisyyden turvaamisella, niin tosiasiassa niihin ei juurikaan sisälly tällaista työllisyyteen kannustavaa elementtiä puhumattakaan siitä, että edellytettäisiin tuen ehtona työllistämään — aivan pieneltä osin, aivan muutaman kymmenen miljoonan osalta, siellä on sellainen tässä ravintolatuessa mutta muuten juurikaan ei. Näiden tukien vastikkeellisuus on ollut olematonta ja ohjausvaikutus ja osumatarkkuus kansantaloudellisessa mielessä heikkoa, ellei olematonta. Näihin ei ole sisältynyt riittävää kannustinta ylläpitää taloudellista toimintaa ja ylläpitää työllisyyttä. Itse asiassa on myöskin jäänyt selkeästi estämättä monissakin tuissa niiden valuminen suoraan talousrikollisille tai veroparatiiseihin.  

Mehän vielä emme tiedä lopullista saldoa tämän osalta, mutta ennusmerkit näyttävät vähän huonoilta ja pelkään, että tämä kaikki uhkaa koitua työntekijöille, veronmaksajille ja koko kansantaloudelle erittäin kalliiksi.

Puheenvuoro täysistunnossa koskien valktioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta 2021-2024 (VNS 1/2020 vp)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s