”Arvoisa puhemies! Kuluttajahinnat kallistuivat euroalueella syyskuussa 10 prosenttia ja Suomessa 8,4 prosenttia Eurostatin ennakkotietojen mukaan. Hintojen yleiseen nousuun vaikuttaa vahvimmin energian kallistuminen, joka euroalueella oli syyskuussa 40,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan nähden. 

”Energian hinnannousun taustalla Euroopassa ovat Yhdysvaltojen ja EU:n pakotteet, Venäjän vastapakotteet mutta myös pakotteista riippumattomat poliittiset päätökset. Sekin on hyvä muistaa, että pakotepolitiikka ja energian hinnannousu alkoivat jo paljon ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. 

”Hintojen nousun taustalla vaikuttaa myös se, että Saksa ja muut keskeiset EU-maat ovat keväästä saakka täyttäneet energiavarastojaan ja haalineet markkinoilta kaiken mahdollisen. Energiakauppa Venäjältä Eurooppaan onkin käynyt vilkkaana. CREAn lukujen mukaan fossiilienergian vienti Venäjältä oli Ukrainan sodan ensimmäisen puolen vuoden aikana arvoltaan 158 miljardia euroa, siitä EU:n osuus 85 miljardia. Lokakuun alussa EU-maat olivat ostaneet venäläistä fossiilienergiaa sodan alusta laskien jo 100 miljardilla eurolla. 

”Energialähteiden kauppa on myös käytännössä siirtynyt kulkemaan kolmansien maiden kautta, esimerkkinä venäläisen raakaöljyn vienti Intiaan, mikä on kasvanut merkittävästi lopputuotteiden päätyessä edelleen EU-markkinoille. Kuljetusreittien pidentyminen tietenkin nostaa sekin energian hintaa osaltaan. 

Euroopassa ollaan nyt palaamassa venäläistä putkikaasua huomattavasti kalliimpiin ja huomattavasti ilmastohaitallisempiin fossiilisiin energialähteisiin: Yhdysvalloista laivattavaan liuskekaasuun, öljyyn, kivihiileen, ruskohiileen, palavaan kiveen. Suomessa turve tekee paluuta energiakäyttöön, puuta hakataan ja poltetaan energiaksi yhä enemmän. 

”Maakaasu on näitä mainittuja fossiilisia polttoaineita huomattavasti vähemmän ilmastohaitallinen. Sen piti olla siirtymäkauden edullinen polttoaine matkalla uusiutuviin perustuvaan energiatalouteen. Melko selvää kuitenkin nyt on, että toiveikkaista puheista huolimatta ilmastotavoitteissa otetaan tulevina vuosina rajusti takapakkia vihreän siirtymän sijasta. 

”Puhemies! Venäjältä tuotujen energialähteiden väheneminen ei yksin selitä esimerkiksi sähkön kuluttajahintojen räjähdysmäistä nousua. Itse asiassa Saksa on täyttänyt kaasuvarastonsa asettamaansa tavoitetta nopeammin, ja sen varastot ovat nyt lokakuun alussa jo yli 90-prosenttisesti täynnä. Kaasua Saksalla riittää pitkälle ensi vuoteen. 

”Energiaa Euroopassa siis on. Kaasu‑ ja sähkömarkkinoilla ennustetaan kuitenkin jo ensi vuoden hintoja, ja se näkyy johdannaisspekulaation kiihtymisenä ja sitä myöten moninkertaistuvina sähkön kuluttajahintoina. Energiakriisissä nyt paljastunut Euroopan energiajärjestelmän perusongelma on kaasun ja sähkön pörssi‑ ja johdannaiskaupan irtautuminen reaalitaloudesta. 2000-luvun vaihteessa perustetun sähköpörssin myötä on tehty mahdolliseksi sähkön hinnalla keinotteleminen. Pörssikauppaa tekevät sähkön tuottajien ja ostajien ohella myös finanssitoimijat. Seurauksena on kuluttajahintojen nousu moninkertaiseksi tuotantokustannuksiin nähden. 

”Sähkömarkkinoiden finansioituminen on iso ongelma, ja nyt pelätään ongelmien siirtyvän kuormittamaan myös Euroopan pankkisektoria. Pöydällä voikin olla pian iso eurooppalainen tukipaketti, ja kuinka ollakaan, taas kaikki näyttää tapahtuvan Saksan ympärillä. 

”Puhemies! Kun sähkön kuluttajahinta Suomessakin nyt moninkertaistuu ja lämmitys, liikkuminen ja ruoka kallistuvat, on selvää, etteivät valtiovallan toimet kansalaisten tukemiseksi riitä mihinkään. Kumpikin nyt esillä ollut sähkötukimuoto on voimassa vain tammi—huhtikuussa. Sähkön kotitalousvähennys ja sähkötuki kohdistuvat lopulta vain osalle kansalaisia ja ovat täysin riittämättömiä. Verovähennys on jälkikäteinen helpotus hyvätuloisille, ja pienituloisten tueksi mainostetun suoran sähkötuen omavastuu on tolkuttomat 400 euroa kuukaudessa. Kenellä pienituloisella on varaa maksaa tällainen omavastuu? Suuri osa ihmisistä ei pääse minkään tuen piiriin, vaikka elinkustannukset voivat nousta sadoilla euroilla kuukaudessa. Suomalaisten reaaliansiot ovat viimeksi pudonneet yhtä rajusti 70-luvulla. 

”Kun tämä nykyinen kaaos on mitä ilmeisimmin saatu aikaan poliittisilla päätöksillä, se olisi myös lopetettava poliittisilla päätöksillä. [Puhemies koputtaa] Sähkömarkkinoilla tarvitaan valtiollista sääntelyä ja ohjausta. Yhtiöiden voittoja olisi leikattava ja kuluttajahintoja painettava sääntelyllä alemmaksi.

”Puhemies! Kansallisen sähkön hintakatto tarvitaan. EU:n yhteismarkkinan taakse ei pidä mennä piiloon. Lisäksi on vastattava muidenkin hyödykkeiden kuin energian hinnannousuun. Tarvitaan sosiaaliturvan ja eläkkeiden tasokorotukset. — Kiitoksia, puhemies.” 

Puheenvuoro keskustelussa energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta.

”Arvoisa puhemies! Marinin hallitus jää Suomen historiaan paitsi ulkopoliittisen takinkäännön hallituksena myös sotilasmenoja ehkä historiassa eniten nostaneena hallituksena. Hallituksen aloittaessa 2019 oli puolustusministeriön pääluokkaan budjetoitu 3,1 miljardia euroa; nyt budjettiesitys antaa aseisiin ensi vuodelle peräti 6,1 miljardia. Marinin hallitus käytännössä kaksinkertaistaa Suomen sotilasmenot neljän vuoden kautensa aikana. 

”On valmistauduttu Nato-jäsenyyteen muun muassa F-35-hävittäjähankinnalla ja nostamalla sotilasmenojen bkt-osuus reippaasti yli Naton vaatiman kahden prosentin. F-35-hankkeen kustannuksiin budjetoidaan ensi vuodelle lisämenoina lähes 400 miljoonaa aiemmin tiedossa olleen miljardin hankintamäärärahan päälle. Valuuttakurssien muutos eli euron heikkeneminen on huomioitu 271 lisämiljoonalla, ja sopimuksen indeksiehtoon varaudutaan 100 lisämiljoonalla ensi vuonna. Hinnan nousu voi olla miljardeja kymmenen vuoden hankinta-aikana. Tähän päälle tulevat vielä korkojen noususta aiheutuvat kasvavat korkomenot. Alkuperäiseltä hinnaltaan 10 miljardin hankintahan tehdään velaksi. Suomen Kuvalehden mukaan tällä hetkellä tuotannosta valmistuvien F-35-koneiden hinta nousi Yhdysvalloissa jylläävän inflaation vuoksi peräti 75 prosenttia. Ensimmäinen Suomen hankkima kone valmistuu 2025. Vastaava korotus tarkoittaisi 64 koneelta 3,9 miljardin lisähintaa. Ja tämä siis pelkistä koneista, lisäksi tulee kaikki kauppaan kuuluva varustelu. Hävittäjien tilausvaltuus hyväksyttiin vuonna 2020 käytännössä niin, että piikki jäi auki. Suomen eduskunnalle ei riskeistä kerrottu eikä valtio ole näiltä riskeiltä suojautunut. Olen tästä yrittänyt varoitella kuluneen kauden aikana useaan otteeseen. 

