”Arvoisa puhemies,

Koronatoimien vuoksi valtio velkaantuu noin 30 miljardia. Lisärahalle julkiseen ja yksityiseen talouteen on ollut ilman muuta todellinen tarve, mutta sen kohdentaminen olisi voinut olla tehokkaampaa. Yritysten tukemisessa valitut keinot eivät ole olleet työllisyyden kannalta parhaita, omistajille varmasti mieleen kyllä. Pienituloisia suomalaisia ja mm. hoitoalan töissä koronavuonna raataneita tukipolitiikka ei ole kohdannut, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Hyötysuhteeltaan heikointa rahankäyttöä edustaa osallistuminen EU-elvytyspakettiin.

Valtionvarainministeri Vanhanen on todennut, että finanssipolitiikan kiristämisen aika alkaisi vuonna 2022. Jo vuoden kuluttua eduskunta siis jo päättäisi sopeutustoimista. Niistä osviittaa antavat työllisyysastetavoitteen nimissä väläytellyt työttömyysturvan leikkaukset, joista lisäpäivien eli eläkeputken leikkaus ollaankin ilmeisesti jo pian viemässä päätökseen.

Kun hallitusohjelmaneuvottelujen jälkeen iloittiin työttömyysturvan aktiivimallin poistamisesta, oli ennakoitavissa, että eläkeputken poistaminen muodostaa hallituksen keinovalikoimassa ne ohjelmaan kirjatut ”korvaavat toimet”.  Kokonaisuutena työllisyysaste ei eläkeputkea leikkaamalla nouse. Jos iäkkäämmät saisivatkin työnsä pitää, olisi irtisanominen edessä nuoremmissa ikäluokissa. Perussyy leikkaukseen on työnantajien halu vähentää maksuvastuutaan sosiaaliturvasta. Samalla myös muille työttömyysturvan heikennyksille raivataan tietä.

Puhemies, Putkea ei missään tapauksessa pidä poistaa.

Eläkeputken leikkaamisen vaikutus valtiontalouteen on mitätön suoraan ja myös oletettujen työllisyysastevaikutusten kautta. Valtiontaloutta voitaisiin tasapainottaa helposti siirtämällä uusien monitoimihävittäjien 10 miljardin euron hankintaa. Vasemmistoliiton kanta on, että hävittäjähanketta tulisi lykätä ja se tulisi uudelleen arvioida. Kunnallisalan kehittämissäätiön tekemän tutkimuksen mukaan 76 prosenttia suomalaisista olisi valmis lykkäämään hävittäjähankintaa valtion talouden tasapainottamiseksi.

Ilmavoimien Horneteille kertynyt lentotuntien määrä on merkittävästi pienempi kuin koneilla voidaan lentää ja valmistaja lupaa. Ne ollaan siis vaihtamassa nopeammin kuin olisi tarpeen. Hornetien käyttöikää voidaan pidentää useilla vuosilla.

Puhemies,

Hävittäjien 10 miljardin tilausvaltuus ei ole talousarviossa määrältään ja käyttötarkoitukseltaan siten rajattu kuin perustuslain 85 pykälä edellyttää, vaan valtuutus voidaan ylittää hankintasopimuksesta johtuvilla kustannusmuutoksilla. On myös epäselvää, mitä tilausvaltuuteen sisältyy ja mitä ei. Elinkaarikuluja, jotka jopa moninkertaistavat hankinnan kustannukset, ei ole selvitetty.

Nämä oleelliset seikat horjuttavat merkittävästi eduskunnan budjettivaltaa. Valtiosääntöasiantuntijoiden mukaan hankinnan euromääräinen yläraja on talousarviossa oltava. Nyt eduskunta ei tiedä, mistä se päättää, vaan piikki on käytännössä auki.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on moittinut hävittäjähankkeen kustannusten epävarmuutta ja avoimuuden puutetta. Valtiovarainvaliokunta sivuuttaa mietinnössään hämmästyttävällä tavalla VTV:n kriittiset huomiot. Perustuslakivaliokunnalta olisi ilman muuta tullut pyytää arvio tilausvaltuuden perustuslainmukaisuudesta.

Puhemies,

Olen tehnyt hävittäjähankintaa koskevan talousarviomuutosehdotuksen. Esitän, että eduskunta poistaa ensi vuoden talousarviosta siihen esitetyn hävittäjien tilausvaltuuden, hankintaa siirretään ja arvioidaan Hornetien suorituskyvyn korvaamisen aikataulu ja laajuus uudelleen puolustuskyvyn kehittämisen kokonaistarpeet ja valtiontalouden tilanne huomioiden. Tämän esityksen hyväksyessään eduskunta ottaisi takaisin sille kuuluvan vallan, josta se on hävittäjien osalta tosiasiassa luopumassa kenraalien hyväksi – vallan päättää valtion varoista.”

Kiitos!

Puheenvuoro keskustelussa koskien Hallituksen esitystä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2021, HE 146/2020vp