Osallistuin eilen maanantaina (18.5.) kaupunginhallituksen kokoukseen. Listalla oli Mäntymäen pienkerrostaloalueen uuden kaavoituksen käynnistäminen. Kaava on tarkoitus valmistella ns. kumppanuussopimuksella. Asia on herättänyt runsaasti keskustelua, ja syystä. On vaarana, että ainutlaatuinen alue pilataan liialla uudisrakentamisella. Uutta kaavaa ajava kaupungin vuokrataloyhtiö TVT haluaa alueelle huomattavaa rakennusoikeuden lisäystä ja pitää lisäksi nykyisten rakennusten peruskorjaamista liian kalliina. Se voi merkitä purkutuomioita. Vasemmistoliitto on asettunut puolustamaan ihmisten koteja ja alueen kaupunkikuvallista ainutlaatuisuutta: Asemakaavanmuutoksessa on valmisteltava vaihtoehto, jossa nykyiset rakennukset säästetään ja peruskorjataan.

Illan kokouksessa (22.4.) kasvatus- ja opetuslautakunnassa käytiin taas täpärä äänestys, tällä kertaa kyse oli Pansion uuden yläkoulun rakentamisesta. Hanke torpattiin puheenjohtajan äänellä 5-5.

Lautakunnan käsittellessä esitystä lähivuosien tilainvestoinneiksi, esitin Riikka Oksasen kannattamana, että vuonna 2009 sisäilmaongelmien takia suljettu Pansion yläkoulu saisi viimein sille luvatut uudet koulutilat. Katsoimme, että uudisrakennus voitaisiin toteuttaa Pansion alakoulun peruskorjauksen yhteydessä. Yläkoulusta on ollut jo vuosia olemassa valmis hankesuunnitelma, mutta sitä ei ole tuotu kaupunginhallituksen käsittelyyn eikä asia ole edennyt.

Vahvistettu äänimääräni on 2930 ääntä! Sillä heltisi varakansanedustajan paikka. Tulos on eduskuntavaalien ensikertalaiselle todella hyvä. Neljän vuoden päästä mennään rytinällä läpi.

Kokonaisuudessaan vaalitulos on kylmäävä. Vasemmistoliiton hallituspolitiikka tuli nyt maksuun. Toisen paikan menettäminen oli lähellä Varsinais-Suomessakin siitä huolimatta, että Li Andersson keräsi vaalipiirin suurimman äänipotin, yli 15000 ääntä. Paljon onnea Lille ja Annikalle kansanedustajan paikoista!

Kirjoitus on julkaistu Metallityöväen ammattiosasto 49:n jäsenlehdessä 1/2015.

Valtio avannut ovat tehtaiden mennä ja halpatyövoiman tulla
Irtisanominen liian halpaa ja helppoa

Joukkoirtisanomiset taloudellisten ja tuotannollisten syiden perusteella ovat Suomessa läpihuutojuttu ja tulevat työnantajalle halvaksi. Toisin on muualla Euroopassa. Kun esimerkiksi Wärtsilä irtisanoi joitakin vuosia sitten väkeään Hollannissa, tai kun Nokia lopetti Bochumin tehtaan toiminnan, korvaukset työpaikan menetyksestä olivat tuntuvia. Hollannissa ne vastasivat kahden vuoden palkkaa ja Bochumin työntekijät saivat keskimäärin 87 000 euron korvauksen. Suomessahan palkallinen irtisanomisaika on parhaimmillaankin vain puoli vuotta.

Jos Suomessakin otettaisiin käyttöön nykyistä vahvempi irtisanomissuoja, hillitsisi se merkittävästi nykyisenkaltaista yt-neuvottelujen, irtisanomisten ja kokonaisten tehtaiden lakkautusten buumia. Irtisanomisissa ei suinkaan aina ole kyse tuotannollisesta tai taloudellisesta pakosta, vaikka yritys sen niin kykenee esittämäänkin. Työnantaja käyttää yleistä taloudellista kriisiä hyväkseen jopa kasvattaakseen omistajien voittoja. Tuotanto saatetaan esimerkiksi siirtää halvempien työvoimakustannusten maihin.

Mikä oikeus pääomanomistajalla on olla tinkimättä voitoistaan taantuman aikana? Järjestelmän kriiseihin syytön työntekijä joutuu omistajien loppumattoman voitonjanon maksumieheksi ja pahimmillaan koko elämältä menee työttömyyden pitkittyessä pohja pois. Kunnollinen irtisanomiskorvaus toisi työntekijöille jonkinlaisen turvan ja hengähdysajan uusia töitä etsiessä tai uudelleen kouluttautuessa.

