Vanhemmat ja vasemmisto päiväkotien puolesta

Kirjoitus on julkaistu  Uusi Päivä -lehdessä 2/2014

Turun politiikan syyskautta hallitsi kamppailu koulujen ja kunnallisten päiväkotien puolesta. Keskellä pimeintä syksyä potkaistiin poliitikkojen käsittelyyn ns. sivistystoimialan palveluverkkoselvitys, käytännössä kyse oli kunnallisten päiväkotien yksityistämis- ja lakkauttamislistasta. Päiväkotiyksiköitä listalla oli kaikkiaan 16, lisäksi neljä alakoulua. Lakkautukset koskivat ainakin 700 päiväkotilasta ja lähes yhtä suurta määrää alakoululaisia.

Työttömyys ja lapsiperheiden köyhyys ovat kasvussa. Päivähoitoa joutuu edelleen jonottamaan kauemmin kuin laki sallii eikä kaikilla ole varaa maksaa yksityisen hoidon omavastuuosuutta. Pitäisi olla selvää, että lakkautusten ja yksityistämisten seurauksena jonot vain pitenevät ja aiheutuu vakavia sosiaalisia ongelmia. Kyse on subjektiivisen päivähoito-oikeuden räikeästä loukkaamisesta. Lakkautuslista itsessään toimii ikään kuin Turun mainoksena yksityisille päiväkotiyrityksille: tervetuloa meille tekemään bisnestä. Edellisen kerran tällainen lista tuotiin päätöksentekoon vuonna 2010, samaan aikaan kun päivähoidon palvelusetelit otettiin käyttöön.

Kun elokuun kaupunginvaltuustossa palveluverkkoselvitys käynnistettiin, Vasemmistoliitto esitti, ettei valmistelua olisi aloitettu. Lakkautuksille ja päivähoidon yksityistämiselle ei ollut mitään järkeviä perusteita. Tukea esitykselle ei johtavilta puolueilta tullut. Niinpä lakkautuslistaa laatimaan perustettiin virkamiestyöryhmä, jolla oli kokoomuksen ja sdp:n sekä vihreiden siunaus.

Työryhmä teki esityksensä julkisuudelta suojassa, koska avoin valmistelu olisi nopeasti osoittanut lakkautukset järjettömiksi. Kun esitys julkistettiin, nousi meteli. Päiväkotilasten ja koululaisten vanhemmat lähtivät liikkeelle puolustamaan oikeuksiaan. Puoluekolmikko pakeni työryhmänsä selän taakse.

Valtuuston käsitellessä marraskuussa talousarviota, yksikään johtava puolue ei tukenut esityksiämme, joilla päiväkodit ja koulut olisi pelastettu. Poliittinen paine kuitenkin vaikutti. Joulukuun valtuustossa kaikki koulut ja osa lakkautettaviksi esitetyitä päiväkodeista luvattiin jo pelastaa. Listalle jäi edelleen kahdeksan lakkautettavaa kunnallista päiväkotia, joiden tiloja ja lapsia yksityiset päiväkotiyritykset jo kärkkyvät. Vasemmistoliitto esitti linjansa mukaisesti, ettei yhdestäkään päiväkodista olisi luovuttu ja että kouluille ja päiväkodeille olisi taattu työrauha.

Olemme useasti saaneet kuulla esitystemme olevan taloudellisesti vastuuttomia. Ymmärtääkseni päättäjiksi valittujen vastuu koskee myös lasten ja perheiden oikeuksien toteutumista sekä laajemmin yhteiskunnallista kehitystä. Näiden puolesta me työskentelemme. Mitä merkitsee muutama satatuhatta lisämenoja Turun kaupungin 1,5 miljardin budjetissa sen rinnalla, että lapset ja perheet ajetaan entistä ahtaammalle? Sitä paitsi, Turulla on taseessaan 125 miljoonaa ylijäämää. Rahat eivät ole loppumassa.

