Kirjoitus on julkaistu turkulaisen Metalli 49:n jäsenlehdessä (3/2014) ja Metallin Vaikuttajien Varsinais-Suomi-Satakunta -alueen lehdessä (syksy 2014).

Yt-uutisten keskellä telakan lomautettujen ja alihankkijoiden väen oloa helpotti alkusyksystä tullut tieto telakkakaupasta. Mayer Werft osti yhdessä Suomen valtion Teollisuussijoituksen kanssa Turun telakan. Elinkeinoministeri joutui kuin joutuikin paineen alla pyörtämään kantansa, jonka mukaan valtion ei tulisi telakkaa omistaa eikä antaa sille suoraa tukea. Tämän linjan vuoksi ehti mennä jättiristeilijätilaus Ranskaan. Enemmistöomistajaksi nyt tullut Mayer on luvannut investoida telakkaan. Valtion roolina on olla riskien takaaja. Maailmanlaajuisestikin telakkateollisuudessa on näkynyt elpymisen merkkejä. On toki muistettava, että 90 prosenttia tilauksista menee Aasian telakoille.

Varsinais-Suomen työllisyydessä telakan parantuneet näkymät eivät hetkeen vielä näy. Uusia yt-neuvotteluja käynnistyy koko ajan. Työnantajapuoli käyttää heikkoa taloustilannetta hyväkseen, kuten monesti aiemminkin. Viestit metallityöpaikoilta kertovat, että otteet kovenevat. Tilastot kertovat nekin karua kieltään työttömyyden kasvusta. Maakunnan suurimmat työttömyysprosentit ovat Nokian jäljiltä Salossa, toisiksi eniten työttömiä on Turun seudulla. Vain Vakka-Suomessa näyttää hieman kohenevan, mm. autotehtaan vaikutuksesta. Sekä nuoriso- että pitkäaikaistyöttömien määrät jatkavat kasvuaan ja ovat ennätyslukemissa. Aivan kuin ongelmia ei olisi ollut muutenkin riittävästi, vei hallitus Suomen mukaan EU:n ns. Venäjä-pakotteisiin. Seurauksena Venäjän vienti vähenee kuluvana vuonna ainakin viidenneksen ja Varsinais-Suomen arvioidaan menettävän noin 100 miljoonaa euroa.

Paremmin ei mene julkisella sektorillakaan. Valtion virastoissa hakemusten ja kanteluiden käsittely sekä työvoimapalvelut takeltelevat ”tuottavuusohjelman” henkilöstövähennysten seurauksena. Työllistämisvaroja leikataan ja kuntien sakkomaksut Kelalle sen kuin kasvavat. Moni kunta myös lomauttaa. Turussa kaupungin työntekijöitä koskevien yt-neuvotteluiden vähennystavoitteeksi on ilmoitettu 175 henkilötyövuotta. Lisäksi Turun omistamat yhtiöt irtisanovat ja lomauttavat. Vielä kolme vuotta sitten kunnan liikelaitoksina toimineet rakennus-, kunnallistekniikka sekä ruoka-, siivous- ja kiinteistöhuoltopalvelut on yhtiöitetty ja ajettu markkinoille. Yhtiöitä perustettaessa 2011 näytti selvältä, että työehtoja ryhdytään polkemaan. Näin on käynyt. Muun muassa siksi vastustimme kaupunginvaltuustossa yhtiöiden perustamista. Ne joutuvat avoimeen kilpailuun yksityisten yritysten kanssa. Kansainväliset jätit kärkkyvät veronmaksajien varoilla ja vuosien työllä luotuja toimintoja itselleen. Räikein tilanne on Turun kaupungin omistamassa Turun Seudun Rakennustekniikka Oy:ssä, jota on ajettu huonolla johtamisella alas hirveällä vauhdilla. Menossa näyttää olevan yhtiön tietoinen tuhoaminen. Ottajia on: yksityiset rakennusyhtiöt leijailevat Turun taivaalla kuin haaskalinnut. Viimeisin uutinen kertoo, että kaupungin kunnallistekniikkayhtiö Kuntec vähentää 60 henkeä.

Ammattiyhdistysliikkeen ja poliittisen vasemmiston on aika nousta tätä porvaripolitiikkaa vastaan työpaikoilla, kunnissa, eduskunnassa. On ajettava määrätietoisesti elvyttävää talouspolitiikkaa. Julkisen vallan roolia teollisuudessa on lisättävä. Rahoituksen ja omistuksen ohella on lisättävä ennen kaikkea määräysvaltaa. Toiseksi on vaikutettava siihen, että julkisen sektorin yksityistäminen ja ulkoistaminen pysäytetään. Valtion ja kuntien tulee myös työllistää työttömiä mielekkäisiin töihin. Kolmanneksi on taisteltava siitä, että työt tehdään työehtosopimusten mukaisilla palkoilla ja työehdoilla. Harmaan työvoiman käyttö on laaja ongelma. Tarvittaisiin mm. kanneoikeus ay-järjestöille. Useissa maissa sellainen on, ei kuitenkaan vielä Suomessa. Myös tilaajan vastuuta on laajennettava niin, että tilaaja vastaa alihankkijan kanssa yhdessä työntekijöiden palkoista ja muista velvoitteista. Neljänneksi olisi nostettava esiin vasemmiston perinteinen vaatimus työajan lyhentämisestä ansiotasoa alentamatta.

On selvää, ettei suunta muutu eikä työttömyys käänny laskuun, jos vain odotellaan parempia aikoja. Tarvitaan määrätietoista ammatillista ja poliittista toimintaa.