Puhemies!

Yhdysvallat perusti toisen maailmansodan jälkeen sotilasliitto Naton omaksi puolustuksekseen, tarkoituksena pitää sodat merten takana, pois omalta alueelta. Tämän strategian toteuttamiseen Yhdysvallat tarvitsi ja tarvitsee avukseen pikkuvaltioita. Natossa ei ole kyse näiden valtioiden turvallisuudesta, kuten uskotellaan, vaan nimenomaan Yhdysvaltojen turvallisuudesta, sen varmistamisesta.

Tällä hetkellä Yhdysvallat pyrkii vaikuttamaan kaikkiaan noin 140:en maailman maahan strategisen tavoitteensa toteuttamiseksi. Yksi näistä maista on Suomi, jonka hävittäjähankinnan ytimessä ovat Yhdysvaltain edut. Suomen puolustusministeriö harhauttaa eduskuntaa väittämällä, että kyse olisi Hornetien suorituskyvyn korvaamisesta. Todellinen tavoite näyttää olevan lisätä merkittävästi ilmavoimien suorituskykyä tulevien 40 vuoden aikana.

HX-hankkeen hinnasta, sisällöstä ja vaikutuksesta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ei Suomessa keskustella.

Yhdysvaltain Foreign Military Sales -järjestelmä varmistaa, että maa ei myy tärkeimpiä asejärjestelmiään kuin sellaisille valtioille, jotka ovat sen kanssa liittosuhteessa tai jotka käyttävät aseita Yhdysvaltojen eduksi. Tällainen järjestelmä ovat Suomen ilmavoimien nykyiset Hornetit ja tällaisia ovat myös Super Hornet ja F-35, joista etenkin jälkimmäistä sotilaat niin kiivaasti Suomelle havittelevat.

Suomen puolustuksen kannalta monitoimihävittäjien hankinta on tarpeeton, maan turvallisuuden kannalta haitallinen. Tositilanteessa hyökkäysaseiksi tarkoitetut koneet eivät edes kykene uhkaamaan sitä maailman kehittyneintä ohjusteknologiaa ja mittavaa ohjusarsenaalia, joka Venäjällä on hallussaan; päinvastoin Yhdysvaltain eduista lähtevä varustautuminen on omiaan horjuttamaan Suomen lähialueiden vakautta ja heikentää pahasti maan turvallisuusasemaa.

HX-hanke olisi siis niin ulko- ja turvallisuuspoliittisten kuin myös taloudellisten syiden vuoksi syytä keskeyttää ja arvioida uudelleen ensi vaalikaudella.

Puhemies,

Suomi liitettiin osaksi Yhdysvaltain sotilaallista strategiaa 90-luvun alussa kolmella keskeisellä askeleella: Hornet-kaupalla 1992, kutsumalla Suomi Naton NACC-alajärjestön tarkkailijajäseneksi ja vuonna 1994 allekirjoitetulla Nato-kumppanuussopimuksella. Kaikissa vaiheissa Suomen eduskunta pidettiin pimennossa tai se sivuutettiin kokonaan.

Hornetien hinnasta ja koko hankkeesta annetiin eduskunnalle ja hallitukselle väärää tietoa. NACC:n tarkkailijajäsenyyteen liityttiin yksipuolisella Naton kutsulla. Kumppanuussopimuksen allekirjoitti silloinen ulkoministeri Haavisto (kesk.), ilman valtuutusta hallitukselta, ilman eduskunnan hyväksyntää.

Puhemies,

Yhdysvaltain tavoitteena on koota pohjoismainen liittokunta valvomaan sen etuja arktisella alueella Venäjää vastaan. Tätä tavoitetta palvelevat jo 90-luvulla otetut askeleet, vuonna 2014 allekirjoitettu isäntämaasopimus ja Pohjoismaiden välillä viime aikoina solmitut puolustusyhteistyötä koskevat sopimukset.

Epäviralliset ohjelmat, yhteisymmärryspöytäkirjat ja aiejulistukset ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikassa syrjäyttäneet eduskunnan ratifioimat sopimukset. Vaikka näiden asiakirjojen asema on epävirallinen, niitä noudatetaan kuin sitovia kansainvälisiä sopimuksia.

Marinin hallitus toimii ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla kuten lukuisat edeltäjänsä. Se on täysin sotilaiden säännöstelemän tiedon varassa, vähintäänkin haluton puuttumaan asioiden kulkuun.

Puhemies,

Joe Biden linjasi jo tammikuussa Foreign Affairs -lehdessä omaa ulkopolitiikkaansa, mikäli hänestä tulee Yhdysvaltain seuraava presidentti. Biden on lämmittänyt uudelleen republikaani John McCainin yli kymmenen vuoden takaisen esityksen ”demokraattisten valtioiden liitosta”, joka toimisi YK:n sisällä tai rinnalla sen asemaa entisestään heikentäen. Liittokunta olisi suunnattu etenkin Venäjää ja Kiinaa vastaan. Tuollaisen liittokunnan luomisesta ja jäsenyydestä Suomen tulee pysytellä irti. Järjesteillä on ilmeisesti jo asiaa koskeva huippukokous.

Puhemies, vielä aivan lopuksi,

Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa näytetään vihreää valoa myös määräenemmistöpäätöksiin siirtymiselle EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

EU:n muut jäsenmaat, jotka ovat pääosin myös Nato-maita, voisivat uuden mekanismin avulla syrjäyttää Suomen kansalliset edut.

Pidän tätäkin kehitystä erittäin huolestuttavana.  -Kiitos!


Puheenvuoro lähetekeskustelussa Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta VNS 4/2020