Vanhempien nostaman kansalaisliikehdinnän ja vasemmistopolitiikan paineessa suuret puolueet joutuivat korjaamaan alkuperäistä esitystä. Näin ne lähenivät Vasemmistoliiton pitkäaikaista linjaa, jonka mukaan alueelliset lähikoulut on turvattava ja päivähoidon on oltava kunnallista lähipalvelua.

Johannes Yrttiaho
kaupunginvaltuutettu, valtuustoryhmän sihteeri
kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen

Turku pelaa taas lasten ja perheiden arjella

Turussa on potkaistu poliitikkojen käsittelyyn ns. palveluverkkoselvitys. Kyse on ennen kaikkea kunnallisten päiväkotien yksityistämis- ja lakkauttamislistasta. Päiväkotiyksiköitä on listalla kaikkiaan 16. Näistä suuri osa itäisessä Turussa. Listalla on myös useita alakouluja, jotka halutaan lakkauttaa kokonaan tai osittain. Vuottakaan ei ole kulunut siitä, kun kaupungin johtavat puolueet yrittivät ajaa läpi lainvastaiset normit lasten päivähoitoaikojen rajoittamiseksi. Nyt ehdotetut toimenpiteet johtaisivat päivähoito-oikeuden vieläkin räikeämpään loukkaamiseen. Ne koskevat 700 päiväkotilasta ja satoja alakoululaisia.

Vaikka Turun kaupungin hallintosäännön mukaan kasvatus- ja opetuslautakunta vastaa toimialansa palveluverkosta, on sille varattu vain lausunnonantajan rooli.

Esitin yhdessä ryhmätoverini Riikka Oksasen kanssa keskiviikkona 12.11. kokoontuneelle kasvatus- ja opetuslautaukunnalle, että lausuntoa varten asia olisi vielä palautettu valmisteluun ja kaupunginhallitukselle esitettäisiin prosessin aloittamista alusta, niin että vamistelu tehdään huolellisesti, avoimesti, asianosaisia ja asiantuntijoita kuunnellen, lasten ja perheiden edut huomioiden. Ja vielä niin, että lautakunta olisi valmistelusta vastuussa – ei kaupunginihallitus tai kaupunginjohtajan asettama virkamiestyöryhmä, kuten nyt.    

Lautakunnalle valmistellusta lausunnosta puuttui kokonaan esim. arvio päiväkotien lakkautusten vaikutuksesta lasten subjektiivisen päivähoito-oikeuden toteutumiseen. Tämän selvittämistä pidimme erityisen olennaisena. Hävisimme kuitenkin esityksen äänin 9–3. Käsittely jatkuu vielä kahden viikon päästä pidettävässä lautakunnan kokouksessa, mutta lisätietoja emme saa.

Äänet lautakunnassa jakautuivat nyt samoin kuin elokuun kaupunginvaltuustossa, jolloin  selvitystä pantiin alulle ”uudistamisohjelman”(!) toimenpiteinä (nrot 23 ja 24). Tuolloin esitimme, että palveluverkkoselvityksen valmistelua ei olisi edes aloitettu. Oli nähtävissä, ettei esillä olleille lakkautuksille ja päivähoidon yksityistämiselle ollut mitään järkeviä perusteita. Esimerkiksi oppilasmäärien kehitys eri alueilla ei puolla koulutiloista luopumista. Päivähoitoa joutuu edelleen jonottamaan kauemmin kuin laki sallii. Sen sijaan lakkautusten läpivieminen vaikeuttaa merkittävästi lasten koulunkäyntiä, rikkoo päivähoito-oikeutta ja hankaloittaa perheiden arkielämää.