”Arvoisa puhemies! Ulkopolitiikan uusi suunta maksaa nyt Suomelle myös kasvavana energian hintana ja sitä myöten yleisen hintatason nousuna. Paheneva energiakriisi ja hintojen nousu ovat seurausta kiristyneistä Yhdysvaltojen ja EU:n pakotepolitiikasta, vastapakotteista ja pakotteista riippumattomista kansallisista poliittisista päätöksistä. Iso vaikutus hintoihin on myös sillä, että eurooppalaiset valtiot, etupäässä Saksa, ovat täyttäneet energiavarastojaan ja haalineet markkinoilta ennakoivasti kaiken mahdollisen. Energiapakotteet eivät ole johtaneet toivottuun tulokseen eli Venäjän talouden heikkenemiseen, vaan hintojen nousu on lisännyt maan energianvientituloja. Euroopan talous sen sijaan uhkaa vajota taantumaan ja jopa talouslamaan. Saksan talouden ongelmat näkyvät nopeasti myös Suomen vientiteollisuudessa. Uhkana on myös työllisyyden heikkeneminen. 

”Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksessä ei ole todella merkittäviä pieni- ja keskituloisten toimeentuloa helpottavia toimia. Hallitus puuttuu energiahintoihin hyvin keveillä toimilla. Sähkön alvin laskun siirtyminen kuluttajahintoihin ei ole lainkaan varmaa, ja alvin lasku syö pohjaa valtiontaloudelta 200 miljoonan euron arvosta. Isoin panostus eli suurten sähkölaskujen 300 miljoonan verovähennysoikeus on jälkikäteinen tuki ja hyödyttää tosiasiallisesti vain niitä hyvätuloisia, joiden tulot ja talouspuskurit kestävät kovia hintoja yli verovuoden. Kelan vielä valmistelussa oleva 300 miljoonan euron tuki pienituloisille ei ole suuren suuri sekään. Lisää tukea kansalaisille tulisi saada hintojen nyt rajusti noustessa. Tämä ylimääräinen lapsilisäkuukausi on tietenkin oikeansuuntainen toimi, kun se maksetaan kaikille suoraan, mutta kovin pieni kertaluontoinen tuki sekin, kun hintojen nousu euroalueella lähentelee siis jo 10:tä prosenttia. On muistettava myös, että lapsilisän reaaliarvo on pudonnut 90-luvun puolivälistä lähes 40 prosenttia ja sitä on leikattu viimeksi rajusti vuonna 2015. Etuutta ei myöskään ole sidottu indeksiin. Entä sitten yksin elävien ja eläkeläisten tukeminen? Tällaisia toimia budjetissa ei näy. 

”Paitsi energian myös ruoan ja yleisen hintatason nousu tulisi kompensoida kunnollisilla sosiaaliturvan ja eläkkeiden tasokorotuksilla sekä palkankorotuksilla kansalaisille. Valtiovarainministerinkin mainostamat indeksikorotukset sosiaaliturvaan ja eläkkeisiin eivät ole mikään lisäys tai helpotus vaan lainmukainen automaatti, joka sekin vain osin kompensoi elinkustannusten nousua. Indekseillä valtiovarainministerin on siis turha paukutella henkseleitään. — Kiitoksia, puhemies.”

Puheenvuoro lähetekeskustelussa valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2023, HE154/2022vp

Eduskunnan talousvaliokunta antoi perjantaina lausuntonsa koskien hallituksen esitystä energiayhtiöiden 10 miljardin euron laina- ja takauspakettia (HE 121/2022vp). Pikavauhtia eduskuntaan tuodun esityksen mukaan valtio myöntäisi sähköjohdannaiskauppaa tekeville yhtiöille lainoja ja takauksia, jotta ne selviäisivät sähköpörssi Nord Poolin johdannaiskaupan vakuusvaatimuksista.

Hallituksen esityksestä puuttuvat kokonaan 10 miljardin lainojen vastavakuudet valtiolle eli esityksen mukaan lainoja voitaisiin antaa vakuudetta johdannaismarkkinoilla toimiville sähköyhtiöille. Myös talousvaliokunnan kuulemat asiantuntijat kiinnittivät painavaa huomiota tähän esityksen puutteeseen. Esitin talousvaliokunnan kokouksessa valiokunnan lausuntoon kirjausta, jonka mukaan vakuudet tulisi lisätä lainojen ehtoihin ja sainkin hivutettua lausunnon tekstiä hieman parempaan suuntaan. Se ei toki asiaa vielä paremmaksi muuta. Asiasta päättää lopullisesti valtiovarainvaliokunta ja eduskunnan täysistunto ensi viikolla.

On käsittämätöntä leväperäisyyttä, jos vakuuksia ei vaadita. Tiedetään, ettei sähköjohdannaisten hinnoilla ole ylärajaa ja sähköyhtiöt saattavat ajautua joka tapauksessa maksuvaikeuksiin.

Valtion tulisi paitsi valtiontalouteen myös energiahuoltovarmuuteen kohdistuvien riskien vähentämiseksi ilman muuta vaatia lainalleen riittävät vakuudet esimerkiksi yhtiöiden omistuksina. Yhtiön ajautuessa ongelmiin, valtio saisi omistuksen kautta yhtiön hallintaansa ja toimintaa voitaisiin valtion tuella jatkaa. Nyt valtio voi jäädä konkurssitilanteessa odottamaan saamisiaan konkurssipesältä ja lisäksi energiatoimitukset voisivat vaarantua tai tuotantokapasiteettia päätyä esimerkiksi ulkomaiseen omistukseen.

Energialähteiden hinnat ovat olleet rajussa nousussa Euroopassa yhtäältä, koska pakotteiden myötä vähentynyt tuonti on aiheuttanut konkreettista niukkuutta, mutta myös siksi että eurooppalaiset valtiot – etupäässä Saksa – ovat täyttäneet energiavarastojaan ja haalineet markkinoilta ennakoivasti kaiken mahdollisen. Tämä näkyy myös siinä, että energiakauppa Venäjältä Eurooppaan on käynyt kaikesta huolimatta vilkkaana. CREA:n tuoreiden lukujen mukaan fossiilienergian vienti Venäjältä on puolessa vuodessa (24.2.-24.8.) ollut arvoltaan 158 miljardia euroa, siitä Eurooppaan on tuotu 85 miljardia.

Näyttääkin siltä, että hintojen hurjassa nousussa on ollut enemmän kyse niukkuuden odotuksista markkinoilla, vaikka tottakai myös venäläisen energian reaalisen vähenemisen vaikutuksesta. Kaasu- ja sähkömarkkinoilla ennustetaan jo ensi vuotta ja se näkyy johdannaisspekulaation kiihtymisenä ja sitä myöten nousevina sähkön kuluttajahintoina.

Energiakriisi ja hintojen nousu paljastaa Euroopan energiajärjestelmän perusongelman, joka on ennen kaikkea kaasun ja sähkön pörssi- ja johdannaiskaupan irtautuminen reaalitaloudesta. Järjestelmä mahdollistaa hinnoilla keinottelun.

