Arvoisa puheenjohtaja,

Kaupunginvaltuustolle esitetään nyt salaisella listalla uuden Musiikkitalon toteuttajan valintaa. Käytännössä tehdään hankintapäätös. Pormestari Arve on todennut, että hankintapäätöksen myötä talon paikka ja samalla siis asemakaava Aurajokirannan arvokkaaseen Itsenäisyyden aukion puistoon on sinetöity, samoin vasta valmistelussa oleva hankesuunnitelma ja ilmeisesti sitten myös rahoitus – mitä vain hinnaksi lopulta sitten kehdataankin esittää.

Ongelma tässä on siis tiivistetysti se, että rakennuspaikasta eli asemakaavasta ei ole päätöstä, hankesuunnitelmasta eli siitä mitä hankitaan ei ole päätöstä eikä päätöstä ole myöskään rahasta. Eihän silloin voi hankinnastakaan päättää!

Päätös Musiikkitalosta yritetään viedä läpi aivan päinvastaisessa järjestyksessä kuin hyvä hallinto ja kunnallinen demokratia edellyttäisivät. Keskustelu ja päätös kaavasta ja hankesuunnitelmasta yritetään lukita näin jo ennakolta ja samalla sitouttaa päättäjät kustannuksiin, joista ei ole mitään tietoa. Tämä on vedätys vailla vertaa. Mitään näin härskiä ei Turussa ole nähty sitten toriparkkipäätöksenteon.

Nyt vaarannetaan arvokas kaupunkikuva, Aurajokirannan puisto sekä julkiset varat. Mutta vaarannetaan myös orkesteritoiminnan tulevaisuus. On nimittäin erittäin todennäköistä, että Itsenäisyydenaukiolle ei saada laillista asemakaavaa ja koko hanke viivästyy oikeudessa kaatuvan kaavan myötä vielä vuosilla. Voimassaolevassa kaavassa alue on suojeltu puisto. Puisto on siis katsottu niin arvokkaaksi, että se on suojeltu, ei vain merkitty kaavaan puistoksi. Kaava on kohtalaisen tuore, vuodelta 2013. Kyse on Kansallisen kaupunkipuiston osasta. Muita tontin ongelmia ovat yleinen ahtaus, liikenneongelmat, savipohja sekä tietysti ympäröivät kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti arvokkaat rakennukset: kaupunginteatteri, Väinö Aaltosen museo ja Valtion Virastotalo. Aivan tämän kokonaisuuden alla virtaa Aurajoki, jonka ranta-alue asettaa omat haasteensa asemakaavalle. On melkein mahdoton keksiä paikkaa, joka olisi yhtä vaikea kaavoittaa nyt aiottuun käyttöön – laillisesti.

Hämähäkkitontti ei ole sen parempi. Rakentaminen tuhoaisi Samppalinnan puistoa sekä kaupunkikuvaa ja kallioon rakentaminen on kustannuksiltaan täysin arvaamatonta. Tulevassa tiukassa äänestyksessä tätä vaihtoehtoa kuitenkin tuen, jos voin sillä Itsenäisyydenaukion katastrofin estää. Tässä vaihtoehdossa hankinta siis keskeytettäisiin ja valmisteltaisiin uudelleen tälle tontille. Tänä aikana keskustelu kuitenkin jatkuisi ja toivon mukaan järki lopulta voittaisi. Pormestari Arven ja kumppaneiden toimeenpanema vedätys ei ehkä onnistuisi.

Järkevintä olisi peruskorjata nykyinen konserttitalo Aninkaistenmäellä. On annettu kuva, että rakennus olisi jollain lailla liian huonokuntoinen ja orkesterin käyttöön sopimaton. Tästä ei ole kunnon evidenssiä esitetty. Vielä 2017 ja 2018 kaupunginhallituksessa olivat esillä ja eteenpäin menossa suunnitelmat rakennuksen peruskorjauksesta ja laajentamisesta. Hinta-arvio oli vain noin 40 miljoonaa, kun uudisrakennus olisi 70-100 miljoonaa euroa (lisäksi maanalaisten parkkitilojen rakentamisen kustannukset). Parkkitilat nykytalolle Aninkaistenmäellä olisivat valmiina Puutorin alla. Niistä voitaisiin helposti järjestää kulku konserttitaloon.

Peruskorjaussuunnitelmissa soittajien sosiaali- ja harjoitustilat, logistiikka ja jopa uusi 200-300 hengen banketti- tai monitoimisali oli saatu sovitettua viereisen ammatti-instituutin tiloihin. Pääsalin esiintymistilojakin oli saatu parannettua. Ammattikoulurakennuksethan ovat olleet elimellinen osa konserttitalon kokonaisuutta alunperinkin. Peruskorjaussuunnitelmissa ne kytkettäisiin historialliseen yhteyteensä arvokkaalla tavalla. Tehtäisiin kunniaa Göteborgin kaupungin lahjakirjasta lähteneelle 50-luvun upealle kulttuuri- ja sivistyshankkeelle.

Muutaman viime vuoden aikana on kuitenkin alkanut silmitön lobbaus uudisrakennuksen puolesta ja rakennuksen sijoittamisesta jokirantaan. Sen takana ovat ennen kaikkea kokoomuksen taustaryhmät, isot rakennusliikkeet. Ne tästä hyötyvät. Ne saavat urkakan, jolla verovaroja voi lypsää loputtomasti, ne saavat kansallisen tason referenssin ja sokerina pohjalla koeteltua ylipäätään puisto- ja suojelukaavojen kestävyyttä. Näin rakennusliikkeet käyvät päin viimeisiä murtamattomia kaupunkiympäristön ja kulttuurishistorian suojelun barrikaadeja tässä Suomen vanhimmassa kaupungissa.

Arvoisa puheenjohtaja,

On ymmärrettävää, että orkesteri hyppää tietysti siihen junaan, joka näyttää etenevän nopeimmin. Se haluaa hyvät tilat nopeasti. Edelleen kuitenkin nopein ja verovarojen käytön sekä kaupunkiympäristön kannalta vastuullisin ratkaisu olisi korjata nykyinen konserttitalo.

Parasta aikaa kaupunki kuitenkin yrittää myydä tätä Göteborgin kaupungin lahjoituksella aikanaan mahdollistunutta rakennusta yksityisille. Se ei tule kaupaksi menemään. Ottaakohan kukaan edes ilmaiseksi… Rakennus on maakuntakaavalla suojeltu. Ostajan olisi välttämättä käytettävä rakennusta nykyisenkaltaiseen toimintaan eikä sellaiseen riitä kaupalliselta pohjalta millään mahdollisuuksia ja yleisöjä tämän kokoisessa kaupungissa. Talo jää siis veronmaksajien käsiin ja maksettavaksi, vaikka uusi jonnekin tulisikin.

Arvoisa puheenjohtaja,

Musiikkitalon vääntäminen jokirantaan kaupunkikuvan, kaupunkiympäristön ja kaikille avointen virkistysalueiden pilaamisesta sekä aikataluriskeistä, hyvästä hallinnosta, demokratiasta ja julkisista varoista välittämättä on niin härskiä, että tämä episodi kaupungin päätöksenteossa tullaan muistamaan toriparkin veroisena törkeytenä ja kupruna.

Kiitos!

Puheenvuoro Turun kaupunginvaltuuston kokouksessa 18.10.: ”Hankintapäätös” koskien Turun konserttitalon uudisrakennushanketta.