Kelan toimeentulotuen käsittelyn ruuhkautumisesta aiheutuneet menetykset korvattava

VALTUUSTOALOITE
Turun kaupunginvaltuusto
20.3.2017

Kelan toimeentulotuen käsittelyn ruuhkautumisesta aiheutuneet menetykset korvattava

Vuodenvaihteesta alkaen perustoimeentulotukea on haettu Kelalta, mutta täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea edelleen kunnilta. Mm. eduskuntakäsittelyn yhteydessä perustoimeentulotuen siirtämistä Kelalle puolustettiin sokeasti ja laajasti niin hallitus- kuin oppositiopuolueissakin. Samaan aikaan Kela vähensi väkeään ja sulki toimipisteitään. Monien asiantuntijoiden käsitys oli, että ruuhkia on odotettavissa, eikä Kela selviä n. 750 käsittelijällä, kun kunnissa samaa työtä tehdään kaksinkertaisella henkilöstömäärällä. Koko alkuvuoden massiiviset ruuhkat Kelassa ovat olleet tosiasia. Pienituloisten pitkä ahdinko ja hylkypäätökset ovat romuttaneet monen talouden, aiheuttaneet luottohäiriöitä ja korvaamatonta vahinkoa sekä romahduttaneet jopa monien jaksamisen.

Toimeentulohuolien keskellä kamppailevat työttömät ja pienten eläkkeiden varassa kituuttavat ovat suurissa vaikeuksissa.  Raha ei riitä ruokaan, jatkuvasti kohoaviin asumiskuluihin eikä kasvaviin lääke- ja muihin sairausmenoihin. Myös kunnat ovat korottaneet kohtuuttomasti palvelu- ja asiakasmaksujaan.

Kela suoltaa hylkääviä päätöksiä pitkien jonotusaikojen ja odottelun päätteeksi.  Pitkäaikaissairaat jäävät vaille maksusitoumuksia, lääkekuluihin ei tule tukea jne. Toimintatapa on sanalla sanoen kuuro ihmisten hädälle. Puhelimella et saa yhteyttä. Palveluaikojen varaukset takkuavat edelleen.

Esitän, että

Kaupunki ja Kela ryhtyvät pikaisesti yhteistoimiin tilanteen helpottamiseksi sekä kuntalaisten toimeentulon ja laillisten perusoikeuksien turvaamiseksi.

Toimeentulotuen palvelujen ruuhkautumisesta aiheutuneista vahingoista on tehtävä perusteellinen selvitys ja niistä kärsimään joutuneille on korvattavat aiheutuneet menetykset.

Turun kaupungin on vaadittavat Kelaa ja valtiovaltaa vastuuseen taloudellisista menetyksistä ja tuen lisätarpeesta.

Turussa 20.3.2017

Johannes Yrttiaho
kaupunginvaltuutettu
Vasemmistoliitto

Turun seudun energiaratkaisun vaikutus kaukolämmön hintaan selvitettävä

Maanantaina valtuustossa jätin aloitteen, jossa vaaditaan selvitystä turkulaisten kaukolämmön hinnan noususta (ks. aloite alla). Hinta nousi lähes kymmenen prosenttia vuoden vaihteessa. Suurin osa turkulaisista on kaukolämmön piirissä, joten korotukset vaikuttavat asumiskuluihin merkittävästi.

VALTUUSTOALOITE
2.3.2015

Turun seudun energiaratkaisun vaikutus kaukolämmön hinnannousuun selvitettävä

Turku Energian kaukolämmöstä peritty maksu nousi alkuvuodesta peräti 9,9 % vuoden 2014 tasoon verrattuna. Korotus on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan suurten yhtiöiden korkein. Kaukolämpö on Turussa maan kuudenneksi kalleinta. Kaukolämpö maksaa Turussa jo 43 % enemmän kuin Raumalla ja 25 % enemmän kuin Porissa ja Helsingissä. Turussa kaukolämmön piirissä on yli 150 00 ihmistä.