Hatara valmistelu – lopputulos ennalta sovittu

Palveluverkkoselvitys on toteutettu puhtaasti virkatyönä, asianosaisia ja esimerkiksi asiantuntijalautakuntaa kuulematta. Selvitystä tehneen virkamiestyöryhmän jäsenet oli poimittu lähinnä kiinteistöasioiden parista, kasvatuksen ja opetuksen asiantuntijat loistivat poissaolollaan. Toki valmistelutyöllä on koko ajan ollut kokoomuksen ja sdp:n sekä vihreiden johtavien poliitikkojen tosiasiallinen siunaus. Tämä on hyvä pitää mielessä.  Puolueet eivät siis voi paeta virkamiestyöryhmän selän taakse.

Selvityksen tekemistä elokuun valtuustossa kannattaneet puolueet – mm. kokoomus, sdp, vihreät ja keskusta – puhuivat tuolloin mm. laajan asianosaisten kuulemisen puolesta. Heti valmistelupäätöksen jälkeen kuuleminen unohtui. Tietenkin selvityksen lopputulos oli aloitettaessa päätetty, eikä mitään avointa perheiden, päiväkotien ja koulujen arkea huomioivaa valmistelua edes haluttu.

Jos vanhemmilta saamissani kymmenissä yhteydenotoissa ja julkisissa puheenvuoroissa nyt esiin nostetut näkökohdat olisi tasapuolisesti huomioitu jo valmistelussa, olisivat lakkautukset nopeasti osoittautuneet järjettömiksi. Siksi kuuleminen jälleen kerran unohdettiin.

Päivähoidon yksityistäminen kaiken takana

Erityisesti itäisen Turun kohdalla suunnitelmat päiväkotien alasajosta ovat sosiaalisesti täysin kestämättömiä ja vastuuttomia. Lakkautus tai yksityistäminen koskisi kaikkiaan kahdeksaa itäturkulaista päiväkotia, suurin osa näistä on Halisten, Ylioppilaskylän ja Varissuon alueilla. Työttömyys ja lapsiperheiden köyhyys ovat kasvussa. Turun päivähoidossa on edelleen lainvastainen jono. Kaikille asiaa hiukkaakaan tunteville pitäisi olla selvää, että päiväkotien lakkautusten ja yksityistämisten seurauksena jonot vain pitenevät ja aiheutuu vakavia sosiaalisia ongelmia.

Yksityistäminen ei ole ratkaisu hoitopaikkapulaan, sillä on selvää, ettei kaikilla ole varaa maksaa yksityisen päivähoidon perimää omavastuuosuutta. On myös muistettava, että lain mukaan kunta vastaa päivähoito-oikeuden toteutumisesta, ei yksityinen yritys. Palvelusetelijärjestelmässä yksityinen päiväkoti voi myös valita asiakkaansa täysin vapaasti. Niin nämä yritykset myös tekevät. Valinnanvaraa asiakkaista tulee varmasti jatkossa olemaan, kun kaupunki ajaa omat päiväkotinsa alas. Lopputuloksena on päiväkotien jakautuminen kahteen kastiin. Kunnallisissa hoidetaan haastavammat, erilaisia kasvatuksellisia tukitoimia tarvitsevat lapset, yksityinen kuorii kermat päältä.

Vastuu lasten oikeuksista – ei taloudesta

Heppoinen argumentti lakkautusten puolesta on myös kaupungin huonoon taloustilanteeseen vetoaminen. Kuten mm. vanhempainyhdistykset ovat kymmenissä saamissani kirjelmissä korostaneet, taloudellisia säästöjä tuskin saavutetaan. Palveluverkon muutoksista aiheutuu myös runsaasti kustannuksia, joita nyt ei ole laskettu, esimerkiksi tilojen remontointi uusiin käyttötarkoituksiin aiheuttaa kuluja.

