Arvoisa puhemies!

Hallituksen talousarvioesitys sisältää useita erittäin kannatettavia ja odotettuja toimia mm. varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Monella alalla edetään oikeaan suuntaan. Talousarvioehdotus sisältää kuitenkin myös ongelmia. Nostan puheenvuorossani esille muutaman.

Hallituksen alkukauden keskusteluja on hallinnut 75 prosentin työllisyysastetavoite, johon tämäkin budjetti kurkottaa. Työllisyyspoliittisessa keskustelussa vastakkain ovat olleet kaksi peruslinjaa, porkkana ja keppi.

On hyvä, että hallitus esittää nyt yhden kepin eli työttömyysturvan aktiivimallin 4,65 prosentin leikkurin poistamista. Tätä on todella odotettu. Ikävä kyllä samalla esitetään leikkausta työttömyysturvan lisäpäiviin eli eläkeputkeen. Putkessa oli viime vuonna lähes 17 500 henkilöä. Se on tarjonnut monelle raskaassa työssä jo työkykynsä menettäneelle ikääntyneelle työntekijälle mahdollisuuden jäädä ansiosidonnaiselle päivärahalle odottamaan eläkkeelle pääsyä. Samalla nuoremmille ikäluokille on tarjoutunut lisää työmahdollisuuksia.

Varsin vähälle huomiolle työvoimapolitiikan kokonaisuudessa on jäänyt aktiivimallin leikkuriakin kovempi keppi, nimittäin työttömyysturvan karenssit, siis kokonaan korvaukseton aika, joka työttömälle voidaan määrätä. Sen käyttö on työvoimahallinnossa kasvanut hälyttävästi. Vuonna 2008 karensseja määrättiin reilu 33 000 kpl, vuonna 2018 jopa yli 118 000. Tänä vuonna määrä näyttää edelleen kasvavan. Elokuun loppuun mennessä karensseja oli määrätty yli 85 000. Tämä on siis sitä ”keppiä”, johon työministeri ja pääministerikin ovat eri yhteyksissä viitanneet, että keinovalikoimassa on ja pysyy. Siinä missä aktiivimallin leikkuri on 4,65 prosenttia, on kokonaan korvauksetonta aikaa mahdollista määrätä aina 90 päivään saakka tai jopa toistaiseksi. Se on sadan prosentin leikkuri eikä se siis häviä mihinkään, vaan karensseja määrätään nyt ennätystahtiin.

Hallitus ehkä pyristelee irti edeltäjiensä politiikasta, jossa keppi on korostunut, mutta tällä budjetilla se ei vielä onnistu. Palkkatuen lisäys on toki tervetullutta rahaa, jolla voidaan työllistää ihmisiä kohtalaisen tehokkaasti, siitä kiitos.

Arvoisa puhemies,

Perusturvaan, kuten työmarkkinatukeen ja työttömien peruspäivärahaan, hallitus osoittaa 40 miljoonaa lisärahaa, tehdään 20 euron korotus. Se on hyvä alku, jos se on alku. Melkoinen epäkohta on kuitenkin se, että perusturvan korotus leikkautuu pois toimeentulotuen saajilta. Kaikkein köyhimmät eivät saa mitään. Tämä on epäoikeudenmukaista. Tarvittaisiin korkeintaan parikymmentä miljoonaa, jotta epäkohta voitaisiin korjata ja toimeentulotuen saajatkin voisivat korotuksesta hyötyä, mutta tätä summaa ei nyt budjettiesityksessä ole. Epäkohta on periaatteellisesti ja käytännössä merkittävä. Vuonna 2018 toimeentulotukea sai 470 000 henkilöä ja yli 300 000 kotitaloutta.

Arvoisa puhemies,

Rahaa ei löydy sosiaaliturvaan, mutta sitä näyttää löytyvän monin verroin suurempia summia aseisiin. Julkisen talouden suunnitelmassa puolustusmenot kasvavat ensi vuoden noin 3 miljardista eurosta viiteen miljardiin euroon vuonna 2023. Merivoimien alushankinnan laskuun tuli hiljattain lisäystä 100 miljoonaa euroa. Koko hintalappu on nyt 1,3 miljardia. Pelkään, että tämä ennakoi myös tulevaa hävittäjähankintaa, joka tuskin pysyy sille asetetussa 10 miljardin raamissa.

Tässä budjetissa HX-hankkeen hallinnollisiin kuluihin, siis vuonna 2021 tehtävän hankintapäätöksen valmisteluun, osoitetaan kahdella eri puolustushallinnon momentilla yhteensä 20 miljoonaa euroa. Rahaa kuluu mm. konsulttitoimeksiantoihin. Saman verran maksaisi toimeentulotuen perusosan korotus niin, että perusturvaan tehtävä 20 euron lisäys ei leikkautuisi toimentulotuen saajilta pois. Toivon todella, että ennen kuin tämä budjettiesitys tulee eduskunnan päätökseksi tuo raha jostakin löytyy ja myös toimeentulotukeen tehdään tasokorotus. Se on paitsi toimeentulo-, myös mitä suuremmassa määrin oikeudenmukaisuuskysymys.

Kiitos!

Puheenvuoro lähetekeskustelussa koskien hallituksen esitystä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020.