Johdannaiskauppaa tekevät sähkön tuottajien ja ostajien ohella myös finanssitoimijat, joilla ei edes ole yhteyttä sähköjärjestelmään.

Sähkömarkkinoiden finanssoituminen on iso ongelma ja nyt pelätään ongelmien siirtyvän kuormittamaan myös Euroopan pankkisektoria. Pöydällä voikin pian olla iso eurooppalainen tukipaketti – jälleen kerran. Ja kuinka ollakaan, taas kaikki näyttää tapahtuvan Saksan ympärillä.

Ennen kaikkea hämmästyttää, että tavallisille sähkökuluttajille valtiolta tuntuu löytyvän vain niukkaa apua hintojen noustessa: alv:n alennus voi valua yhtiöiden voittoihin (verokertymän väheneminen valtiolle 200 milj.), isojen sähkölaskujen verovähennys on jälkikäteinen apu hyvätuloisille (300 milj.) ja Kelan maksettava tuki pienituloisille on vielä ehtojen osalta auki (300 milj.). Yhteensä tämä niukahko paketti on 800 miljoonaa. Suuri osa suomalaisista jää käytännössä kokonaan omilleen sähkölaskujen ja hintojen noustessa. Mutta sitten energiayhtiöiden toiveesta ollaan valmiina ottamaan 10 miljardia lisää valtionvelkaa ja lainaaman rahat yhtiöille ilman vakuuksia, energiamarkkinoiden myllerryksen keskellä. On tämä meno melkoista.

INDEKSIHENKSELEITÄ ON TURHA PAUKUTELLA

Budjettiriihestä ei saatu mitään todella merkittäviä pieni- ja keskituloisten toimeentuloa helpottavia toimia, kritisoi Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho.
– Marinin hallitus jää Suomen historiaan paitsi ulkopoliittisen takinkäännön hallituksena, myös sotilasmenoja ehkä eniten koskaan nostaneena hallituksena. 
– Hallituksen aloittaessa 2019, oli puolustusministeriön pääluokkaan budjetoitu 3,1 miljardia euroa, nyt VM:n esitys antaa asevoimille ensi vuodelle peräti 6,1 miljardia. 
– Marinin hallitus käytännössä kaksinkertaistaa Suomen sotilasmenot neljän vuoden kautensa aikana. 
– On valmistauduttu Nato-jäsenyyteen mm. F-35-hävittäjähankinnalla ja nostamalla sotilasmenojen bkt-osuus reippaasti yli Naton vaatiman 2 prosentin. 
– F-35-hankkeen kustannuksiin budjetoidaan ”yllättävinä” lisämenoina lähes 400 miljoonaa, aiemmin tiedossa olleen hankintamäärärahan päälle.
– Asioita seuranneita tämä ei yllätä. Valuuttakurssien muutos, euron heikkeneminen suhteessa dollariin, on huomioitu 272 lisämiljoonalla ja sopimuksen indeksiehtoon varaudutaan 100 lisämiljoonalla. 
– Hävittäjien tilausvaltuus hyväksyttiin vuonna 2020 käytännössä niin, että piikki jäi auki, Yrttiaho muistuttaa.

-Ulkopolitiikan uusi suunta maksaa nyt Suomelle myös kasvavana energian hintana ja sitä myöten yleisen hintatason nousuna, sanoo Yrttiaho.

Paheneva energiakriisi ja hintojen nousu ovat seurausta kiristyneestä Yhdysvaltojen ja EU:n pakotepolitiikasta. Energiapakotteet eivät ole johtaneet toivottuun tulokseen eli Venäjän talouden heikkenemiseen, vaan hintojen nousu on lisännyt maan energian vientituloja. 
– On rehellisyyden nimissä tunnustettava, että pakotteet tulevat nyt bumerangina takaisin. Europan talous uhkaa vajota taantumaan ja jopa talouslamaan. Saksan talouden ongelmat näkyvät nopeasti myös Suomen vientiteollisuudessa. Uhkana on myös työllisyyden heikkeneminen, Yrttiaho varoittaa.

– Hallitus puuttuu hintoihin hyvin keveillä toimilla, jos lainkaan. Energia-alan yritysten voittoihin ei puututa. Windfall-vero jäi selvittämisen asteelle. Energian hintasääntelyyn ei kansallisia toimia ole odotettavissa.
– Sähkön alv:n laskun näkyminen kuluttajahinnoissa ei ole lainkaan varmaa, itse asiassa veroale mahdollistaa yhtiöille voittojen kasvattamisen ainakin uusissa sähkösopimuksissa. Sen lisäksi alv:n lasku syö pohjaa valtiontaloudelta.
– Isoimmat panostukset eli suurten sähkölaskujen 300 milj. verovähennysoikeus hyödyttää tosiasiallisesti vain niitä hyvätuloisia, joiden tulot ja talouspuskurit kestävät kovia hintoja yli verovuoden.
– Kelan uusi vielä valmistelussa oleva 300 milj. tuki ei ole suuri sekään. Kelan byrokratia ja vähät henkilöstöresurssit ovat viimeistään toimeentulotuen Kela-siirron jälkeen muodostaneet liian monelle pienituloiselle läpipääsemättömän viidakon.
– Ylimääräinen lapsilisäkuukausi kyllä on oikeansuuntainen toimi, kun se maksetaan kaikille suoraan, mutta eniten tarvitseville kovin pieni kertaluontoinen tuki sekin, kun hintojen nousu euroalueella on jo reippaasti yli 8 prosenttia.
– Ja missä kaiken kaikkiaan on yksinelävien ja eläkeläisten tukeminen?
– Paitsi energian, myös ruoan ja yleisen hintatason nousu tulisi kompensoida kunnollisilla sosiaaliturvan ja eläkkeiden tasokorotuksilla sekä palkankorotuksilla, Yrttiaho vaatii. 

– Mainostetut indeksikorotukset sosiaaliturvaan ja eläkkeisiin eivät ole mikään lisäys tai helpotus, vaan lainmukainen automaatti, joka sekin vain osin kompensoi elinkustannusten nousua, hän muistuttaa. 
– Indeksihenkseleitä hallituksen on turha paukutella.

-Julkisen vallan tulisi nyt näyttää yksityisille työnantajille esimerkkiä nostamalla hoitoalan palkat välittömästi hoitajaliittojen tavoittelemalle tasolle. Näin ratkaistaisiin myös paheneva hoiva- ja terveyskriisi ja helpotettaisiin hoitajamitoituksen parantamista, kun alan vetovoima kohenisi. Liikkeelle päästäisiin jo hävittäjiin palavalla 400:lla ”yllätysmiljoonalla”.
– Käsittämätöntä, että lisärahan sijaan hoitajien työtaistelutoimia ollaan taas pakkokeinoin estämässä. Näin vain pahennetaan alan työvoimapulaa, Yrttiaho sanoo.

Lehdistötiedote hallituksen syksyn 2022 budjettiriihtä koskien.

Hyvät ystävät ja toverit,

Ensio Laineen tavasta tehdä politiikkaa ja hänen poliittisesta linjastaan me nuoremman polven vasemmistopoliitikot voimme oppia paljon. Kunnioitusta herättää tietysti uran pituus: eduskunnassa 27 vuotta, Turun valtuustossa 46 vuotta. Mutta ennen kaikkea mieleen ovat jääneet Enskan ystävällisyys ja sydämellisyys aivan kaikkia kohtaan, aktiivisen urheilijan fyysinen kunto, tinkimättömyys ja tarkkuus kaikessa työssä.

