Arvoisa puhemies,

Suomessa kansalaismielipide on koko kylmän sodan jälkeisen ajan tukenut vahvasti sotilaallista liittoutumattomuutta. Tästä kertovat muun muassa Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kymmenien vuosien ajan tekemät mielipidemittaukset. Erilaisten, lähinnä mediatalojen tilaamien, kyselyiden tulokset ovat muuttuneet Nato-jäsenyydelle myönteisiksi vasta viime helmikuussa Venäjän Ukrainaan käynnistämän hyökkäyksen jälkeen. Näin ollen kansalaismielipide on ollut Nato-jäsenyyden kannalla noin kaksi ja puoli kuukautta. Mikään ei takaa sitä, etteikö mielipideilmasto voisi myöhemmin jälleen muuttua.

Suomen sotilaallinen liittoutuminen olisi historiallinen, koko Suomen kansainvälistä asemaa muuttava ratkaisu. Siksi tällainen ratkaisu – puolesta tai vastaan – on ankkuroitava suomalaisten selvästi ilmaisemaan tahtoon kansanäänestyksessä. Se mahdollistaisi Nato-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista myös laaja-alaisen keskustelun, jota nykyisessä tunteiden kuohun ja kiireen ilmapiirissä on ollut käytännössä mahdoton käydä.

Erityisesti tasavallan presidentti Sauli Niinistö on perustellut kansanäänestyksen välttämättömyyttä hyvin. Helmikuun 4. päivä Niinistö sanoi Iltalehdessä todenneensa jo vuosia sitten, että ”yhteiskuntarauhan kannalta on erittäin tärkeää, että tällainen äärimmäisen suuren luokan kysymys tulee käsitellyksi niin, että se nauttii legitiimisyyttä, sellaista tunnetta ihmisissä, että on oikein mitattu.” Tasavallan presidentin mukaan häntä vieroksuttaa ”se, että sanotaan, ettei kansa tällaisista asioista ymmärrä, vaan se pitää jättää kansan valitsemien edustajien ratkaistavaksi. Niinhän se jäisikin joka tapauksessa ja mahdollisesti kahdenkolmasosan enemmistöä vaadittaisiin eduskunnassa.”

Julkisessa keskustelussa kansanäänestys on torjuttu siksi, että kansanedustajat voivat saada Nato-jäsenyydestä luottamuksellista tietoa, jota kansalaisilla ei ole. Kansanvallassa perustelu on outo. Suomen kansainvälispoliittista asemaa ei voi eikä pidä muuttaa salaisilla perusteilla.

Nato-jäsenyyden pitää kestää myös perusteellinen kansanvallan testi. Edellisissä eduskuntavaaleissa 2019 Nato-jäsenyys ei kuulunut vaaliteemoihin. Vielä tammikuussa 2022 selkeä enemmistö kansanedustajista oli Nato-jäsenyyttä vastaan. Näin äänestäjillä ei ole ollut mahdollisuutta arvioida edes eduskuntavaalien kautta kansanedustajien Nato-kantoja.

Puhemies,

Kannatan edustaja Mustajärven tekemää esitystä.

Vastustan Suomen Nato-jäsenyyttä ja hakemuksen jättämistä. Äänestän Natoa vastaan. Suomen ei tule hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä, vaan Suomen on pysyttävä myös jatkossa sotilaallisesti liittoutumattomana. Vain sotilasliittojen ulkopuolella Suomella on mahdollisuus pitäytyä suursodan syttyessä sotatoimien ulkopuolella.

Natossa Suomi joutuu osaksi Naton ydinasepolitiikkaa, Suomeen voidaan sijoittaa Naton tukikohtia ja vieraan vallan asevoimia. Suomi vedetään myös osalliseksi Nato-maiden sotiin ja konflikteihin. Hallitus ei kaikesta päättäen edes yritä asettaa pidäkkeitä, jotka tämän kaiken voisivat estää.

Naton-jäsenmaiden ratifiointikierroksesta ei ole tulossa selvästikään nopea tai helppo, vaan kenties hyvinkin vaikea. Joka tapauksessa ennen Suomen eduskunnan varsinaista liittymispäätöstä, ratifiointipäätöstä, on Suomessa ehdottomasti järjestettävä kansanäänestys. Silloin tilanne on todennäköisesti rauhallisempi ja kansalaiset voivat aidosti arvioida Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista ratkaisua ja vaikuttaa siihen. Nyt tähän ei ole annettu aikaa ja mahdollisuutta. Ei ole annettu, ja se on hyvin surullista.

Kiitos!

Puheenvuoro keskustelussa koskien Nato-jäsenyyden hakemista (VNS 1/2022vp ja VNS 3/2022vp), 17.5.2022.

Edustaja Mustajärvi teki keskustelussa esityksen, jota edustaja Yrttiaho kannatti:
”Suomi ei hae sotilaslitto Naton jäsenyyttä, vaan pysyy myös jatkossa sotilaallisesti liittoutumattomana. Vain sotilasliittojen ulkopuolella Suomella on mahdollisuus pysyä suursodan syttyessä sotatoimien ulkopuolella.”

Eduskunta päätti yhtyä äänin 188-8, 3 poissa valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan Suomi hakee Nato-jäsenyyttä.