Turun kaupunginvaltuusto päätti syksyllä 2011 Turku Energian osallistumisesta 39,5 % osuudella Fortum Power and Heatin (49,5%), Raision (5,0%), Naantalin (3,0%) ja Kaarinan (3,0%) kaupunkien kanssa yhteiseen Turun Seudun Energiatuotanto -yhtiöön (entinen Turun Seudun Maakaasu- ja Energiantuotanto Oy). Yhtiöön siirrettiin Fortumin Naantalin voimalaitos sekä Turku Energian kaukolämpölaitokset: biolämpölaitos, jätteenpolttolaitos Orikedolla sekä Kakolan lämpöpumppulaitos.

Yhtiö on päättänyt rakentaa Naantaliin uuden monipolttoainevoimalaitoksen. Investoinnin kustannusarvio on 260 miljoonaa euroa. Osakkaana Turku Energia (ja omistaja Turun kaupunki) osallistuu investointeihin useiden kymmenien miljoonien panostuksella.

Kaukolämmön hinnankorotusta on perusteltu julkisuudessa mm. Orikedon jätteenpolttolaitoksen sulkemisella, jonka seurauksena öljyä on käytetty kaukolämmön tuotannossa enemmän. Kuitenkin myös öljyn ja hiilen hinta on laskenut.

Osa hinnankorotuksesta selittynee veronkorotuksilla. Merkittävä vaikutus kustannusten nousuun lienee kuitenkin Naantalin voimalaitosinvestoinnilla. Turku Energia on investoinut myös Luolavuoren puupellettilaitokseen. Turun Seudun Energiatuotanto Oy:tä muodostettaessa esitettiin epäilyjä hankkeen edullisuudesta Turku Energialle ja Turun kaupungille. Pelättiin, että järjestelyssä kaukolämmön hinta nousee, kun kaukolämmön hinnassa tulee maksuun myös sähköntuotanto.

On kestämätöntä, että kaukolämpö maksaa Turussa jo 43 % enemmän kuin Raumalla ja 25 % enemmän kuin Porissa ja Helsingissä.

Edellisen perusteella esitän, että

Kaupunki selvittää kaukolämmön hinnannousun syyt. Erityisesti on selvitettävä, mikä vaikutus vuonna 2011 tehdyllä ns. Turun seudun energiaratkaisulla ja Turun Seudun Energiantuotantoyhtiön (entinen Turun Seudun Maakaasu- ja Energiantuotanto Oy) perustamisella on Turku Energian kaukolämmön hinnankorotuksiin. Samalla voidaan arvioida vuoden 2011 energiaratkaisun onnistumista. Selvitys tuodaan kaupunginvaltuuston käsittelyyn.

Johannes Yrttiaho
kaupunginvaltuutettu (vas)

Lautakunta lakkautti päiväkodit äänin 5-7 – vasemmisto yritti estää

Turun kasvatus- ja opetuslautakunta käsitteli kokouksessaan keskiviikkona neljän kunnallisen päiväkotiyksikön lakkauttamista. Lautakunnalle esitettiin kaupunginvaltuuston 15.12. tekemään, paljon vastustusta herättäneeseen, ohjeelliseen päätökseen perustuen, että Ahvenanmaankadun ja Jagellonicankadun päiväkodit lakkautetaan. Lakkautusten myötä kunnallisia hoitopaikkoja hävisi Haritun ja Katariinan alueilta kaikkiaan 56. Lisäksi Varissuon Koukkarinkadun ja Moision Ymmyrsuonkadun esiopetusta antaneet yksiköt lopetettiin. Esiopetuspaikkoja vähenee päätöksellä 28. Esitin Riikka Oksasen kannattamana, että yksiköt jatkaisivat toimintaansa normaalisti eikä lakkautuksia tehtäisi (ks. ehdotus alla). Ehdotus hävisi äänin 5-7, 1 tyhjä. Esitystämme tukivat sdp:n Kenneth Liukkonen ja Marko Heinonen sekä perussuomalaisten Niinivirta. Sdp:n Koivusalo äänesti tyhjää. Lakkautuksia kannattivat kokoomuksen Hartiala, Raho, Rusi ja Rantanen, vihreiden Laaksonen ja Ratilainen sekä rkp:n Schauman.

