Turun kaupunginvaltuusto sai toukokuun kokouksessa eteensä Logomon sillan ylittyneen budjetin. Valtuustolle esitettiin, että veronmaksajien rahaa käytettäisiin 21,6 miljoonaa euroa, neljä kertaa enemmän kuin alunperin tähän ratapihan ylittävään siltaan piti kulua. Esitin hylkyä, tässä asiassa jo neljännen kerran, mutta esitys hävisi 11-52.

Ensimmäisessä valtuustokäsittelyssä lokakuussa 2018 haluttiin nostaa siihen asti kiinteistöliikelaitoksen syövereissä piilossa paisunut budjetti 8,5:stä 13,5 miljoonaan. Siltaa ajaneiden kokoomuksen, vihreiden ja sdp:n ainut argumentti oli silloinkin, että ”eihän sitä voi keskenkään jättää”. Tuolloin 2018 ratapihalla ei juuri rakenteita ollut, vain betonianturat, ja laskujakin oli lankeamassa ”vasta” viidellä miljoonalla. Olisi kannattanut lopettaa, kuten tuolloin esitimme. Kului vuosi, ja hinnaksi esitettiin yli 16 miljoonaa, vuosi lisää ja rakennusliike oli esittänyt uusia laskuja, hinta 19,5 miljoonaa. Esitimme hylkyä, mutta enemmistö hyväksyi, ”eihän sitä voinut keskenkään jättää”.Nyt kerta oli siis jo neljäs, mutta 21,6 miljoonaakaan ei näytä riittävän. ”Eihän sitä voi keskenkään jättää”.

Vasemmistoliitto on äänestänyt näitä korotuksia vastaan valtuustossa joka kerta. Logomon silta on kupru vailla vertaa, härskiä rahastusta, josta hyödyn korjaa rakennusliike, ja josta vastuussa ovat kokoomus, vihreät ja sdp. Se on yhdessä Kakolan funikulaarin kanssa kuitenkin vasta enne siitä, mitä tuleman pitää: musiikkitalo, raitiotie, Itäharjun kansi, sataman jättiterminaali, areena- ja elämyskeskus… ”Eihän niitäkään voi kesken (eli suunnittelupöydälle) jättää”, kun on jo rakennusliikkeille luvattu. Näiden hankkeiden vuoksi leikataan kaupungin käyttötalouden menoja, jotta voidaan ottaa uutta velkaa.

Valtuusto on syksyllä 2019 hyväksynyt 59 miljoonan leikkaus- ja yksityistämisohjelman, jota sanotaan ”sopeuttamisohjelmaksi”, ja jonka työnimi kuului ”kasvuohjelma”. Kokoomuksen ja kumppaneiden politiikkana on, että ”vetovoimahankkeilla” saadaan kasvua, jolla kaupungin talous pelastuu. Eli kaupunkilaisten arkisten palveluiden kannalta tarpeettomia satojen miljoonien suurhankkeita lainaksi toteuttamalla ja palveluita lainanmaksukyvyn ylläpitämiseksi leikkaamalla lisätään kaupungin vetovoimaa, ”investorit lähtevät liikkeelle” ja saadaan kaupunkiin ns. hyviä veronmaksajia.

Kuulostaako konkurssipolitiikalta? Sitähän se on. Unohtuu, että hyvät peruspalvelut lähellä asuinpaikkaa ovat tärkein vetovoimatekijä, sen lisäksi, että juuri niiden järjestäminen on kunnan ydintehtävä – eivät ökyhankkeet ja rakennusliikkeiden ruokkiminen. Vauhti on vain kiihtynyt sen 15 vuoden aikana, jonka kokoomus on kaupunkia johtanut. Nyt puhutaan jo ihan avoimesti, miten tämä politiikka aiotaan vaalien jälkeen tuoda keskeiseksi osaksi pormestarisopimusta, uudessa uljaassa pormestarien Turussa. Kansa kaikkivaltias, anna meille vaaleissa riittävästi viisautta, että tältä välttyisimme!