Sitä paitsi, ei talous voi olla kaikki kaikessa. Mielestäni tärkeämpää on pitää huolta lasten ja perheiden lähipalveluista. Virkamiesten ja poliitikkojen vastuu koskeekin mielestäni ensinnäkin lasten ja perheiden oikeuksien toteutumista. Toiseksi olemme vastuussa myös laajemmasta yhteiskunnallisesta kehityksestä. Miksi sekä poliitikot että virkamiehet siis aina pakenevat taloudellisen vastuun hokeman taakse? Mitä merkitsee muutama miljoona lisää menoja Turun kaupungin 1,5 miljardin budjetissa sen rinnalla, että varhaiskasvatus- ja koulupalvelut, lapset ja perheet, ajetaan entistä vaikeampaan tilanteeseen?

Ja vaikka talous asetettaisiinkin ykkösasiaksi, on muistettava, että Turulla on taseessaan vielä 125 miljoonaa aiemmilta vuosilta kertynyttä ylijäämää. Kukkaron pohja ei siis missään tapauksessa vielä näy, ei läheskään. Leikkaukset ja lakkautukset perustuvatkin taloudellisen tilanteen kehittymisestä tehtyihin varsin negatiivisiin ennusteisiin, joita voi pitää niitäkin poliittisesti tarkoitushakuisina tai vähintäänkin lähtökohdiltaan ideologisina.

Sinipuna junailee jo tontteja

Taloudesta tässä ei siis nähdäkseni ole kysymys, vaikka niin väitetään, ei ainakaan Turun kaupungin taloudesta. Ei tarvitse edes paljoa kärjistää, niin voi kyllä todeta, että jos kyse on taloudesta, niin pikemminkin päivähoitoyritysten ja rakennusliikkeiden taloudesta. Palveluverkkoselvityksen taustalla onkin paitsi pyrkimys yksityistää päivähoitoa, myös halu raivata arvokasta tonttimaata vapaaksi rakentamiselle. Rakennuksen ja/tai tontin muuttamisesta toiseen, rahakkaampaan, käyttöön on kysymys Kähärin koulun ja ainakin Lautturin, Rätiälänkadun ja Paltankadun päiväkotien lakkautuspyrkimyksissä. Tontit hyvillä paikoilla kiinostavat rakennusliikkeitä. Sinipuna lienee jo sopinut siitä, kuka minkäkin saa.

Yksityinen päivähoitoyritys taas on mielissään, kun ovelle muodostuu jonoa. Periaatteessa aina parempi, mitä pidempi jono on. Eniten hyötyvät suuret hoiva-alan ketjut, joista Coronaria jo tekee kovaa vauhtia tuloaan Turkuun. Sillä on jo päiväkoti Länsinummessa ja uudet tulossa Varissuolle ja Yli-Maariaan. Ensimmäisen ostotarjouksen erään turkulaisyrittäjän päiväkodeista tämä sijoittajien omistama yhtiö on kuulemma jo tehnyt. Hyvinkin lähellä saattaa olla se hetki, kun yksityisen päivähoidon omistus ja valta markkinoilla keskittyy Turun seudulla yhden yhtiön käsiin.

Pelin politiikkaa

Hetkittäin jopa hiukan ihmettelen, onko kokoomukselta karannut päivähoidon yksityistämisessä ja arvokkaiden tonttien hamuamisessa mopo lopullisesti käsistä? Entä mitä sinipunan pelipöydässä on demareille luvattu, ja tätäkö on vihreiden viime kunnallisvaaleissa ajama ”avoin Turku”?

Vai onko Turkua johtavan puoluekolmikon ajatuksena sittenkin vetää osa tästä harvinaisen vastuuttomasta esityksestä takaisin ja pelata lähestyvien vaalien alla tilanne, jossa lopulta voidaan esiintyä ainakin tärkeimpien kannatusalueiden suuntaan joidenkin koulujen ja päiväkotien ”pelastajina”? Niin tai näin, toiminta on täysin moraalitonta, joskaan ei kovin yllättävää. Näin Turkua johdetaan rahapiirien eduksi, lasten ja perheiden arjella pelaten.