Kaupunginvaltuuston 15.12. päätös lakkautuksista oli ohjeellinen ja jätti siten asiantuntijalautakunnalle lopullisen harkintavallan. Myös kaupungin hallintosäännön mukaan lautakunnalla on viimeinen sana yksittäisistä toimipisteistä. Lautakunta on myös se viranomainen joka vastaa lain mukaisen subjektiivisen oikeuden totutumisesta. On selvää, että nyt tehty päätös vie pohjaa lasten päivähoito-oikeuden toteutumiselta.

Päivähoitopaikkojen vähentämiselle ei ole perusteita, sillä Turussa on jatkuvasti jonoa kunnalliseen päivähoitoon. Hoitosuhteiden katkeaminen on myös haitaksi lasten kehitykselle. Esiopetuspaikoistakaan ei ole mitään järkeä luopua, sillä kysyntä tulee kasvamaan, kun ”eskari” tulee oppivelvollisuuden piiriin.

Tiloista luopuminen ei tuo myöskään juuri lainkaan vuokrasäästöä. Vuokrakuluja voi tulla yllättäen jopa lisää, jos  uusia päivähoitotiloja pitää hätätilanteessa, kovalla kiireellä vuokrata kalliilta ulkopuolislta vuokranantajilta. Ahvenanmaankadun ja Jagellonicankadun tilat ovat Turun kaupungin konserniyhteisöjen, Ahvenanmaankatu TYS:n ja Jagellonica TVT Asuntojen, omistuksessa. Rakennukset ovat hyvässä kunnossa ja vuokrat edullisia. Jagellonicankadulla on lisäksi tehty hiljattain remontteja, mm. piha on uusittu.

On ilmeistä, että yksiköt pyritään vuokraamaan seuraavaksi jollekin päiväkotiyritykselle. Asiasta on luultavasti sovittu jo ennen lakkautusesitysten julkistamista viime syksynä. Kaupungin kannalta toiminta on lyhytnäköistä. Lasten ja perheiden eriarvoisuus kasvaa tällaisilla poliittisilla päätöksillä.


Päätösehdotus
Kasvatus- ja opetuslautakunta
21.1.2015

”Lautakunta päättää, ettei vuokrasopimuksia irtisanota ja toiminta Ahvenanmaankadun, Jagellonicankadun, Koukkarinkatu 6:n ja Ymmyrsuonkadun yksiköissä jatkuu. Lautakunta katsoo, että päivähoitopaikkojen vähentämiselle ei ole perusteita, sillä Turussa on jatkuvasti jonoa kunnalliseen päivähoitoon, hoitosuhteiden katkeaminen haittaa lasten kehitystä ja lakimuutos lisää esiopetuksen kysyntää. Lisäksi on huomattava, että tiloista luopuminen ei tuo merkittävää vuokrasäästöä. Ahvenanmaankatu ja Jagellonicankatu ovat konserniyhteisöjen omistuksessa, rakennukset hyvässä kunnossa ja vuokrat suhteellisen edullisia.”

Vanhemmat ja vasemmisto päiväkotien puolesta

Kirjoitus on julkaistu  Uusi Päivä -lehdessä 2/2014

Turun politiikan syyskautta hallitsi kamppailu koulujen ja kunnallisten päiväkotien puolesta. Keskellä pimeintä syksyä potkaistiin poliitikkojen käsittelyyn ns. sivistystoimialan palveluverkkoselvitys, käytännössä kyse oli kunnallisten päiväkotien yksityistämis- ja lakkauttamislistasta. Päiväkotiyksiköitä listalla oli kaikkiaan 16, lisäksi neljä alakoulua. Lakkautukset koskivat ainakin 700 päiväkotilasta ja lähes yhtä suurta määrää alakoululaisia.

