Arvoisa puhemies,

Hallitus esittää, että Suomi jatkaisi osallistumista Irakin ns. koulutusoperaatioon, tällä kertaa vuoden 2021 loppuun.

Osallistumista on pidennetty vuoden pätkissä siitä saakka, kun Suomi on Irakin operaatioon osallistunut eli vuodesta 2015.

Loppua ei ole näkyvissä; päinvastoin vaikuttaa siltä, että Marinin hallitus on laajentamassa Suomen osallistumista Yhdysvaltain johtamaan sotilaalliseen operaatioon vielä nykyisestä. Päätökset on tarkoitus tehdä Naton puolustusministerikokouksessa helmikuussa 2021.

Osallistumisen laajentaminen on ongelmallista kahdesta syystä. Ensinnäkin siksi, että irakilaiset suhtautuvat hyvin kriittisesti ulkomaalaisten joukkojen läsnäoloon maassa. Irakin parlamenttihan vaati kaikkien ulkomaalaisten sotilaiden poistumista maasta tämän vuoden alussa. Toinen ongelma on, että operaation luonne näyttää olevan muuttumassa siitä, miksi se kuusi vuotta sitten perustettiin.

Kun Yhdysvaltain johtama liitto muodostettiin vuoden 2014 syyskuussa, perusteluna oli tarve luoda Isisin vastainen rintama. Suomi liittyi koalitioon samana vuonna.

Terroristijärjestö Isis oli julistanut perustaneensa Irakin ja Syyrian alueelle kansainvälisen islamilaisen kalifaatin. Isis oli valtaamassa suuria alueita sekä Irakista että Syyriasta. Näytti mahdolliselta, että terroristijärjestö oli saamassa haltuunsa kokonaisia valtioita, joissa asuu kymmeniä miljoonia ihmisiä. Isisistä olisi näin tullut valtiollinen toimija.

Yhdysvallat julisti Isisin voitetuksi terroristijärjestön menetettyä maa-alueensa Irakissa joulukuussa 2017.

Lokakuussa 2019 Turkki aloitti hyökkäyksen Syyrian kurdialueille. Trumpin hallinnon sallima hyökkäys avasi uusia toimintamahdollisuuksia Isisin maan alla olleille terroristisoluille ja muille jihadistiryhmille. Seurauksena Isis tekee jälleen sotilaallisia iskuja lähes päivittäin sekä Irakissa että Syyriassa. Se ei kuitenkaan enää ole samanlainen uhka kuin muutama vuosi sitten.

Selonteko vaikenee Turkin hyökkäyksen vaikutuksista. Ehkäpä siksi, että Irakin kurdialue, jossa suomalaiset ovat kouluttaneet kurditaistelijoita, on paitsi Yhdysvaltain myös Turkin läheinen liittolainen.

Selonteoissa on vuosi toisensa jälkeen vaiettu kurditaistelijoiden koulutukseen liittyvistä ongelmista. Kurdialueen sisäinen ja kurdiryhmien keskinäinen valtataistelu, korruptio, muihin etnisiin ryhmiin kohdistuva syrjintä ja ongelmat keskushallinnon kanssa sekä suhteet Turkkiin ja Irakin vuoristoalueilla toimiviin kurdeihin sivuutetaan vaieten.

Arvoisa puhemies,

Irakin operaation luonteen muuttuminen tunnustetaan selonteossa epäsuorasti.

Selonteko toteaa, että ”Irak on joutunut entistä hankalampaan asemaan Yhdysvaltojen ja Iranin välienselvittelyssä ja tämä on heijastunut Iran-mielisten shiiamilitioiden tekemien iskujen merkittävänä lisääntymisenä.  Kehityskulku sai alkunsa vuodenvaihteessa, jolloin voimankäyttö Yhdysvaltojen ja Iran-mielisten shiiamilitioiden välillä lisääntyi.”

Suomalaiset ovat nyt Irakissa mukana muuttuneessa operaatiossa, jonka tavoitteena on estää ”Iran-mielisiksi” luonnehdittujen shiiapuolueiden asemien vahvistuminen.

Tavoitteen, jota Suomen ulkopoliittinen johtokin näyttää seuraavan, on asettanut presidentti Trumpin hallinto, joka koko olemassaolonsa ajan on pyrkinyt kokoamaan Iranin vastaista liittoutumaa.

Yhdysvallat murhasi Irakissa viime tammikuussa presidentti Trumpin määräämällä ohjusiskulla iranilaisen kenraali Suleimanin. Iran vastasi iskuun. Suleimani oli Iranin tasavallan korkeimman sotilasjohdon jäsen ja keskeinen henkilö Isisin kukistamisessa erityisesti Irakin alueella.

Iskulla Yhdysvallat haki yhteenottoa Iranin kanssa. Uuden sodan mahdollisuus Lähi-idässä oli käsin kosketeltava.

Marinin hallitus – etunenässä ulkoministeri Haavisto – tuomitsi kyllä Iranin iskut Irakiin, mutta ei Trumpin määräämää Suleimanin murhaa. Samoin toimi valitettavasti myös presidentti Niinistö.

Haavisto otti Irakin suurlähettilään puhutteluun, koska iskut vaaransivat myös suomalaissotilaiden turvallisuuden, mutta Yhdysvaltojen suurlähettilästä Haavisto ei ottanut puhutteluun.

Arvoisa puhemies,

Muutama päivä sitten Iranissa salamurhattiin iranilainen tiedemies. Maailmalla moni on pitänyt sitä Israelin ja Yhdysvaltain uusimpana yrityksenä suistaa Lähi-idän alue uuteen sotaan.

Onko Suomen johdossa kukaan sanonut iskusta mitään – ministerit, presidentti?

Puhemies,

Irakin sotilaallisella operaatiolla, johon Suomi osallistuu, ei ole YK:n valtuutusta.

Miksi Suomi sitten osallistuu vuodesta toiseen Irakin operaatioon ja miksi operaatiota on jopa tarkoitus laajentaa?

Suomalaisten mukanaolon todellinen syy selviää selonteon avainlauseessa sivulla kuusi. Se kuuluu: ”Samalla edistetään yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa”. Osallistuminen siis edistää Suomen ja Yhdysvaltain sotilasyhteistyötä.

Operaation laajentaminen on Yhdysvaltain ja Naton tahto. Uhkana on, että operaatio muuttuu osaksi Iranin vastaista liittoumaa, jota Yhdysvallat pyrkii rakentamaan.


Puheenvuoro lähetekeskustelussa koskien valtioneuvoston selonteko Suomen osallistumisen jatkamisesta Irak-operaatiossa, VNS 5/2020vp.