Laittomaksikin todetusta irtisanomisesta työnantaja joutuu nykylain mukaan korvamaan maksimissaan vain 24 kk:n palkan. Käytännössä potkut laittomasti antanut selviää muutaman kuukauden palkkaa vastaavalla vahingonkorvauksella. Periaatteena tulisi olla, että vahingon aiheuttanut työnantaja korvaa koko aiheuttamansa vahingon. Aiemman työsopimuslain mukaan korvausvelvollisuus ulottuikin periaatteessa vaikka eläkeikään asti. Kolmikannasta kuitenkin päästettiin 2001 em. korvausvelvollisuuden rajaus läpi.

Pahimmillaan eri maiden työsuhdeturvan suuret erot johtavat siihen, että kansainväliset suuryhtiöt irtisanovat ja lopettavat toimintaansa siellä, missä irtisanominen on helppoa ja halpaa, kuten Suomessa. Näin uhkaa käydä myös Sandvikin Turun tehtaalle. Suomen tulee säätää täällä työtätekevien suojaksi kunnon korvaukset irtisanomisesta. Osaltaan se auttaisi pitämään ihmiset töissä ja työt Suomessa.

Se on ainakin tullut selväksi, että kokoomuksen johdolla maan teollisuus näivettyy ja olemassa olevat työt tekee ulkomailta tuotettu halpatyövoima, palkkataso heikkenee ja valtion verotulot vähenevät. Mitä onkaan puhe työvoimapulasta tilanteessa, jossa maassa on puoli miljoonaa ihmistä työtä vailla? Jos oikeisto voittaa vaalit, on selvää, että syöksykierre sen kun syvenee.

Johannes Yrttiaho
Metali 49:n tiedottaja
kaupunginvaltuutettu (vas)

(Jos lehti ei näy oikein, klikkaa tästä.)

Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti keskiviikon kokouksessaan äänestyksen jälkeen hakea opetushallitukselta uutta valtionosuutta, joka on korvamerkitty koulunkäynnin avustajien palkkaukseen. Päätös syntyi tekemästäni esityksestä, jota Riikka Oksanen kannatti. Päätöstä edelsi äänestys, jossa esityksemme voitti äänin 9-4. Esityksen taakse asettuivat sdp:n edustajat, perussuomalaisten ja rkp:n edustajat sekä yksi kokoomuslainen ja yksi vihreiden varaedustaja. Lautakunnan puheenjohtaja, kaksi muuta kokoomuslaista ja toinen vihreä olivat avustajien plkkaamiseen tarkoitetun valtionosuuden hakemista vastaan ja kannattivat toimialajohtajan pohjaesitystä.

Olisi ollut järjetöntä jättää hakematta tätä valtionosuutta, jota virkamiesarvion mukaan voisi Turulle tulla 400000 euroa. Valtuusto päätti ns. Uudistamisohjelma 2:n (leikkaus- ja yksityistämisohjelma) yhteydessä viime syksynä leikata kouluavustajia. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä vastusti jo tuolloin tätä leikkausta. Tällä uudella valtionosuudella voitaisin nyt osa leikkauksesta kuitenkin paikata ja saada kipeästi kaivattuja avustajia kouluihin. Valtionosuus kattaa puolet avistajien palkkakuluista.

Koulunkäynnin avustajia kaivataan kouluissa kipeästi opettajien työpareiksi. Leikkauksia avustajaresurssiin on tehty jo useampana vuonna. Avustajien määrän vähentäminen uhkaa perusopetuksen tasa-arvoa, kun tukea tarvitsevien oppilaiden oppiminen vaarantuu. Nyt tehty päätös on askel parempaan suuntaan.
Merkillistä tosin, että siitäkin piti äänestää.

Nyt toivotaan, että kaupunginhallitus ei kaada lautakunnan päätöstä. Se riski on olemassa. Kaupungin ylimmässä johdossa kun on leikkausvimmassa menty jo niin pitkälle, että kuluvan vuoden valmiiksi leikkaavaa talousarviotakin ollaan aikeissa entisestää kiristää. Näin aiotaan esittää, vaikka Turku teki viime vuonna kuudennen perättäisen ylijäämäisen tilinpäätöksen ylijäämän olessa lähes viisi miljoonaa.