Työttömyys ja lapsiperheiden köyhyys ovat kasvussa. Päivähoitoa joutuu edelleen jonottamaan kauemmin kuin laki sallii eikä kaikilla ole varaa maksaa yksityisen hoidon omavastuuosuutta. Pitäisi olla selvää, että lakkautusten ja yksityistämisten seurauksena jonot vain pitenevät ja aiheutuu vakavia sosiaalisia ongelmia. Kyse on subjektiivisen päivähoito-oikeuden räikeästä loukkaamisesta. Lakkautuslista itsessään toimii ikään kuin Turun mainoksena yksityisille päiväkotiyrityksille: tervetuloa meille tekemään bisnestä. Edellisen kerran tällainen lista tuotiin päätöksentekoon vuonna 2010, samaan aikaan kun päivähoidon palvelusetelit otettiin käyttöön.

Kun elokuun kaupunginvaltuustossa palveluverkkoselvitys käynnistettiin, Vasemmistoliitto esitti, ettei valmistelua olisi aloitettu. Lakkautuksille ja päivähoidon yksityistämiselle ei ollut mitään järkeviä perusteita. Tukea esitykselle ei johtavilta puolueilta tullut. Niinpä lakkautuslistaa laatimaan perustettiin virkamiestyöryhmä, jolla oli kokoomuksen ja sdp:n sekä vihreiden siunaus.

Työryhmä teki esityksensä julkisuudelta suojassa, koska avoin valmistelu olisi nopeasti osoittanut lakkautukset järjettömiksi. Kun esitys julkistettiin, nousi meteli. Päiväkotilasten ja koululaisten vanhemmat lähtivät liikkeelle puolustamaan oikeuksiaan. Puoluekolmikko pakeni työryhmänsä selän taakse.

Valtuuston käsitellessä marraskuussa talousarviota, yksikään johtava puolue ei tukenut esityksiämme, joilla päiväkodit ja koulut olisi pelastettu. Poliittinen paine kuitenkin vaikutti. Joulukuun valtuustossa kaikki koulut ja osa lakkautettaviksi esitetyitä päiväkodeista luvattiin jo pelastaa. Listalle jäi edelleen kahdeksan lakkautettavaa kunnallista päiväkotia, joiden tiloja ja lapsia yksityiset päiväkotiyritykset jo kärkkyvät. Vasemmistoliitto esitti linjansa mukaisesti, ettei yhdestäkään päiväkodista olisi luovuttu ja että kouluille ja päiväkodeille olisi taattu työrauha.

Olemme useasti saaneet kuulla esitystemme olevan taloudellisesti vastuuttomia. Ymmärtääkseni päättäjiksi valittujen vastuu koskee myös lasten ja perheiden oikeuksien toteutumista sekä laajemmin yhteiskunnallista kehitystä. Näiden puolesta me työskentelemme. Mitä merkitsee muutama satatuhatta lisämenoja Turun kaupungin 1,5 miljardin budjetissa sen rinnalla, että lapset ja perheet ajetaan entistä ahtaammalle? Sitä paitsi, Turulla on taseessaan 125 miljoonaa ylijäämää. Rahat eivät ole loppumassa.

Vanhempien nostaman kansalaisliikehdinnän ja vasemmistopolitiikan paineessa suuret puolueet joutuivat korjaamaan alkuperäistä esitystä. Näin ne lähenivät Vasemmistoliiton pitkäaikaista linjaa, jonka mukaan alueelliset lähikoulut on turvattava ja päivähoidon on oltava kunnallista lähipalvelua.

Johannes Yrttiaho
kaupunginvaltuutettu, valtuustoryhmän sihteeri
kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen

Turku pelaa taas lasten ja perheiden arjella

Turussa on potkaistu poliitikkojen käsittelyyn ns. palveluverkkoselvitys. Kyse on ennen kaikkea kunnallisten päiväkotien yksityistämis- ja lakkauttamislistasta. Päiväkotiyksiköitä on listalla kaikkiaan 16. Näistä suuri osa itäisessä Turussa. Listalla on myös useita alakouluja, jotka halutaan lakkauttaa kokonaan tai osittain. Vuottakaan ei ole kulunut siitä, kun kaupungin johtavat puolueet yrittivät ajaa läpi lainvastaiset normit lasten päivähoitoaikojen rajoittamiseksi. Nyt ehdotetut toimenpiteet johtaisivat päivähoito-oikeuden vieläkin räikeämpään loukkaamiseen. Ne koskevat 700 päiväkotilasta ja satoja alakoululaisia.

