Kelan johdon bonusjärjestelmä tulee peruuttaa – huomio toimeentulotuen kriisin ratkaisemiseen

Kirjallinen kysmys Kansaeläkelaitoksen johdon bonusjärjestelmästä ja toimeentulotukiasiakkaiden oikeuksien turvaamisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Kansaneläkelaitoksen hallitus on päättänyt ottaa käyttöön kannustinpalkkiojärjestelmän (HS 23.2.2021). Järjestelmän piiriin kuuluu Kelan 10-jäseninen johtoryhmä.

Kela on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, mutta eduskunnan alainen siten, että toimintaa valvoo eduskunnan asettama valtuusto. Lain mukaan Kansaneläkelaitoksessa on pääjohtaja ja enintään viisi johtajaa, jotka tasavallan presidentti nimittää valtuutettujen esityksestä. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvaa koskevista tehtävistä säädetään etuuksia koskevissa eri laeissa.

Kansaneläkelaitoksen johdon bonusjärjestelmä palkitsee johtoa tietyin mittarein, joita ensimmäisen kokeiluvuoden 2021 aikana kehitetään. Kokeilun alkaessa kannustinpalkkio on enimmillään 0,6 prosenttia vuosipalkasta. Kelan pääjohtajan palkka on noin 18 000 euroa kuukaudessa, josta laskettuna bonus olisi noin 1300 euroa. Ilmeisenä tavoitteena Kansaneläkelaitoksella on pysyvän kannustinpalkkiojärjestelmän käyttöön ottaminen. Ministeriöissä ja valtionhallinnossa on käytössä tulos- ja kannustinpalkkiojärjestelmiä. Vuonna 2018 tulospalkkioita valtiolla sai noin 4 680 henkilöä. Tulospalkkioiden osuus niitä saaneiden säännöllisen työajan ansiosta oli keskimäärin 4,7 %. Luvuissa ei ole eriteltynä eri henkilöstöryhmiä ja onkin todennäköistä, että johdon palkkiot ovat yleisesti tätä tasoa suuremmat. Valtionyhtiöissä tulos- ja kannustinpalkkiojärjestelmät mahdollistavat johdolle useiden kymmenien prosenttien lisäansiot. 

Kansaneläkelaitoksen hallituksen puheenjohtaja perustelee bonusjärjestelmää koskeva päätöstä Helsingin Sanomissa seuraavasti: ”Uusi järjestelmä mahdollistaa Kelan johdolle selkeämmän tavoitteenasettelun ja tuloksellisuuden mittaamisen. Tavoitteet liittyvät esimerkiksi toimintamenojen budjetissa pysymiseen, asiakaspalveluun, henkilöstön tyytyväisyyteen, yhteiskunnalliseen asemaan ja niin edelleen.”

Aihetta toiminnan korjaamiseen todella on. Kansaneläkelaitoksen toiminta on ajautunut kriisiin toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirryttyä kunnilta Kelan vastuulle vuonna 2017. Jo ennen siirtoa, Kelan asiakaspalvelu oli monin paikoin heikentynyt merkittävästi. Toimeentulotuen siirron vaikutuksia ja onnistumista arvioineen Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) arvio siirrosta on tyly. Se kertoo tarkastuskertomuksessa 1/2020, että vuonna 2019 perustoimeentulotuen käsittelyn välittömät kustannukset olivat lähes 100 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 käsittely työllisti noin 1 500 henkilöä. Lain valmisteluvaiheessa arvioitiin, että kustannukset olisivat noin 32 miljoonaa euroa ja käsittely työllistäisi noin 750 henkilöä. Lakia säädettäessä tästä rajusta rakenteellisesta alibudjetoinnista varoittaneita asiantuntijoita ei huomioitu.

Toimeentulotuen siirto on siis ollut Kelassa merkittävästi lakiesityksessä aikanaan arvioitua kalliimpaa. ”Yksilöllisen tarveharkinnan säilyttäminen perustoimeentulotuessa edellyttää toimeenpanevaa henkilöstöä arvioitua enemmän. Uudistus on lisännyt Kelan ohella myös muiden viranomaisten työtä, mikä välillisesti lisää toimeenpanon muutoksesta aiheutuvia kustannuksia”, VTV toteaa. ”Perustoimeentulotuen Kela-siirto heikensi myös sosiaalityön ja taloudellisen tuen välistä yhteyttä, koska sosiaalityötä tehdään kunnissa, ja siihen kytkeytyvä perustoimeentulotuki siirrettiin hoidettavaksi kansallisella tasolla. Tämän myötä mahdollisuudet ehkäistä pitkäaikaisten toimeentulotukiasiakkuuksien syntymistä ovat heikentyneet”, VTV toteaa tarkastuskertomuksessaan.