Ensio Laine oli puolueettomuutta ylläpitäneen, hyviä naapurisuhteita vaalineen ja hyvinvointivaltiota rakentaneen Suomen vasemmistopoliitikko. Siinä vasemmistopolitiikassa, jota Ensio Laine teki ja edusti, ajetaan ihmisten – liikkeen kannattajien – asioita ja etuja. Työ valtuustoissa ja parlamentissa, eduskunnassa on kansalaisliikkeiden, hyvin keskeisesti ammattiyhdistysliikkeen, työn jatkamista. Viime kädessä takana on työpaikoilta nouseva voima. Tällä sotien jälkeen kootulla voimalla rakennettiin suomalainen hyvinvointivaltio, jossa valtio pyrkii tasaamaan verotuksella ihmisten välisiä tuloeroja ja takaa kaikille kansalaisille riittävän toimeentulon sekä peruspalvelut. Työllä tuotettua lisäarvoa käytetään yhteiseksi hyväksi.

Hyvinvoinnin pohjana ovat työ, terveys, hoiva, sosiaaliturva ja eläkkeet sekä tasa-arvoinen koulutus. Terveyskeskukset, hoivakodit, neuvolat, lasten päivähoito ja peruskoulu sekä eläkejärjestelmä, toimeentulotuki, työttömyysturva, sairaspäivärahat ja vanhemmuuden tuet; työelämän oikeudet, vuosiloma, työsuojelu ja työterveys muodostavat keskeiset hyvinvointivaltion perusrakenteet. Ilman ammattiyhdistysliikettä, kansalaisliikkeitä ja poliittisen vasemmiston työtä eduskunnassa niitä ei olisi. Ensio Lainetta ja lukuisia hänen aikalaisiaan on luonnollisesti kiittäminen tästä kaikesta. 

Peruskysymys nykyvasemmistolle kuuluu, miten köyhässä sodasta toipuvassa Suomessa vasemmisto onnistui näin vaativassa urakassa, mutta vauraassa nyky-Suomessa rahat eivät tunnu riittävän? 

Olemmehan todistaneet jo pitkään hyvinvoinnin rakenteiden rapautumista. Nyt hyvinvoinnin murtuminen on jo lähellä, kun terveysasemille ei pääse, vanhusten hoivaan tai lasten päiväkoteihin ei löydy työntekijöitä. 

Sosiaaliturvan, eläkkeiden ja laahanneiden palkkojen ostovoima ei tule kestämään tänä syksynä kiihtyvää ruoan, asumisen ja energian hintojen nousua. 

Hyvät ystävät ja toverit,

Ensio Laineen poliittisen perinnön ytimessä on myös puolueettomuuden ja hyvien naapurisuhteiden vaaliminen – rauhaa rakentava ulkopolitiikka. Kysymys sodasta ja rauhasta on tavallisten ihmisten arjen kannalta mitä tärkein ja siksi se on ollut aina myös työväenliikkeen aatteellista ydintä – oikeus elää rauhassa, ilman väkivallan ja sodan pelkoa. 

Kevään Nato-hakemusta koskenut eduskuntakäsittely tarkoitti jyrkkää muutosta liittoutumattomuuden pitkään linjaa.

Samalla se osoitti poliittisen moraalin alennuksen syvyyden. 138 nykyisen eduskunnan jäsentä lupasi vielä 2019 eduskuntavaalien alla vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä, mutta 17. toukokuuta heistä 130 oli kääntänyt takkinsa. Mitään todellista tarvetta Nato-hakemukselle ei tietenkään ollut eikä ole. Jäsenyys sotilasliitossa vain heikentäisi Suomen turvallisuusasemaa. 

Nato-takinkääntö hakee vertaistaan Suomen poliittisessa historiassa. Takin kääntäminen ei tietenkään kuulu siihen politiikkaan, jota Ensio Laine edusti. Sille olennaista oli luottamuksen ja luottamukseen perustuva yhteyden pitäminen kannattajiin, omiin poliittisiin juuriin. 

Hyvät ystävät ja toverit,

Valtava osuus valtion menoista on tällä hallituskaudella käytetty aseisiin sekä mittaviin yritys- ja eurotukiin. Näihin on löytynyt miljardeja, velkaa on otettu, mutta tavallisille ihmisille ei ole annettu käytännössä mitään. Hälyttävintä on, että tämä hallitus kaksinkertaistaa kaudellaan Suomen sotilasmenot. Vaikka lähtötaso vuonna 2019 oli sekin pienelle maalle suhteellisen korkea, yli 3 miljardia, on ensi vuodelle esitetty jo yli 6 miljardia aseisiin. Lasku, jonka Nato-jäsenyyden, naapurisuhteiden vimmaisen katkomisen ja pakotepolitiikan aiheuttama talouskriisi Suomelle tuottaa, tulee olemaan vielä monin verroin suurempi. Sen laskun lankeamista eivät heikennetyt hyvinvointivaltion rakenteet enää tule kestämään. 

Suomen ulkopoliittisen suunnan muuttuminen nyt keväällä tehdyillä päätöksillä ei tietenkään ollut yllätys asioita seuranneille. Arvelenpa, ettei se olisi ollut yllätys Enskallekaan, vaikkei hän sitä ehtinyt itse nähdä. Askeleita kohti Yhdysvaltojen johtamaa sotilasliittoa on otettu jo pitemmän aikaa, oikeastaan 90-luvun alusta. Isäntämaasopimuksesta ja hävittäjähankinnoista ja Suomen militarisoimisesta keskustelimme Enskan kanssa usein tehdessämme yhdessä radio-ohjelmia Radio Robin Hoodissa. 

Hyvät ystävät ja toverit,

Minua pyydettiin puheenvuorossani pohtimaan, millaisen poliittisen perinnön Ensio Laine meille jätti? Siihen on edellä tullut annettua vastauksia: Enskan vasemmistopolitiikan ytimessä olivat tavallisten ihmisten toimeentulon ja oikeuksien sekä rauhan puolustaminen.

Vasemmiston poliittinen voima on Enskan eduskuntauran jälkeen heikentynyt kahden rinnakkaisen prosessin myötä. Ensinnäkin kannattajille annettuja lupauksia on tullut aina vain vaikeammaksi pitää ja luottamusta saavuttaa, kun poliittisen toiminnan pääasiaksi on noussut yhteiskunnan eliitteihin sosiaalistuminen, kompromissit päätöksenteon kabineteissa ja salonkikelpoisuuden varmistelu. On kytkeydytty ensi sijassa eliitin politiikkaan ja unohdettu kansan arki ja asiat. 

Eliitin politiikkaan kytkeytyminen on heikentänyt ja katkonut yhteyksiä peruskannattajiin, tavallisiin ihmisiin, työväkeen. Politiikan perustana eivät enää ole tavallisten ihmisten arkiset edut ja tarpeet, sellaiset asiat kuin sosiaaliset oikeudet ja niiden toteutuminen, vaikkapa oikeus palveluihin ja sosiaaliturvaan tai työelämän oikeudet. Myös kysymys yhteiskunnallisesta tulonjaosta, tuotannon tulosten jakautuminen työn ja pääoman välillä ja tästä käytävä kamppailu, on unohtunut. 

Tästä on seurannut toinen prosessi eli etupolitiikan korvaaminen arvo- ja identiteettipolitiikalla. Poliittisen liikkeen kuihtuminen on tuottanut yhteisten ja yhdessä ajettujen etujen korvaajaksi puheen arvoista. Poliitikot ja puolueet rakentavat nyt brändejään, ja tuntuu, että monesti vain koristeiksi niihin liimataan sellaisia tärkeitä arvoja, kuten tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Äänestäjille tarjotaan ennen kaikkea poliittista ”tuotetta”, jonka mahdollisimman moni voisi kokea omakseen, johon voisi samaistua ja kokea yhteenkuuluvuutta. Vaaleissa on sitten mahdollisuus valita näistä itselle sopiva, kuin supermarketin hyllystä. Tähän liittyy politiikan toimittajien hokema äänestäjän ”kuluttajansuojasta”, jota media kuitenkin valvoo hyvin valikoiden, jos lainkaan. 

