Arvoisa puhemies,

Pääministeri Marin nosti tänään keskustelussa esille sen tosiasian, että uusien monitoimihävittäjien hankinta velkaannuttaa Suomea merkittävästi – ensi vuonna yli 1500 miljoonaa euroa. Lausunto oli pääministeriltä ihan tervetullut mittatikku tähän talousarviokeskusteluun.

Hävittäjien kauppahinnaksi on päätetty noin 10 miljardia. Kauppahinnan lisäksi tulevat vielä käyttökulut koko hankinnan yli 30 vuoden elinkaaren ajalta. Näiden kokonaissumma on epäselvä. Velaksi tehtävän hankinnan kokonaiskulut eivät ole tiedossa.

Esimerkiksi Sveitsi, joka myös on hankkimassa uusia monitoimihävittäjiä, laskee hankintansa kokonaishinnaksi 30 vuoden elinkaarikuluineen summan, joka on kolme kertaa kauppahinta. Sveitsissähän kauppahinta on 4,6 miljardia ja hankkeen kokonaishinta14 miljardia.

Suomi näyttää laskevan kokonaiskulut epätavanomaisen pieniksi eli kertoimella kaksi. Näin 10 miljardin kauppahinta saisi jatkokseen vain 10 miljardin käyttökulut, jotka yhdessä muodostaisivat vain noin 20 miljardin kokonaishinnan.

Mistä tällainen ero kustannusten laskennassa, tai paremminkin esittämisessä, johtuu? Ainakin osin se johtuu siitä, että Suomi ei ota huomioon indeksimuutosten vaikutusta hankkeen kokonaishintaan. Nythän budjetissa HX-hankkeen indeksikorotus on vielä varsin maltillinen 1,5 % eli 22,5 miljoonaa tuon 1500 miljoonan budjettisumman päälle, mutta 30 vuoden aikana indeksien vaikutus voi kuitenkin muodostua huomattavan suureksi.

Kun eduskunta joulukuussa 2020 hyväksyi hävittäjien tilausvaltuuden, se hyväksyi myös kaikki tulevat indeksikorotukset tietämättä lainkaan niiden suuruutta tai edes suuruusluokkaa. Piikki jäi siis eduskunnalta auki.

Arvoisa puhemies,

Kun hallitus nyt on pääministerin suulla tunnustanut, että HX-hanke on isolta osalta julkisen talouden alijäämän taustalla ja syrjäyttää menoja monista tärkeistä kohteista, kuten palveluista ja sosiaaliturvasta, toivon, että hallitus vielä kerran – ennen hankintapäätöstä – todella paneutuu hankkeen perusteisiin.

Hallituksen tulisi selvittää itselleen ja eduskunnalle hankkeen kustannusten muodostuminen myös elinkaarikulujen ja indeksimuutosten osalta.

Tarvitaan myös vastaus kysymykseen, miksi puolustusvoimat haluaa vaihtaa nykyiset Hornetit reilusti ennen niiden käyttöiän päättymistä.

Kaikkein tärkeintä olisi vielä käydä läpi ja päivittää ne sodankäynnin uhkakuvat, joihin hävittäjillä vastataan. On esitetty perusteltuja arvioita, joiden mukaan hävittäjillä ei kyettäisi lainkaan torjumaan ilmeisintä nykysodan uhkaa eli ballistisia- ja risteilyohjuksia. Hiljattain tämän arvion esitti Ylen Sannikka ohjelmassa eversti evp. Ahti Lappi eikä vastaamassa ollut puolustusministeri Kaikkonen pystynyt kritiikkiin lainkaan vastaamaan.

Kiitos.

Puheenvuoro lähetekeskustelussa koskien hallituksen esitystä valtion talousarvioksi vuodelle 2022, HE 146/2021