Vaikka Turun kaupungin hallintosäännön mukaan kasvatus- ja opetuslautakunta vastaa toimialansa palveluverkosta, on sille varattu vain lausunnonantajan rooli.

Esitin yhdessä ryhmätoverini Riikka Oksasen kanssa keskiviikkona 12.11. kokoontuneelle kasvatus- ja opetuslautaukunnalle, että lausuntoa varten asia olisi vielä palautettu valmisteluun ja kaupunginhallitukselle esitettäisiin prosessin aloittamista alusta, niin että vamistelu tehdään huolellisesti, avoimesti, asianosaisia ja asiantuntijoita kuunnellen, lasten ja perheiden edut huomioiden. Ja vielä niin, että lautakunta olisi valmistelusta vastuussa – ei kaupunginihallitus tai kaupunginjohtajan asettama virkamiestyöryhmä, kuten nyt.    

Lautakunnalle valmistellusta lausunnosta puuttui kokonaan esim. arvio päiväkotien lakkautusten vaikutuksesta lasten subjektiivisen päivähoito-oikeuden toteutumiseen. Tämän selvittämistä pidimme erityisen olennaisena. Hävisimme kuitenkin esityksen äänin 9–3. Käsittely jatkuu vielä kahden viikon päästä pidettävässä lautakunnan kokouksessa, mutta lisätietoja emme saa.

Äänet lautakunnassa jakautuivat nyt samoin kuin elokuun kaupunginvaltuustossa, jolloin  selvitystä pantiin alulle ”uudistamisohjelman”(!) toimenpiteinä (nrot 23 ja 24). Tuolloin esitimme, että palveluverkkoselvityksen valmistelua ei olisi edes aloitettu. Oli nähtävissä, ettei esillä olleille lakkautuksille ja päivähoidon yksityistämiselle ollut mitään järkeviä perusteita. Esimerkiksi oppilasmäärien kehitys eri alueilla ei puolla koulutiloista luopumista. Päivähoitoa joutuu edelleen jonottamaan kauemmin kuin laki sallii. Sen sijaan lakkautusten läpivieminen vaikeuttaa merkittävästi lasten koulunkäyntiä, rikkoo päivähoito-oikeutta ja hankaloittaa perheiden arkielämää.

Hatara valmistelu – lopputulos ennalta sovittu

Palveluverkkoselvitys on toteutettu puhtaasti virkatyönä, asianosaisia ja esimerkiksi asiantuntijalautakuntaa kuulematta. Selvitystä tehneen virkamiestyöryhmän jäsenet oli poimittu lähinnä kiinteistöasioiden parista, kasvatuksen ja opetuksen asiantuntijat loistivat poissaolollaan. Toki valmistelutyöllä on koko ajan ollut kokoomuksen ja sdp:n sekä vihreiden johtavien poliitikkojen tosiasiallinen siunaus. Tämä on hyvä pitää mielessä.  Puolueet eivät siis voi paeta virkamiestyöryhmän selän taakse.

Selvityksen tekemistä elokuun valtuustossa kannattaneet puolueet – mm. kokoomus, sdp, vihreät ja keskusta – puhuivat tuolloin mm. laajan asianosaisten kuulemisen puolesta. Heti valmistelupäätöksen jälkeen kuuleminen unohtui. Tietenkin selvityksen lopputulos oli aloitettaessa päätetty, eikä mitään avointa perheiden, päiväkotien ja koulujen arkea huomioivaa valmistelua edes haluttu.

Jos vanhemmilta saamissani kymmenissä yhteydenotoissa ja julkisissa puheenvuoroissa nyt esiin nostetut näkökohdat olisi tasapuolisesti huomioitu jo valmistelussa, olisivat lakkautukset nopeasti osoittautuneet järjettömiksi. Siksi kuuleminen jälleen kerran unohdettiin.