Nykyisille politiikan toimittajille ja niin sanotuille asiantuntijoille tuntuu olevan aivan vieras ajatus, että poliittisessa luottamustehtävässä toimiva asettaisi kannattajiensa edut ja annettujen lupausten pitämisen etusijalle suhteessa päättäjäeliittien kabineteissa tehtyihin loputtomiin kompromisseihin. 

Enskalta voimme oppia, kun muutamme suuntaa: politiikan ytimeen on palautettava tavallisten ihmisten etujen ajaminen. On vedettävä ja pidettävä ne rajat, joiden jälkeen myönnytyksiä ei tehdä. Yhteys ihmisiin on asetettava etusijalle, yhteys eliitteihin olkoon korrektin pidättyvä.

Hyvät ystävät ja toverit,

En muista, milloin tapasin Enskan ensimmäisen kerran. Varmastikin isäni mukana jossakin tilaisuudessa 80-luvun alkupuolella. Minulla oli kuitenkin mahdollisuus seurata Ensio Laineen käytännön työskentelyä hieman lähempääkin, kun teimme 2000-luvulla yli kymmenen vuoden ajan yhdessä radio-ohjelmaa kerran kuukaudessa Radio Robin Hoodin studiolla. Enska muotoili aina lyhyetkin puheenvuoronsa useisiin huolellisesti analysoituihin lähteisiin perustuen, lehtiartikkelit olivat alleviivattuina mukana – työskentelytapa oli kunnioitusta herättävä. Enska edusti poliittista kulttuuria, jossa julkisissa puheenvuoroissa lausuttu otetaan vakavasti ja sanotun merkitykset analysoidaan, jotta päästäisiin perille siitä, mitä puheenvuoron käyttäjä todella haluaa sanoa ja miksi. Puheenvuorojen kommentoinnista, niihin vastaamisesta rakentuu poliittinen keskustelu, jota on mielekästä seurata ja joka saa ihmiset ensin kiinnostumaan, sitten osallistumaan – asiapohjalta. 

Tästäkin voisivat poliitikot ja journalistit ottaa Enskalta oppia, puoluerajoihin katsomatta.

Kiitos!

Puheenvuoro valtiopäiväneuvos Ensio Laineen muistelutilaisuudessa 28.8.2022.

Hyvät ystävät ja toverit,

Vuosi sitten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Vaasassa keskustelimme USA:n ja Naton Afganistan-operaation päättymisestä ja paniikkivetäytymisestä, jota liittolais- ja kumppanusmaat velvoitettiin toteuttamaan. Yhdysvaltain pyynnöstä eduskunta pantiin tuolloin päättämään pika-aikataululla sotilaallisesta avusta vetäytymiselle.

Vaadin tuolloin selvityksen tekemistä Afganistan-operaatiosta Suomen osalta. Kaksikymmentä vuotta kestänyttä ja yli miljardin maksanutta operaatiota perusteltiin Afganistanin vakauttamisella ja ihmisoikeuksien turvaamisella. Se oli tietenkin pelkkää puhetta. Jälki maassa oli jotain ihan muuta ja Suomen todelliset tavoitteet olivat suhteiden lähentäminen Yhdysvaltoihin ja Natoon sekä Suomen sotilaallisen suorituskyvyn kehittäminen sotatilanteessa. Tämän eilen maanantaina julkistettu puolustusministeriön Afganistan-raportti meille nyt rehellisesti kertoo. Se vahvistaa oikeiksi ne kriittiset arviot, joita Suomen todellisista tavoitteista Afganistanissa esitettiin. Tällainen suoruus puolustusministeriön suunnasta kertonee osaltaan siitä, että kevään Nato-hakemuspäätöksen jälkeen siellä katsotaan, ettei ihmisoikeuksia tarvita enää edes todellisen politiikan savuverhoksi, vaan naamiot on todellakin riisuttu.

Kysyin vuosi sitten, mikä tulee olemaan Afganistanin jälkeen se sota, jonka Yhdysvallat Suomelle osoittaa. Nyt me kaikki tiedämme, mikä sota se on. Suomi on ryhtynyt – täysin tarpeettomasti ja turvallisuusetujensa vastaisesti – Ukrainan sodan osapuoleksi mm. viemällä maahan tuntemattoman määrän aseita, hakemalla Nato-jäsenyyttä ja osallistumalla sotilaiden koulutukseen. Tuoreen Defence Post -lehden uutisen mukaan suomalaisyritys ICEYE on sopinut tiedustelutietojen – sateliittikuvien – toimittamisesta Ukrainan asevoimille.

Suomi on yhden kevään aikana ajettu suurvaltojen kiistojen polttopisteeseen demokratian kannalta hyvin kyseenalaisin menetelmin. Samalla sotilas- ja turvallisuussektorin budjettiosuutta ja määrärahoja kasvatetaan rajusti, useita miljardeja. Myös viime jouluna päätetyn hävittäjähankinnan hintariskit ovat nyt kaikkien nähtävillä, kun euro devalvoituu suhteessa dollariin. Ensi vuodelle VM esittää 272 miljoonaa lisärahaa hävittäjien valuuttakurssiriskeihin ja lähes 100 miljoonaa hankintasopimuksen indeksiehdon kustannuksiin – kaikki kuluja, joista ei hankintaa tehtäessä haluttu kertoa ja siksi kauppa saatiin näyttämään jopa 2-3 kertaa verrokkimaita edullisemmalta.

Hallituskauden päättyessä saatetaan hyvinkin olla tilanteessa, jossa Sanna Marinin hallitus on kaksinkertaistanut Suomen sotilasmenot. Tällaiset valinnat ovat syitä sille, että rahaa ei liikene hoitajapulan ratkaisemiseen kunnon palkankorotuksilla eikä hoitajamitoituksen toteuttamiseen eivätkä rahat riitä kuin koulutuksen ja varhaiskasvatuksen rahoituksen määräaikaisiin lisäyksiin – näihin tulevaisuusinvestoinneiksi mainostettuihin. Pieni- ja keskituloisille ei edelleenkään ole tarjolla taloudellista tukea, jolla pahenevasta hinta- ja energiakriisistä voitaisiin selvitä. Ylimääräinen indeksitarkistus joihinkin etuuksiin ei sellainen ole. Sosiaaliturvan kunnollinen tasokorotus, tuntuvat palkankorotukset ja esimerkiksi energian hintakatot voisivat olla.

Hyvät ystävät ja toverit,

On hyvä muistaa, että taantuma väijyi Euroopassa jo ennen koronaa ja hintojen nousukin alkoi korona-aikana, mutta kehitys on kiihtynyt Yhdysvaltain ja EU:n pakotteiden seurauksena. Pakotepolitiikka on tähän saakka hyödyttänyt merkittävästi Venäjää, joka saa maailmalle myymästään energiasta entistä isommat voitot. Myös ilmasto- ja ympäristöpolitiikka ottaa takapakkia: käännytään takaisin kivihiileen, ruskohiileen, palavaan kiveen, liuskekaasuun ja turpeeseen, ydinvoimayhtiöiden revanssi etenee.

Myllerryksen keskellä johtavat poliitikot keskittyvät ulkoisten uhkakuvien paisutteluun peittääkseen hinta-, energia ja talouskriisin todelliset syyt ja politiikan sen taustalla. Suoranaista vihapopulismia edustaa venäläisten turistiviisumien rajoittaminen. On muistettava, että Suomessa elää noin 90 000 venäjänkielistä. Venäläisvastaisen ilmapiirin tietoisesta kiristämisestä kärsivät monin tavoin myös he. Turistiviisumien rajoittamisen on sitäpaitsi todettu melko kiistattomasti hyödyttävän nimenomaan Venäjän nykyhallintoa ja heikentävän toisinajattelijoiden asemaa.

