Valtion ensi vuoden talousarvioesitys sisältää sotilasmenojen 54 prosentin korotuksen. Määrärahat kasvavat noin 3,2 miljardista lähes 4,9 miljardiin euroon. Armeijalle annetaan kuluvaan vuoteen verrattuna 1,7 miljardia euroa lisää — tästä 1,5 miljardia Hornetit korvaavien hävittäjien HX-hankkeeseen, jossa Suomen ilmavoimille on tarkoitus hankkia 64 uutta hävittäjää. 

Mikään muu hallinnonala ei ehkä koskaan ole saanut tai tule saamaan tällaista määrärahojen prosenttikorotusta. Hävittäjähankkeeseen ensi vuodeksi osoitetulla 1 500 000 000 eurolla voitaisiin maksaa hoitajille koronalisää, parantaa vanhuspalveluiden hoitajamitoitusta, toteuttaa huoletta oppivelvollisuuden laajentaminen palauttamalla myös koulutusleikkausten sadat miljoonat eurot, voitaisiin auttaa kuntia, säilyttää leskeneläke ja eläkeputki, korottaa perusturvaa ja toimeentulotukea, tehdä eläkeläisille luvatusta vappusatasesta kertaheitolla totta. Näillä toimilla lisättäisiin suoraa kulutuskysyntää ja parannettaisiin työllisyyttä. Se olisi sitä paljon puhuttua elvyttävää talouspolitiikkaa, jonka toteuttamisesta maksetaan EU:lle nyt kaksin- ellei kolminkertaisesti se, mikä takaisin saadaan. 

Ensi vuoden talousarviolla ei lisätä vain ensi vuoden varustelumenoja vaan hyväksytään mahdollisesti syksyllä 2021 tehtävää hävittäjien hankintapäätöstä varten koko 10 miljardin tilausvaltuus. Eduskunta siis hyväksyy ennen joulua uusien hävittäjien hankinnan rahoituksen. Itse hankintapäätös jää hallituksen toimivaltaan. 

Hallitusohjelmassa on mainittu Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaaminen täysimääräisesti, mutta Yhdysvaltain puolustushallinnon lokakuussa julkistamien tietojen mukaan Suomelle myytävät uuden sukupolven hävittäjät ja niiden aseistus eivät korvaa, vaan kasvattavat Ilmavoimien suorituskykyä, ehkä jopa moninkertaistavat sen.

Hankinnalla väitetään olevan kiire. Hornetien käyttöikää voitaisiin kuitenkin pidentää useilla vuosilla, sillä koneille suunniteltu lentotuntien määrä on merkittävästi pienempi kuin niillä voidaan lentää ja koneita hankittaessa esitettiin. Hävittäjähankkeen siirtämistä puoltaa myös vuoden 2020 aikana tapahtunut talouden käänne. Suomalaisista 75 %:a kannattaa hävittäjähankinnan siirtämistä, selviää Kunnallisalan Kehittämissäätiön tutkimuksesta. Kyllä kansa tietää.

Poliitikot tuntuvat olevan kuitenkin kuuliaisempia sotilaille kuin valitsijoilleen. Kovin kuuliainen kenraaleille on maan hallitus, joka on ollut haluton puuttumaan hävittäjäkauppaan. Jos eduskunta hyväksyy hävittäjien tilausvaltuuden esitetyssä muodossa, on veronmaksajien piikki auki. Valtuuden mukaan hävittäjämenoja voidaan lisätä ”kustannustasomuutoksilla”. Koneisiin hankitaan aseistusta ”vain operatiivisen valmiuden aloittamiseen tarvittava määrä”. Pääesikunnan entinen suunnittelupäällikkö, eversti evp. Pertti Tervonen totesi Turun Sanomissa 19.9. julkaistussa mielipidekirjoituksessaan, että ”tilausvaltuudella saadaan vain lentävät lavetit ja muutama talli niitä varten”. Hankinnan päälle tuleviin elinkarikuluihin lasketaan käyttökustannusten lisäksi koneiden ase-, ohjelmisto- ja muut varustelupäivitykset, jotka voivat kohota arvoltaan sadoista miljoonista euroista miljardeihin. Elinkaarikuluiksi on kansainvälisiin esimerkkeihin perustuen arvioitu vähintään 30 miljardia euroa.

Vaihtoehtoja 64 hävittäjän hankinnalle ei ole selvitetty mm. voimakkaasti muuttuvia tulevaisuuden sodankäynnin uhkia vasten. Tällaisia ovat mm. miehittämättömät lennokit ja ohjukset. Puolustuksesta huolehtiminen kokonaisuutena, ei vain Ilmavoimien hävittäjien varaan rakentuen, olisi näitä uhkakuvia vasten erittäin perusteltua – tehokkaampaa ja edullisempaa.

Millaisiin uhkiin uusilla hävittäjillä varaudutaan? Yhdysvallat on 90-luvulta saakka luonut Pohjoismaista liittokuntaa, joka valvoisi sen etuja arktisella alueella Venäjää vastaan. Suomen puolustuksen kannalta hävittäjien hankinta on tarpeeton. Rauhanajan tunnistustehtäviin koneita riittäisi laivueellinen. Tositilanteessa hyökkäysaseiksi tarkoitetut koneet eivät edes kykene uhkaamaan sitä maailman kehittyneintä ohjusteknologiaa ja mittavaa ohjusarsenaalia, joka Venäjällä on hallussaan. Yhdysvaltain eduista lähtevä varustautuminen on omiaan horjuttamaan Suomen lähialueiden vakautta ja heikentää pahasti maan turvallisuusasemaa.

Johannes Yrttiaho
kansanedustaja

Kirjoitus on julkaistu Varsinais-Suomen Uusi Päivä -lehdessä, syksy 2020