Arvoisa puhemies,

Uusien monitoimihävittäjien hankinta on ylivoimaisesti suurin yksittäinen Suomen julkista taloutta heikentävä menoerä kehyskaudella. Konevalmistajat ovat jättäneet tarjouksensa, mutta niiden sisällöstä ei ole kerrottu julkisuuteen juuri mitään. Ei edes koneiden lukumäärää muiden kuin Boeingin ja Saabin osalta. Puolustusministeriö jatkaa kuurupiiloaan. Nyt olisi ministeri Kaikkosen korkea aika tulla julkisuuteen ja kertoa edes tarjottujen koneiden määrä. Näyttää ilmeiseltä, että elinkaarikuluineen jopa 30 miljardin hankinnan sisällöstä saadaan tarkempaa tietoa vasta, kun valtioneuvosto on hankintapäätöksen joskus loppuvuodesta tehnyt. Ensin pantiin eduskunta päättämään tilausvaltuudesta ilman käsitystä siitä, mitä tilataan ja mikä on lopullinen hinta, ja sitten tämä. Aivan uskomatonta toimintaa.

Tämä hallitus on kaudellaan nostanut puolustusmenoja 54 prosenttia, noin kolmesta miljardista noin viiteen miljardiin. Yksin hävittäjähankinta painaa palvelu- ja sosiaaliturvamenoja jopa puolellatoista miljardilla vuodessa, kehyskaudella lähes viidellä miljardilla. Mukana eivät edes ole kustannustason tarkistukset. Suomi on jo ennen HX-hankkeen toteutumista puolustusmenojen kasvulla mitaten Länsi-Euroopan kolmonen. Asukasta kohden lasketut puolustusmenot olivat vuonna 2020 maailman 16. suurimmat. (Sipri 2021)

Suunnaton asevarustelun kasvu keskellä talous- ja koronakriisiä on tosiasia. HX-hanketta olisi edelleen syytä ja aivan mahdollista lykätä ja harkita uudelleen.

Puhemies,

Hallituksen puoliväliriihen tulos on työntekijöiden ja työttömien näkökulmasta pettymys. Uudet leikkaukset työttömyysturvaan eläkeputken poiston päälle uhkaavat edelleen – myös ansiosidonnaisen porrastaminen.

Alkusoittona on niin sanottu ansiosidonnaisen ”euroistaminen” eli työssäoloehdon muuttaminen tuntiperusteisesta ansioperusteiseksi. Tässä häviävät pienipalkkaiset ja pätkätyöläiset. STM:n työryhmäraportin mukaan työssäoloehdon tulorajan ollessa 844 euroa, päivärahan taso heikentyy kaikilla saajilla keskimäärin 1,0 – 2,4 % ja siinä ryhmässä, jonka työssäoloehto täyttyy lyhyistä työsuhteista jopa 3,9 – 6,3 %.

Hallitus aikoo myös lisätä työvoiman tarjontaa kaksinkertaistamalla ns. työperäisen maahanmuuton jopa 50 000:lla kuluvan vuosikymmenen aikana. Ulkomaisen työvoiman määrän lisääminen tähdännee hoitajapulan ratkaisemiseen ihan muilla keinoilla kuin hoitajaliittojen esittämällä palkkaohjelmalla tai koulutuksella. Toinen tavoite lienee Fennovoiman ydinvoimalahankkeen tulevan työvoimatarpeen tyydyttäminen.

Työnantajat ovat ilmoittaneet sopivansa työehdoista jatkossa paikallisesti ja pyrkivänsä siis käytännössä työehtojen yleissitovuuden murtamiseen. Tämä yhdistettynä työvoiman lisääntyvään tarjontaan työttömyysturvaa heikentämällä ja halpatyötä lisäämällä luo työnantajien kannalta ihanteellisen tilanteen. Palkat ja työehdot joustavat alaspäin.

Puhemies,

Työttömyysturvan heikentäminen johtaa työnantajan maksuvastuiden kevenemiseen ja työntekijän omavastuun kasvamiseen. Ministeri Vanhanen täällä kiitteli, että yritysverotus ei kiristy ja uusia yritystukia on edelleen luvassa. Harkinnassa on tukikaton korotus jopa 10 miljoonaan per yritys. Eikö mikään riitä?

Toivottavasti edes yritysten kustannustukiin saadaan viimein mukaan työllistämisvelvoite ja osingonmaksun rajoitus, että tuet eivät valuisi omistajille. Toivon, että hallitus tarttuu tosissaan myös lakihankkeisiin, joilla työntekijöiden etuja ja oikeuksia vahvistetaan työehtosopimusjärjestelmän heiketessä.

Kiitos!

Puheenvuoro lähetekeskustelussa koskien valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022 – 2025 (VNS 3/2021vp)