Päivähoidon yksityistäminen kaiken takana

Erityisesti itäisen Turun kohdalla suunnitelmat päiväkotien alasajosta ovat sosiaalisesti täysin kestämättömiä ja vastuuttomia. Lakkautus tai yksityistäminen koskisi kaikkiaan kahdeksaa itäturkulaista päiväkotia, suurin osa näistä on Halisten, Ylioppilaskylän ja Varissuon alueilla. Työttömyys ja lapsiperheiden köyhyys ovat kasvussa. Turun päivähoidossa on edelleen lainvastainen jono. Kaikille asiaa hiukkaakaan tunteville pitäisi olla selvää, että päiväkotien lakkautusten ja yksityistämisten seurauksena jonot vain pitenevät ja aiheutuu vakavia sosiaalisia ongelmia.

Yksityistäminen ei ole ratkaisu hoitopaikkapulaan, sillä on selvää, ettei kaikilla ole varaa maksaa yksityisen päivähoidon perimää omavastuuosuutta. On myös muistettava, että lain mukaan kunta vastaa päivähoito-oikeuden toteutumisesta, ei yksityinen yritys. Palvelusetelijärjestelmässä yksityinen päiväkoti voi myös valita asiakkaansa täysin vapaasti. Niin nämä yritykset myös tekevät. Valinnanvaraa asiakkaista tulee varmasti jatkossa olemaan, kun kaupunki ajaa omat päiväkotinsa alas. Lopputuloksena on päiväkotien jakautuminen kahteen kastiin. Kunnallisissa hoidetaan haastavammat, erilaisia kasvatuksellisia tukitoimia tarvitsevat lapset, yksityinen kuorii kermat päältä.

Vastuu lasten oikeuksista – ei taloudesta

Heppoinen argumentti lakkautusten puolesta on myös kaupungin huonoon taloustilanteeseen vetoaminen. Kuten mm. vanhempainyhdistykset ovat kymmenissä saamissani kirjelmissä korostaneet, taloudellisia säästöjä tuskin saavutetaan. Palveluverkon muutoksista aiheutuu myös runsaasti kustannuksia, joita nyt ei ole laskettu, esimerkiksi tilojen remontointi uusiin käyttötarkoituksiin aiheuttaa kuluja.

Sitä paitsi, ei talous voi olla kaikki kaikessa. Mielestäni tärkeämpää on pitää huolta lasten ja perheiden lähipalveluista. Virkamiesten ja poliitikkojen vastuu koskeekin mielestäni ensinnäkin lasten ja perheiden oikeuksien toteutumista. Toiseksi olemme vastuussa myös laajemmasta yhteiskunnallisesta kehityksestä. Miksi sekä poliitikot että virkamiehet siis aina pakenevat taloudellisen vastuun hokeman taakse? Mitä merkitsee muutama miljoona lisää menoja Turun kaupungin 1,5 miljardin budjetissa sen rinnalla, että varhaiskasvatus- ja koulupalvelut, lapset ja perheet, ajetaan entistä vaikeampaan tilanteeseen?

Ja vaikka talous asetettaisiinkin ykkösasiaksi, on muistettava, että Turulla on taseessaan vielä 125 miljoonaa aiemmilta vuosilta kertynyttä ylijäämää. Kukkaron pohja ei siis missään tapauksessa vielä näy, ei läheskään. Leikkaukset ja lakkautukset perustuvatkin taloudellisen tilanteen kehittymisestä tehtyihin varsin negatiivisiin ennusteisiin, joita voi pitää niitäkin poliittisesti tarkoitushakuisina tai vähintäänkin lähtökohdiltaan ideologisina.