Toimeentulotuen siirto kiihdytti entisestään Kansaneläkelaitoksen toiminnan tehostamista. Käytännössä asiakaspalvelu on heikentynyt edelleen ja konttoriverkosto ja palveluajat supistuneet. Koronavuosi on tuonut asiointiin monenlaisia lisävaikeuksia ja konttoreita on pidetty myös suljettuina. Asiointi Kelassa on vaikeutunut tai käynyt ajoittain jopa mahdottomaksi. Apulaisoikeuskansleri on tammikuussa 2021 kiinnittänyt huomiota perustoimeentulotuen päätösten laadun heikkenemiseen ja asiakkaiden oikeuksien toteutumatta jäämiseen (OKV/26/70/2020).

Käynnissä on keskustelu täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen siirtämisestä kunnilta Kelalle. Tätä on ehdottanut mm. ex-pääjohtaja Elli Aaltonen. Sosiaalialan järjestöt ovat esittäneet asiasta huolensa. Esimerkiksi Talentia (15.2.2021) vastustaa siirtoa. Järjestön mukaan: ”Kela on ensisijaisesti sosiaalivakuutuslaitos. Sen ratkaisut eivät pohjaudu yksilölliseen sosiaalihuollolliseen harkintaan toisin kuin kuntien täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki.”

Talentia katsoo, että ”koko toimeentulotuen siirto Kelalle edellyttäisi merkittäviä muutoksia sen henkilöstörakenteeseen ja toimintatapoihin. Toimeentulon yksilöllistä harkintaa sisältävien päätösten tekeminen edellyttää osaavaa sosiaalialan henkilökuntaa samalla tavalla kuin kunnissa on nyt.” Onkin selvää, että koska Kelalla on suuria vaikeuksia myöntää nykyistä perustoimeentulotukea, ei koko toimeentulotuen siirrosta sen vastuulle pitäisi edes puhua.

Koronarajoitusten aikana toimeentuloon sekä sosiaaliseen ja terveydelliseen hyvinvointiin liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet ja Kelassa työmäärät kasvavat todennäköisesti edelleen. Kelan hallituksen puheenjohtajan päinvastaisista väitteistä huolimatta (HS 23.2.), johdon bonusjärjestelmä aiheuttaa kustannuksia muodostuessaan pysyväksi. Johdolla ei edes ole todellisia mahdollisuuksia korjata asiakaspalvelun laatua resurssien käyttöä tehostamalla, niin kuin kannustinpalkkion avulla uskotaan käyvän.

Ratkaisun Kelan kriisiin tuovat vain merkittävät lisäresurssit asiakaspalvelun parantamiseen, osaavaan henkilöstöön ja myös konttoriverkostoon. Resursseja ei tule suunnata johdon lisäpalkitsemiseen nyt julki tulleen bonusjärjestelmän perustamisen muodossa. Resurssit tulee suunnata perustoimintaan. Bonusjärjestelmän käyttöönotosta tulisi jo eduskunnan alaisen Kansaneläkelaitoksen toiminnan yleisen hyväksyttävyyden nimissä luopua.


Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Pidättekö perusteltuna, että Kansaneläkelaitoksen johdolle on otettu käyttöön kannustinpalkkiojärjestelmä, vaikka mm. toimeentulotukipäätösten tekeminen ja asiakkaiden oikeuksien toteutuminen on perusresurssien niukkuuden vuoksi kriisissä?

Miten Kansaneläkelaitoksen asiakaspalvelun laatua parannetaan niin, että mm. toimeentulotukiasiakkaiden oikeus viimesijaiseen turvaan toteutuu?

Onko hallituksen tarkoituksena siirtää täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki Kansaneläkelaitoksen vastuulle?

Helsingissä 23.2.2021

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Johannes Yrttiaho [vas.]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s