”Arvoisa puhemies!

Hallitus on linjannut, että rajusti heikkenevä velkasuhde pyritään vakauttamaan vuosikymmenen loppuun mennessä. Suomi velkaantuu paitsi 30 miljardin koronalainojen myös vähintään samansuuruisen hävittäjähankinnan vuoksi. Myös EU:n elpymispaketin miljardien lainoja ja vastuita maksetaan takaisin tulevina vuosikymmeninä. Valtiovarainministeriö arvioi julkisen talouden vahvistamisen tarpeeksi 5 miljardia euroa. Velka on siis jäämässä pysyvästi korkealle tasolle. Tämä tarjoaa poliittiselle oikeistolle moniksi vaalikausiksi eteenpäin perustelun kiristää finanssipolitiikkaa ja ajaa läpi rakenneuudistuksia, joihin valtiovarainministeri Vanhanen täällä eilen viittasi.

Resepti on tuttu. Julkistaloutta ei suinkaan vahvisteta suorin toimin, kuten vaikkapa pääomatulon saajien veroetuja karsimalla, vaan työllisyysasteen ja tuottavuuden kasvutavoitteilla eli muun muassa lisäämällä työelämän joustoja, paikallista sopimista tavoitteena yleissitovuuden murtaminen. Listalla on työehtojen ja työlainsäädännön sekä työllistymisen ja työurien pidentämisen esteeksi leimatun työttömyys- ja eläketurvan heikentämistä ja samalla työnantajien vastuiden ja maksujen keventämistä. Nyt on nostettu suuri huoli yli 55-vuotiaiden ikääntyneiden työllisyydestä. Se on totta kai myös perusteltu huoli, mutta se näyttää olevan samalla häveliäisyyden verho ajaa läpi heikennyksiä, kuten eläkeputken poistaminen.

Eläkeputken eli työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden leikkaamisen myönteisistä vaikutuksista työllisyysasteeseen ei ole tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Tällaiset väitteet nojaavat VATTin tutkijoiden, Kyyrän ja Pesolan, tutkimukseen, jossa on vertailtu seurantajaksolla 2004—2013 kahta ikäkohorttia 2004 toteutuneen eläkeputken ikärajan nostamisen osalta. Tutkimus ei kuitenkaan huomioi koko väestössä tarkasteluaikana putken ikärajan nostamisen myötä tapahtunutta työttömyyden tai työllisyyden muutosta. Tuloksista ei voi vetää johtopäätöstä, että eläkeputken ikärajan nosto tai poisto parantaisi työllisyyttä työmarkkinoilla kokonaisuutena. 

Eläkeputken leikkaaminen muuttaa kyllä työttömyyden ikärakennetta. Joukkoirtisanomistilanteessa iäkkäämpi henkilö, jonka oikeus eläkeputkeen on menetetty, saa ehkä pitää työnsä ja irtisanominen kohdistuu nuorempaan henkilöön. Mikäli iäkäs työntekijä kuitenkin joutuu työttömäksi, hän pysyy kauemmin työmarkkinoilla putken leikkauksen seurauksena työstä kilpailemassa ja vie ehkä kilpailun voittaessaan työpaikan joltakin nuoremmalta henkilöltä. 

Puhemies!

Tehtaiden lopettamiset ja joukkoirtisanomiset eivät historiasta häviä. Pitkän työuran samassa työssä tehneet ja työkyvyltään heikentyneet vanhempien ikäpolvien työttömät ovat vaikeassa asemassa uutta työtä etsiessään. Moni putoaa tosiasiassa perusturvan varaan. Eläkeputkelle on tarve. Sitä ei tule poistaa. 

Keskustelussa Suomea on verrattu varsin pinnallisesti Ruotsiin, jossa ikääntyneiden työllisyys on parempi. Erot maiden elinajanodotteissa, työttömyyshistoriassa, 90-luvun laman syvyydessä ja 2000-luvun finanssikriisistä toipumisessa osoittavat kuitenkin, että erot ovat varsin syvällä talouden rakenteissa, ja Suomessa on aivan erilainen tarve pehmentää vanhempien ikäluokkien siirtymää eläkkeelle kuin Ruotsissa. Tuo tarve ei poistu näitä järjestelmiä lopettamalla ja leikkaamalla. Leikkuriinhan ovat joutuneet monet työttömyys- ja varhaiseläkemuodot. Työkyvyttömyyseläkkeellekin on liki mahdotonta nykyään päästä, ja leikkauslistoilla on nähty vuosien varrella joukko muitakin ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja työeläkkeisiin liittyviä esityksiä, heikennyksiä erityisesti vanhempien ikäluokkien työntekijöiden ja työttömien suojaan. Työttömyysturvan lisäpäivät ovat näitä viimeisiä keinoja, joilla voidaan helpottaa ikääntyneiden työttömien tilannetta. 

Eläkeputken poistamisessa on kyse yhden työllisyyspolitiikan aikakauden, johon olennaisena osana on kuulunut myös ikääntyneen työväen suojelu ja sosiaalipolitiikka, viimeisten juonteiden katkaisemisesta ja antautumisesta paljaalle työvoiman tarjonnan politiikalle. Sen sijaan, että annettaisiin raskaassa työssä väsyneen viimein levätä, pakotetaan hänet kamppailemaan asemastaan työssä tai työmarkkinoilla loppuun saakka, ja tämä esitetään ikääntyneiden auttamisena ja verhoillaan suureen huoleen yli 55-vuotiaiden työllisyydestä. Perussyy eläkeputken leikkaukseen on työnantajien halu vähentää maksuvastuutaan sosiaaliturvasta. Ansioturvaa maksaa työnantajakin, mutta perusturvan valtio. [Puhemies koputtaa] — Kiitos, puhemies.” 

Puheenvuoro keskustelussa koskien Hallituksen esitystä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2021, HE 146/2020vp