Sinipuna junailee jo tontteja

Taloudesta tässä ei siis nähdäkseni ole kysymys, vaikka niin väitetään, ei ainakaan Turun kaupungin taloudesta. Ei tarvitse edes paljoa kärjistää, niin voi kyllä todeta, että jos kyse on taloudesta, niin pikemminkin päivähoitoyritysten ja rakennusliikkeiden taloudesta. Palveluverkkoselvityksen taustalla onkin paitsi pyrkimys yksityistää päivähoitoa, myös halu raivata arvokasta tonttimaata vapaaksi rakentamiselle. Rakennuksen ja/tai tontin muuttamisesta toiseen, rahakkaampaan, käyttöön on kysymys Kähärin koulun ja ainakin Lautturin, Rätiälänkadun ja Paltankadun päiväkotien lakkautuspyrkimyksissä. Tontit hyvillä paikoilla kiinostavat rakennusliikkeitä. Sinipuna lienee jo sopinut siitä, kuka minkäkin saa.

Yksityinen päivähoitoyritys taas on mielissään, kun ovelle muodostuu jonoa. Periaatteessa aina parempi, mitä pidempi jono on. Eniten hyötyvät suuret hoiva-alan ketjut, joista Coronaria jo tekee kovaa vauhtia tuloaan Turkuun. Sillä on jo päiväkoti Länsinummessa ja uudet tulossa Varissuolle ja Yli-Maariaan. Ensimmäisen ostotarjouksen erään turkulaisyrittäjän päiväkodeista tämä sijoittajien omistama yhtiö on kuulemma jo tehnyt. Hyvinkin lähellä saattaa olla se hetki, kun yksityisen päivähoidon omistus ja valta markkinoilla keskittyy Turun seudulla yhden yhtiön käsiin.

Pelin politiikkaa

Hetkittäin jopa hiukan ihmettelen, onko kokoomukselta karannut päivähoidon yksityistämisessä ja arvokkaiden tonttien hamuamisessa mopo lopullisesti käsistä? Entä mitä sinipunan pelipöydässä on demareille luvattu, ja tätäkö on vihreiden viime kunnallisvaaleissa ajama ”avoin Turku”?

Vai onko Turkua johtavan puoluekolmikon ajatuksena sittenkin vetää osa tästä harvinaisen vastuuttomasta esityksestä takaisin ja pelata lähestyvien vaalien alla tilanne, jossa lopulta voidaan esiintyä ainakin tärkeimpien kannatusalueiden suuntaan joidenkin koulujen ja päiväkotien ”pelastajina”? Niin tai näin, toiminta on täysin moraalitonta, joskaan ei kovin yllättävää. Näin Turkua johdetaan rahapiirien eduksi, lasten ja perheiden arjella pelaten.

Työttömyyttä voidaan vähentää, jos halutaan

Kirjoitus on julkaistu turkulaisen Metalli 49:n jäsenlehdessä (3/2014) ja Metallin Vaikuttajien Varsinais-Suomi-Satakunta -alueen lehdessä (syksy 2014).

Yt-uutisten keskellä telakan lomautettujen ja alihankkijoiden väen oloa helpotti alkusyksystä tullut tieto telakkakaupasta. Mayer Werft osti yhdessä Suomen valtion Teollisuussijoituksen kanssa Turun telakan. Elinkeinoministeri joutui kuin joutuikin paineen alla pyörtämään kantansa, jonka mukaan valtion ei tulisi telakkaa omistaa eikä antaa sille suoraa tukea. Tämän linjan vuoksi ehti mennä jättiristeilijätilaus Ranskaan. Enemmistöomistajaksi nyt tullut Mayer on luvannut investoida telakkaan. Valtion roolina on olla riskien takaaja. Maailmanlaajuisestikin telakkateollisuudessa on näkynyt elpymisen merkkejä. On toki muistettava, että 90 prosenttia tilauksista menee Aasian telakoille.