Toista harhautuslinjaa voinee kutsua bilepopulismiksi. Tämä pääministerimme ympärillä pyörivä kuvasto haluaa temmata seuraajansa mukaan kuin iloinen Pariisi tai Berliini maailmansotien välillä.

Ilon illuusio kätkee etenevän militarismin.

Hyvät ystävät ja toverit,

Selvää on, että pääministerin ja pääministeripuolueen uskottavuuden horjuminen vahvistaa valitettavalla tavalla hallituksen oikeistopuolueiden asemaa ja heikentää vasemmiston tavoitteiden läpimenomahdollisuuksia nyt poikkeuksellisen tärkeän budjettiriihen edellä.

Kiitos!

Puheenvuoro eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Kotkassa 23. – 24.8.2022.

Hyvät kuulijat, hyvät rauhan ystävät,

Atomipommien pudottaminen Hiroshiman ja Nagasakin kaupunkeihin elokuussa 1945 aiheutti yli 200 000 ihmisen kuoleman. Moninkertainen määrä ihmisiä menehtyi tai  sairastui vakavasti pommituksen vuoksi sitä seuranneina vuosina. Käytännössä toinen maailmansota oli päättynyt jo ennen pommituksia. Maailmansodan lopputuloksen kannalta operaatio oli merkityksetön. Historian toistaiseksi ainoassa ydinpommituksessa oli kyse Yhdysvaltain sotilaallisen voiman ja maailmanvallan osoittamisesta. 

Vietämme Hiroshiman ja Nagasakin atomipommien uhrien muistopäivää nyt maassa, joka on eduskunnan hyväksymällä valtioneuvoston päätöksellä hakenut Yhdysvaltain johtaman sotilasliiton jäsenyyttä. Yhdysvallat perusti Pohjois-Atlantin liiton  toisen maailmansodan jälkeen maailmanvaltansa sotilaalliseksi nyrkiksi. 

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähtökohtana oli ennen kevään Nato-hakemusta pysyä suurvaltojen ristiriitojen ulkopuolella, ehkäistä ennalta konflikteja diplomatian keinoin ja huolehtia siitä, että Suomen aluetta ei käytetä vihamielisiin tarkoituksiin Venäjää tai muita maita vastaan. Tämä näkemys oli olennainen vielä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa sekä puolustusselonteossa, jotka aiemmin tällä eduskuntakaudella hyväksyttiin. 

Viime toukokuussa ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaa muutettiin kansalta mitään kysymättä. Vielä 2019 eduskuntavaaleissa 138 nykyisen eduskunnan kansanedustajaa ilmoitti vastustavansa Nato-jäsenyyttä. Viime joulukuussa käynnistetyn Nato-kuohunnan pyörteissä 130 heistä käänsi takkinsa. Vain kahdeksan kansanedustajaa äänesti Nato-hakemuksen jättämistä vastaan 17. toukokuuta eduskunnan äänestyksessä.

Suomen Nato-jäsenyyttä pitkään ajaneet tahot päättivät käyttää Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyksen aiheuttaman mieltenkuohun hyväksi ja viedä hakemuspäätöksen läpi hallituksessa ja eduskunnassa. 

Tätä Suomen natottamisen viimeisintä vaihetta oli jo edeltänyt kaksi muuta merkittävää päätöstä. 

Vuonna 2014 allekirjoitettu isäntämaasopimus oli hakemusta edeltäneistä päätöksistä keskeisin Suomen Nato-tiellä. Sopimus allekirjoitettiin ja sitoumukset tehtiin ilman eduskunnan hyväksyntää, eduskunnan ohi. Toinen merkittävä askel oli päätös uusista amerikkalaisista F-35 hävittäjistä. Tuokin päätös tehtiin valtioneuvostossa joulukuussa 2021 eduskunta käytännössä sivuuttaen. 

Isäntämaasopimuksen nojalla Suomessa on käytännössä jo vuosien ajan järjestetty Nato-maiden – etupäässä Yhdysvaltojen ja Britannian asevoimien – varsin mittavia sotaharjoituksia. Tälläkin hetkellä maassa on suuret määrät ulkovaltojen kalustoa ja joukkoja. Sotaharjoituksia on Nato-hakemuksen jälkeen selvästi laajennettu ja kiihdytetty. Pidäkkeitä kaluston ja joukkojen määrän ja laadun suhteen ei enää tunnu olevan. 

Harjoitustoiminnan kohde on nyt tehty selväksi, naamiot riisuttu. Sodan harjoittelu on suunnattu Venäjää vastaan. Samaan aikaan Suomen valtiojohto ja sotilaallinen johto kuitenkin myöntävät, että Suomen turvallisuuteen ei kohdistu sotilaallista uhkaa.

Naton kesäkuisessa Madridin kokouksessa muutettiin sotilasliiton strategia aiempaa selvemmin Venäjää ja Kiinaa vastaan suunnatuksi. Muutokseen liittyy kiinteästi sotilasliiton laajentuminen Venäjän rajoille. Ruotsin ja Suomen mahdollisten jäsenyyksien myötä maailmaa jaetaan taas – Yhdysvaltain johdolla – kahteen leiriin. Nato linjasi Madridissa lisäävänsä nopean toiminnan joukkojaan 40 000:sta jopa 300 000 sotilaaseen ja vahvistavansa edelleen joukkojaan Venäjän rajoilla. Uusi linjaus näkyy varmasti Suomenkin mahdollisissa Nato-velvoitteissa ja kustannuksissa, jotka ovat vielä hämärän peitossa.

Madridin kokouksen yhteydessä nähtiin konkreettisesti myös se politiikan muutos, josta varoitin jo keväällä, mutta jota hallitus ja ulkoministeri Haavisto eivät myöntäneet. Suomi ja Ruotsi hyväksyivät Turkin vaatimukset, jotka tarkoittava aseviennin hyväksymistä sotaa käyvään ja ihmisoikeuksia polkevaan Turkkiin, kurdi- ja gylenistiaktivistien tiukkaa seurantaa, jopa luovutuksia. Tarvittaessa lainsäädäntömme muuttamista. Suljetaan vähintäänkin silmät Turkin sotapolitiikalta ja ihmisoikeusloukkauksilta, ellei peräti aktiivisesti tueta niitä.

Suomen hallituksen ohjelmaan kirjattu ulkopolitiikan ihmisoikeusperustaisuus saa mennä. 

Turkin kanssa tehtiin sopimus, jonka valmistelua johti Naton pääsihteeri, ja joka johtaa Suomessa politiikan ja jopa lainsäädännön muutoksiin, mutta sitä ei silti tuotu eduskunnan käsittelyyn.

Pitäisi tuoda. 

Hyvät kuulijat,

Suomen sotilas- ja kriisivalmiusmenoja on tänä keväänä päätetty lisätä lähes kolme miljardia. Pelkästään vuoden toisessa lisätalousarviossa sotilasmenoihin tehtiin 669 miljoonan euron lisäys. Merkittäviä summia osoitettiin myös mm. rajavartiolaitokselle, kyberturvallisuuteen ja suojelupoliisille sekä erilaiseen muuhun kriisivalmiuteen. 

Vuosille 2023-27 hyväksyttiin massiivinen 1740 miljoonan euron asehankintojen uusi tilausvaltuus. 

On syytä muistaa, että Marinin hallituksen aikana vuosittaiset sotilasmenot ovat jo nousseet 3,15 miljardista eurosta (2019) 5,1 miljardiin (2022). 

