Arvoisa puhemies!

Eduskunnalle esitetään vuoden toisessa lisätalousarviossa sotilasmenoihin 669 miljoonan euron lisäystä. Merkittäviä summia osoitetaan myös muun muassa Rajavartiolaitokselle, kyberturvallisuuteen ja suojelupoliisille sekä erilaiseen kriisivalmiuteen. 

Lisätalousarvioon esitetään myös massiivista 1 740 miljoonan euron asehankintojen tilausvaltuutta vuosille 2023–2027. Perusteluna on puolustuskyvyn vahvistaminen. Kuitenkin juuri kevään Nato-selonteoissa ja käydyssä keskustelussa on todettu, ettei Suomeen kohdistu sotilaallista uhkaa. Onko uhka-arvio nyt Nato-hakemuksen jättämisen jälkeen muuttunut, vai onko kyse enemmän Nato-yhteensopivuuden vahvistamisesta, tuleviin Nato-suorituskykyihin varautumisesta?

On syytä muistaa, että Marinin hallituksen aikana vuosittaiset puolustusmenot ovat nousseet 3,15 miljardista eurosta 5,1 miljardiin. Vaikka hävittäjähankinnan kuluja siirtyy tältä vuodelta nyt myöhemmin maksettavaksi, aletaan sotilasmenojen tasossa tosiasiassa olla jo lähellä tilannetta, että hallitus on tullut kaudellaan kaksinkertaistaneeksi ne. 

Puhemies!

Arki on varsin ankaraa monelle suomalaiselle tällä hetkellä. Hinnat nousevat silmittömästi. Liikkumisen ja asumisen — sähkö, lämmitys — kulut nousevat. Palkkojen, eläkkeiden ja sosiaaliturvan ostovoima heikkenee. Edes ruokajakelu ei toimi, ja leipäjonot pitenevät. 

Lisätalousarvio kasvattaa valtion menoja yli 2 300 miljoonaa euroa, mutta siihen ei ole saatu mahtumaan kuin vajaat 94 miljoonaa joidenkin etuuksien indeksikorotuksiin. Pienituloisten ostovoima putoaa nyt todella pahasti. Indeksikorotus tarkoittaa, että täyden kansaneläkkeen määrä nousisi bruttona noin 24 euroa kuukaudessa, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrä nousisi noin 26 euroa kuukaudessa, itsenäisesti asuvan täysi-ikäisen opintoraha 14,5 euroa ja toimeentulotuen perusosan määrä noin 18 euroa kuukaudessa. Eri etuuksien yhteensovittamisen myötä todelliset korotukset voivat olla paljon pienempiäkin. Ongelmana tässä on, että etuuksia korotetaan vain kolme ja puoli prosenttia eli tammi–maaliskuun indeksien keskiarvolla. Korotus astuu voimaan vasta elokuun alussa, ja tiedetään, että inflaatio on kiihtymässä syksyyn mennessä erittäin tuntuvasti. Tällä hetkellä se on euroalueella jo yli 8 prosenttia — Suomessa hieman vähemmän, mutta nousuvauhti on kova. 

Nyt esitetyn kolmen ja puolen prosentin indeksikorotuksen tulisikin olla kaksin- tai kolminkertainen, jotta edes perusturvan nykyinen ostovoima pidettäisiin. Tietenkin perusongelma on, että sosiaaliturvan taso on Suomessa liian alhainen jo entuudestaan. Hallituksen olisikin kiireesti tehtävä koko sosiaaliturvajärjestelmään tuntuva tasokorotus, siis koko järjestelmän mitassa. Määräraha tähän voitaisiin aivan hyvin siirtää sotilasmenojen korotuksista kenenkään tai minkään siitä kärsimättä. 

Puhemies!

Hätä kasvaa myös sosiaali- ja terveyspalveluiden jonoissa. Palvelut jäävät yhä useammin saamatta. Ratkaisematta on muun muassa hoitajapula. Kaikkiaan julkisille aloille tarvittaisiin kunnon palkankorotukset, mutta siihenkään hallitus ei varaudu. Etenkin oikeistojohtoisissa kunnissa tehdään tällä hetkellä myös piittaamatonta leikkaus- ja säästöpolitiikkaa ihan omin toimin uusien hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymistä odotellessa. Esimerkiksi kotikaupungissani Turussa kriisissä ovat niin terveysasemat, vanhustenhoito, neuvolat ja kouluterveydenhuolto kuin esimerkiksi tilapäishoidon palvelutkin. Oikeistojohtoisten kuntien ja hyvinvointialueiden ilmeinen tavoite on julkisia palveluita leikkaamalla lisätä palveluiden yksityistämistä sote-hallinnon murrostilanteessa. 

Tämä kaikki on esimakua tulevasta Nato-Suomesta. Oikeistovalta vahvistuu, ja hyvinvointivaltion rakenteet saavat mennä sotilasmenojen kasvaessa. 

Puhemies!

Lisätalousarvio sisältää massiivisia sotilas- ja kriisivalmiusmenojen lisäyksiä. Vaikuttaa siltä, että hallituksella on ollut ennen kaikkea kiire saada kenraalien haaveet läpi ennen kuin elintarvikkeiden ja energian hintojen nousu sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen paheneva kriisi kääntävät kansalaismielipiteen ulkopolitiikan uutta suuntaa ja siihen liittyvää sota- ja varustelupolitiikkaa vastaan.

Kiitos.


Puheenvuoro lähetekeskustelussa koskien hallituksen esitystä valtion vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi (HE 81/2022vp)