Varsinais-Suomen työllisyydessä telakan parantuneet näkymät eivät hetkeen vielä näy. Uusia yt-neuvotteluja käynnistyy koko ajan. Työnantajapuoli käyttää heikkoa taloustilannetta hyväkseen, kuten monesti aiemminkin. Viestit metallityöpaikoilta kertovat, että otteet kovenevat. Tilastot kertovat nekin karua kieltään työttömyyden kasvusta. Maakunnan suurimmat työttömyysprosentit ovat Nokian jäljiltä Salossa, toisiksi eniten työttömiä on Turun seudulla. Vain Vakka-Suomessa näyttää hieman kohenevan, mm. autotehtaan vaikutuksesta. Sekä nuoriso- että pitkäaikaistyöttömien määrät jatkavat kasvuaan ja ovat ennätyslukemissa. Aivan kuin ongelmia ei olisi ollut muutenkin riittävästi, vei hallitus Suomen mukaan EU:n ns. Venäjä-pakotteisiin. Seurauksena Venäjän vienti vähenee kuluvana vuonna ainakin viidenneksen ja Varsinais-Suomen arvioidaan menettävän noin 100 miljoonaa euroa.

Paremmin ei mene julkisella sektorillakaan. Valtion virastoissa hakemusten ja kanteluiden käsittely sekä työvoimapalvelut takeltelevat ”tuottavuusohjelman” henkilöstövähennysten seurauksena. Työllistämisvaroja leikataan ja kuntien sakkomaksut Kelalle sen kuin kasvavat. Moni kunta myös lomauttaa. Turussa kaupungin työntekijöitä koskevien yt-neuvotteluiden vähennystavoitteeksi on ilmoitettu 175 henkilötyövuotta. Lisäksi Turun omistamat yhtiöt irtisanovat ja lomauttavat. Vielä kolme vuotta sitten kunnan liikelaitoksina toimineet rakennus-, kunnallistekniikka sekä ruoka-, siivous- ja kiinteistöhuoltopalvelut on yhtiöitetty ja ajettu markkinoille. Yhtiöitä perustettaessa 2011 näytti selvältä, että työehtoja ryhdytään polkemaan. Näin on käynyt. Muun muassa siksi vastustimme kaupunginvaltuustossa yhtiöiden perustamista. Ne joutuvat avoimeen kilpailuun yksityisten yritysten kanssa. Kansainväliset jätit kärkkyvät veronmaksajien varoilla ja vuosien työllä luotuja toimintoja itselleen. Räikein tilanne on Turun kaupungin omistamassa Turun Seudun Rakennustekniikka Oy:ssä, jota on ajettu huonolla johtamisella alas hirveällä vauhdilla. Menossa näyttää olevan yhtiön tietoinen tuhoaminen. Ottajia on: yksityiset rakennusyhtiöt leijailevat Turun taivaalla kuin haaskalinnut. Viimeisin uutinen kertoo, että kaupungin kunnallistekniikkayhtiö Kuntec vähentää 60 henkeä.

Ammattiyhdistysliikkeen ja poliittisen vasemmiston on aika nousta tätä porvaripolitiikkaa vastaan työpaikoilla, kunnissa, eduskunnassa. On ajettava määrätietoisesti elvyttävää talouspolitiikkaa. Julkisen vallan roolia teollisuudessa on lisättävä. Rahoituksen ja omistuksen ohella on lisättävä ennen kaikkea määräysvaltaa. Toiseksi on vaikutettava siihen, että julkisen sektorin yksityistäminen ja ulkoistaminen pysäytetään. Valtion ja kuntien tulee myös työllistää työttömiä mielekkäisiin töihin. Kolmanneksi on taisteltava siitä, että työt tehdään työehtosopimusten mukaisilla palkoilla ja työehdoilla. Harmaan työvoiman käyttö on laaja ongelma. Tarvittaisiin mm. kanneoikeus ay-järjestöille. Useissa maissa sellainen on, ei kuitenkaan vielä Suomessa. Myös tilaajan vastuuta on laajennettava niin, että tilaaja vastaa alihankkijan kanssa yhdessä työntekijöiden palkoista ja muista velvoitteista. Neljänneksi olisi nostettava esiin vasemmiston perinteinen vaatimus työajan lyhentämisestä ansiotasoa alentamatta.

On selvää, ettei suunta muutu eikä työttömyys käänny laskuun, jos vain odotellaan parempia aikoja. Tarvitaan määrätietoista ammatillista ja poliittista toimintaa.