Kun otetaan kuluvan vuoden lisäykset huomioon, on hallitus tullut kaudellaan lähestulkoon kaksinkertaistaneeksi armeijan vuotuiset rahat. Sotilas- ja turvallisuussektorin budjettiosuuden kasvaessa niiden vaikutusvalta yhteiskunnassa vahvistuu ja yhteiskunta militarisoituu. Myös Turkki-sopimus osoittaa, miten Nato-jäsenyys lisää kansalaisten valvontaa ja turvallisuusviranomaisten valtuuksia. 

Hyvät ystävät,

Nato-maiden sotilasvoima nojaa keskeisiltä osin Yhdysvaltojen voimavaroihin, viime kädessä Yhdysvaltain ydinaseisiin.

Naton myötä Suomen suhtautuminen muun muassa ydinaseisiin tulee muuttumaan, tai on tosiasiassa jo muuttunut. 

Pääministeri Marin ja muu hallitus korostivat jo ennen Nato-hakemuksen jättämistä, että Suomi ei aseta minkäänlaisia ehtoja jäsenyydelleen, ei ydinaseiden eikä sotilastukikohtien sijoittamisen suhteen. Toisaalta on annettu valheellinen kuva siitä, että Suomen ydinaseita vastustava politiikka voisi jatkua Natossa.

Suomen ydinenergialain (990/1987) 4 § kieltää ydinräjähteiden maahantuonnin samoin kuin niiden valmistamisen, hallussapidon ja räjäyttämisen Suomessa. Se ei kuitenkaan suojaa Suomea Naton ydinaseiden sijoittamiselta. Samanlaista lainsäädäntöä on myös kaikissa niissä Naton jäsenmaissa, joihin Yhdysvallat on sijoittanut omia ydinaseitaan ja joiden kuljetukseen ja käyttöön se kouluttaa myös mm. näiden maiden hävittäjälentäjiä. Yhdysvalloilla on tällä hetkellä viidessä liittolaismaassa – Saksassa, Italiassa, Turkissa, Hollannissa ja Belgiassa – Naton sotilastoimia varten korvamerkittyjä Yhdysvaltain ydinaseita.

Yhdysvallat ja Nato-maat eivät myöskään kerro, missä niiden ydinaseet milloinkin ovat – maalla, merellä tai ilmassa. Suomella ei Natossa tosiasiassa ole valtaa päättää, missä ydinaseet sijaitsevat ja milloin ja missä niitä käytetään.

Hyvät kuulijat, rauhan ystävät,

Euroopplaisten Nato-maiden parlamenteissa vasemmisto on vastustanut Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyksiä.

Suomalaisen rauhanliikkeen ja vasemmistolaisten rauhanvoimien työsarka täällä kotimaassa kasvoi kevään aikana varsin mittavaksi. Tärkeintä olisi nyt vaatia kansanäänestyksen järjestämistä Suomen Nato-jäsenyydestä. Jos Nato-maiden parlamentit ratifioivat Suomen jäsenyyden, tulee jäsenyys Suomen eduskunnan ratifitoitavaksi. Ennen sitä tulisi kansan päästä ilmaisemaan mielipiteensä. 

Suomessa kansalaismielipide on koko kylmän sodan jälkeisen ajan tukenut vahvasti sotilaallista liittoutumattomuutta. Tästä kertovat muun muassa Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kymmenien vuosien ajan tekemät mielipidemittaukset. Erilaisten, lähinnä mediatalojen tilaamien, kyselyiden tulokset ovat muuttuneet Nato-jäsenyydelle myönteisiksi vasta viime helmikuussa Venäjän Ukrainaan käynnistämän hyökkäyksen jälkeen. Näin ollen kansalaismielipide on ollut Nato-jäsenyyden kannalla vain joitakin kuukausia. Mikään ei takaa sitä, etteikö mielipideilmasto voisi myöhemmin jälleen muuttua.

Suomen sotilaallinen liittoutuminen olisi historiallinen, koko Suomen kansainvälistä asemaa muuttava ratkaisu. Siksi tällainen ratkaisu – puolesta tai vastaan – on ankkuroitava suomalaisten selvästi ilmaisemaan tahtoon kansanäänestyksessä. Se mahdollistaisi Nato-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista myös laaja-alaisen keskustelun, jota nykyisessä tunteiden kuohun ja kiireen ilmapiirissä on ollut käytännössä mahdoton käydä.

Kiitos!


Puhe Suomen Rauhanpuolustajain Turun piirijärjestön ”Hiroshima 1945 – ei koskaan enää!” -muistotilaisuudessa 6.8.2022.

Turun kaupungin hyvinvoinnin palvelukokonaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla on paha työvoimapula, joka tällä hetkellä estää useiden lakisääteisten palveluiden toteuttamisen: terveysasemat eivät vedä, hoitoa ei saa. Neuvoloiden lakisääteisiä käyntejä ja tarkastuksia ei voida tehdä. Kouluterveydenhuollon tarkastusten suhteen on sama tilanne. Näistä olen tehnyt kantelut valvovalle viranomaiselle. Viranomainen on kaupunkia huomauttanut ja edellyttänyt korjaavia toimia, mutta mitään ei tunnu tapahtuvan.

Myös vuodeosastopaikkoja on leikattu ja tilapäishoidon osastoja suljettu henkilöstöpulaan vedoten. Kotihoito on kaaoksessa. Lista on pitkä ja surullinen.

Henkilöstöpula on syntynyt kaupungin omin toimin, palkkauksen ja työolojen kehittämisen laiminlyöntien seurauksena. Politiikka näyttää olleen tietoista. Taustalla on myös valtuuston 2019 hyväksymä sopeuttamisohjelma, jolla menoja pyritään vähentämään. Ohjelmalla tavoitellaan 59 miljoonan säästöjä. On myös haluttu säästää rahaa mm. Turun kaupungin lukuisiin, ihmisten arjen kannalta aivan tarpeettomiin investointikohteisiin, suurhankkeisiin. Näitä ovat uusi musiikkitalo, Itäharjun valtava betonikansi, Ratapihan elämyskeskus, koko sataman uudistaminen.

On kasattu kustannuspaineita palveluiden murroskohtaan, kun ne soteuudistuksen myötä siirtyvät hyvinvointialueille. Palveluiden niukka resursointi niiden ollessa vielä kaupungin vastuulla vaikuttaa alueiden tulevaan valtionrahoitukseen. Näin ajetaan myös oikeiston tavoitetta yksityistää palveluita järjestäjätahon vaihtuessa.

Nyt kaupunki on ollut pakotettu ottamaan käyttöön määräaikaisen lisän, ns. sitoutumispalkkion. Henkilöstöjohtaja Sinikka Valtosen kesäkuun alussa tekemän päätöksen 180 § (3.6.2022/KH 6.6.2022) ja sitä edeltäneiden sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä kaupunginhallituksen käsittelyjen mukaan osalle hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden yksiköiden työntekijöistä maksetaan määräaikainen 300 eurosta 1000 euroon suuruinen sitoutumispalkkio. Palkkion avulla pyritään vahvistamaan työntekijöiden pysymistä kaupungin palveluksessa. Tämä on tietysti oikein.

Sitoutumispalkkion ulkopuolelle on kuitenkin jätetty useita yksiköitä, joissa niin ikään tehdään töitä rekrytointivaikeuksien, resursseihin nähden suurten asiakasmäärien, hoito- ja hoivavelan ja pitkään jatkuneen kuormituksen keskellä. Palkkion saa 3100 henkilöä ja sitä ilman ja 2400 henkilöä.

