”Viime vuonna hyväksyttyihin ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon ja puolustuspoliittiseen selontekoon sekä Marinin hallituksen ohjelmaan on kirjattu seuraavat lauseet:

”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa”.

”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on ehkäistä Suomen joutuminen sotilaallisen konfliktin osapuoleksi.”

Näillä lauseilla määritellään Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja. Linja on tehty kestämään. Sen muuttaminen yhden kevään mieltenkuohussa hirveällä kiireellä on täysin tarpeetonta ja vastuutonta, jopa vaarallista.

Suomeen ei kohdistu minkäänlaista sotilaallista uhkaa Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi. Tämän toteaa valtiojohto ja tämän toteavat sotilaat. Sotilaallista uhkaa ei ole kohdistunut Suomeen lähes 80 vuoden liittoutumattomuuden ajanjaksolla. Ei siis kohdistu nytkään ja syy on yksinkertainen: sotilaallinen liittoutumattomuus on vakauttava valinta.

Jos Suomi hakee sotilasliitto Naton jäsenyyttä, tilanne muuttuu. Silloin Suomen 1340 kilometrin itärajasta tulee Venäjän ja Naton välinen raja. Jännitteet kasvavat silloin koko Euroopassa ja Ukrainan sota saattaa eskaloitua ja laajeta.

Naton jäsenenä Suomesta tulee osa Yhdysvaltojen johtamaa sotilasblokkia, jonka sotilaallinen voima ja uhka nojaavat ydinaseisiin. Naton ydinasepolitiikka koskee jäsenenä myös Suomea. Pääministeri Marin ja puolustusministeri Kaikkonen ovat jo todenneet, että ehtoja ei jäsenyydelle edes pidä pyrkiä asettamaan.

Naton johtovaltio on Yhdysvallat. Jäsenvaltiot eivät ole tasa-arvoisia de facto, vaikka de jure niin esitetään. Yhdysvaltojen edut ratkaisevat Naton politiikan, myös sen, mitä milloinkin ovat ne 5. artiklan mukaiset turvatakuut ja onko niitä lainkaan.

Natossakin Suomen puolustus nojaisi omaan armeijaan, mutta uhkat olisivat moninkertaiset. Seurauksena sotilsmenot kasvavat. Ne ovat aina jostain pois. Jännitteiden lisääntyminen Euroopassa heikentää jo nyt taloutta monin tavoin. Lisäeskalaatio Suomen Nato-jäsenyyden myötä syventää kierrettä. Seurauksena ovat työttömyyden kasvu, julkisen talouden – sosiaaliturvan ja palveluiden – leikkaukset ja tavallisten ihmisten toimeentulon heikentyminen.  

Suomessa on käynnissä voimakas kampanja Nato-jäsenyyden puolesta. Se alkoi jo viime syksynä, mutta sota tarjosi tilaisuuden, jota jäsenyyttä pitkään ajaneet voimat yrittävät nyt käyttää hyväksi seurauksista välittämättä.

Vasemmistoliiton tehtäväksi on jäänyt toimia järjen äänenä. Toivon, että puolue kestää paineet eikä tingi linjastaan vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Tämän kevään tapahtumiin Suomessa palataan vielä, kun mielten kuohu tasaantuu.

Kiitos!”

Puheenvuoro Vasemmistoliiton puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksessa 7.5.2022.