Työntekijöiden jättäminen sitouttamispalkkion ulkopuolelle synnyttää eriarvoisuutta ja vaikeuttaa entisestään niiden yksiköiden rekrytointitilannetta, joissa palkkiota ei saa. Henkilöstön pysyvyys on palvelun laadun kannalta tärkeää, joten sitouttamispalkkio on ulotettava kaikkien hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden yksiköiden piiriin. 

Sitouttamispalkkion ulkopuolelle jättäminen saattaa johtaa palvelun tuottamisen kannalta epätarkoituksenmukaisiin henkilöstövaihdoksiin, jossa työntekijät vaihtavat työpaikkaa kaupungin sisällä yksiköstä toiseen tai kokonaan toiselle työnantajalle.

Sitoutumispalkkio jätetään maksamatta perhe- ja sosiaalipalveluissa Sirkkalan päiväkeskuksen (sis. Vähäheikkiläntien tukiasunnot ja hajautetut tukiasunnot) ja Sillankorvan ensisuojan (sis. Töykkälänkadun tukiasunnot ja Paavinkadun tukiasunnot) työntekijöille. Asumis- ja päihdepalveluissa osa yksiköistä saan palkkion, osa taas ei, vaikka kaikki tekevät työtä samojen rekrytointipaineiden alla. Myös psykologiyksikkö on jätetty ilman palkkiota.

Terveydenhuollon puolelta ilman palkkiota on jäämässä ainakin osa kaupunginsairaalan poliklinikoista ja osa kuntoutuksen henkilöstöstä. Suunterveydenhuollossa palkkion saavat hammashoitajat, mutta esimerkiksi suuhygienistit jäävät ilman. Sitoutumispalkkion saajien ulkopuolelle on jätetty myös kuraattoripalvelut, vaikka muut oppilashuollon työntekijät saavat palkkion. 

Henkilöstön eriarvoinen kohtelu heikentää henkilöstön sitoutumista työhön. Samalla työnantaja rankaisee niitä työyhteisöjä, joissa on jo panostettu rekrytointiin, hyvään lähijohtamiseen ja osaamisen kehittämiseen henkilöstöä sitouttavalla tavalla.

Määräaikaisen sitoutumispalkkion rajaaminen koskemaan tiettyjä hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden työpaikkoja ja työntekijäryhmiä on vastoin Turun kaupungin tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman palkkauksen tavoitetta, jonka mukaan erilaisten palkanlisien ja palkkakehityksen tulee kohdistua oikeudenmukaisesti kaikkiin työntekijöihin.

Vaikuttaa siltä, että työnantaja on valinnut sitoutumispalkkion saajat tarkoitushakuisesti niin, että samalla heikennettäisiin hoitoalan työntekijöiden tulevia työtaitselutoimia. Sitoutumispalkkion kaltaiset määräaikaiset lisät ovat aina hätäratkaisu eikä niillä voi korvata eikä niillä pidä pyrkiä estämään palkkojen pysyvää korottamista. Vain pysyvät kunnolliset korotukset ja monivuotinen palkkaohjelma voivat ratkaista Turkuakin pahasti vaivaavan sote-henkilökunnan pulan.

Olen jättänyt valtuustolle aloitteen, jossa esitän, että määräaikainen sitoutumispalkkio laajennetaan koskemaan koko hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden henkilöstöä. Päätös palkkion antamisesta yhdenvertaisesti kaikille palvelukokonaisuuden työntekijöille tulee tehdä kiireellisesti.

Kiitos puheenjohtaja!”


Puheenvuoro Turun kaupunginvaltuuston kokouksessa 13.6.2022

”Yleinen harhaluulo on, että Suomen ulkopolitiikka voisi pysyä Natossa muuttumattomana. Harhaluulo on esiintynyt monien jäsenyyttä kannattaneiden vasemmistoliiton johtohenkilöidenkin puheenvuoroissa.

Kuitenkin Naton nimenomainen tavoite on jäsenmaidensa ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan koordinointi ja yhtenäistäminen.

Jos Suomen Nato-hakemus joskus sotilasliitossa käsittelyyn otetaan ja hyväksytään, Suomi joutuu jäsenenä tottelemaan ennen kaikkea Naton suurinta ja vaikutusvaltaisinta valtiota eli Yhdysvaltoja. Juuri tästä perussyystä Suomen ei pitäisi liittyä Natoon, vaan pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana. Liittymispäätöstähän Suomessa ei ole vielä tehty, vaikka niinkin meille nyt uskotellaan.

Turkki on pannut maamme ulkopoliittisen johdon ja hallituksen heti ensimmäisten Nato-askelten jälkeen sen tosiasian eteen, että Suomen on muutettava linjauksiaan sekä Turkkia, Syyriassa toimivia kurdijärjestöjä että Suomessa toimivia kurdiaktivisteja kohtaan. Suomen on Turkin mukaan myös luovuttava asevientikiellosta, jos Suomi haluaa Naton jäseneksi.

Jo maaliskuussa kysyin ulkoministeri Haavistolta eduskunnassa Turkin Suomea kohtaan esittämistä vaateista. Haavisto kiisti kaiken kaupankäynnin ja myönnytykset. Palasin asiaan kevään kuluessa useasti. Haavisto kiisti ja maalaili muun valtiojohdon tavoin Suomen Nato-tiestä ruusuista kuvaa: Suomen hyväksymisestä muka suorastaan kilpaillaan.

Eduskunnan Nato-keskustelussa muutama viikko sitten esitin arvion, että Suomi taipuisi Turkin vaatimuksiin. Näin valitettavasti näyttää nyt myös tapahtuvan.

Presidentti Niinistö ja ulkoministeri Haavisto ovat ilmaisseet varsin suoraan, että muutos asevientikieltoon on tulossa. Selitys kuuluu, ettei Suomi Turkin hyökätessä lokakuussa 2019 Syyrian kurdialueille ottanutkaan asevientikieltoa käyttöön, vaan asevienti sotaa käyvään maahan päätettiin ratkaista aina tapauskohtaisesti sen mukaan, mihin käyttöön aseet päätyvät. Ikään kuin viejävaltio voisi siihen vaikuttaa. Marinin hallituksen ylikäveltyyn ohjelmaan lienee turha enää vedota, mutta siinäkin lähtökohdaksi asetettiin, ettei aseita viedä sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia rikkoviin maihin.

Haavisto on nyt houkutellut Turkkia hyväksymään Suomen jäsenyyden jopa väläyttämällä mahdollisia aseostoja. On viitattu presidentti Erdoganin vävypojan osin omistaman Bayraktar-aseyhtiön tuotteisiin. Näitä tehokkaita aseitahan Turkki on kehittänyt mm. iskuissa kurdeja vastaan.

Marinin hallitus on pysynyt vaiti pommituksista, joita Turkki viime kuukausina on tehnyt Pohjois-Irakin ja Pohjois-Syyrian kurdialueille. Vaiti ovat olleet myös omat ministerimme. Nyt Turkki on väläyttänyt laajempia sotatoimia ns. suojavyöhykkeen perustamiseksi Syyrian pohjoisosiin karkottamalla siellä asuvat muualle.

Tällaista on sotilasliitto Naton ja sen jäsenten politiikka. Nyt käsittelyssä olevassa tavoiteohjelmassa on ilmaistava yksiselitteisen selvästi, ettei Turkin vaatimuksiin voida taipua. Kriittinen kanta sotilasliitto Natoon on niin ikään säilytettävä, kuten niin monet eurooppalaiset vasemmistopuolueet ohjelmissaan tekevät. – Kiitos!”


Puhe Vasemmistoliiton puoluekokouksessa Porissa 10. – 12.6.2022. Kokous kaatoi äänin 173-68, 29 tyhjää esityksen, jonka mukaan Vasemmistoliitto kannattaa Suomen pysymistä sotilaallisesti liittoutumattomana eikä kannata jäsenyyttä sotilasliitto Natossa.